Blogit / Uusimmat jutut
Anssi Joutsenlahti:Uskooko vielä joku Kreikan lainojen takaisinmaksuun
Kreikan ja Suomen välisten lainasopimusten salaaminen on nyt todettu oikeusasteissa laittomaksi. Lisäksi on paljastunut, etti Suomen ja Kreikan välisessä sopimuksessa ole sanaakaan paljon puhutuista vakuuksista eikä takuuksista.
Anssi Joutsenlahti:Eduskuntapäivää
Tänään aamulla oli eduskunnan rakennustoimikunnan kokous, iltapäivällä johdin istunnon loppuun, keskusteltiin sadan puheenvuoron voimin hallituksen tiedonannosta Euroopan rahoitustusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaolonajan pidentämisestä. Sekä perussuomalaiset että keskustapuolue esittivät hallitukselle syystäkin epäluottamuslausetta, josta äänestetään myöhemmin. Syy on aika vinha, Euroopan kriisimaiden velkojen takaisinmaksuaikoja pidennetään melkomoisesti. Mikä on sellainen laina, että sen takaisinmaksuaikaa on vuoteen 2070 asti eli lainan lankeaminen on 57 vuoden päässä. Pidennystä näille Kreikan lainoille tuli kokonaista 32,5 vuotta. Vähän vähemmällä päästiin Irlannin ja Portugalin velkojen osalta, pidennystä vain 8 vuotta vuoteen 2058 eli 45 vuoden pituinen laina, ei tosin sekään niitä lyhytaikaisempia. Ja tällaisia hallitus kehtaa esittää, esimerkiksi Kreikan valtionvelka on 180% bruttokansantuotteesta. Uskooko joku vielä, että Kreikka joskus maksaisi velkojaan, ennemmin voisi uskoa vaikkapa joulupukkiinkin. Olin myös mukana eduskunnan, Anders Chydenius-säätiön ja Oskari Tokoi-seuran seminaarissa, jossa kerrottiin molemmista historian merkkimiehistä ja luovutettiin Chydeniuksen kirjoja sekä todettiin Tokoin tietoja kerätyn seuran nettisivustolle. Molempien merkkivuosi on menossa siten, että Chydeniuksen kuolemasta on kulunut 210 ja poliittisen toiminnan alkamisesta 250 vuotta, Tokoin syntymästä 140 ja hänen valitsemisestaan eduskunnan puhemieheksi 100 vuotta. Näin kertoi eduskunnan puhemies Tokoin puoluetoveri Eero Heinäluoma, joka siis tasan sadan vuoden päästä on nyt puhemiehenä.
Anssi Joutsenlahti:Kenji Shinodan vieraana
Joka päivälle jotakin! Täksi illaksi Japanin uusi suurlähettiläs Kenji Shinoda kutsui eduskunnan Japanin ystävyysryhmän vieraakseen lähetystöön kertoen puoli vuotta vallassa olleen hallituksen toimista 1990-lumasta lähtien voimassa olleen deflaation lopettamiseksi. Hallituksella on kolmiportainen suunnitelma: Agressiivinen raha- politiikka, joustava rahapolitiikka, kasvustrategia.
Anssi Joutsenlahti:Taidelaulajan elämästä
Luin kaksikin kirjaa, joissa maamme taiteen kentillä eturiviin nousseet miehet ovat kokeneet samalaisen kohtalon oman poikansa elämän tuhoutumisesta. Liekö kuuluisien isien paine ja ehkä riittämätön kotielämä ollut vaikuttamassa. Nämä miehet ovat Veikko Huovinen ja Jorma Hynninen. Pekka Hakon tekemässä kirjassa Sielun maisema Jorma Hynninen kertoo avoimesti elämästään ja laulajan urastaan, minkä hyväksi jouduttiin järjestämään myös koko perheen, vaimon ja kolmen lapsen elämää. Hynninen pohtiikin pitkin matkaa maailman oopperalavoja kiertäessään monasti tuskallisesti, onko ura ollut sen arvoista, että perhe-elämän ehdot ovat jääneet vähemmälle, vaikka myös perhettä on ollut mukana matkoilla. Nyt 72-vuotiaana, näön mentyä toisesta silmästä ja osittaisen kuulon menetyksenkin takia laulajan komea ura on takana, ja on koittanut vapauden aika kotiseudulla Leppävirran Kohmansalon korven rauhassa, vaikka myös Helsingin keskustassa on kaupunkiasunto. Ura on antanut paljon hienoja kokemuksia niin maailman oopperalavoilla kuin myös Suomen musiikkielämän monissa johtajan tehtävissä. Syvästi kristittynä hän on äänittänyt virsiä ja ne soivat edelleen niin radiossa kuin kodeissakin. Myös rakkaan Herättäjä-Yhdistykseni kustantamana on ilmestynyt hänen levyjään. Jorma Hynninen on tuonut maatamme tunnetuksi ja vaikuttanut voimakkaasti musiikkielämäämme. Siksi hän täydellä syyllä voi todeta nähneensä ammattinsa kautta niin elämän karuuden kuin kauneudenkin, joita kokemuksia hän nyt saa sulatella rauhassa ja voi viettää vireää henkistä elämää nyt eläkepäivinäänkin sanoen voivansa kerran lähteä elämästä paljon kokeneena ja kylläisenä. Lukemisen arvoinen tämä Jorma Hynnisen elämää ja hänen tuntojaan ja ajatteluaan valottava parisataasivuinen elämäkertakirja.
Anssi Joutsenlahti:Perussuomalaiset vaikuttaa
PerusSuomalaiset saavutti taas merkittävän tuloksen yhdessä vihreän, kristillisdemokraatin, kahden vasemmistoliittolaisen ja neljän keskustalaisen kanssa äänin 19-16 eli kahden äänen enemmistöllä ei Kankaanpään kaupungin rahatoimistoa ulkoistettu Taitoa Oy:n alaiseksi valtuutettumme Veijo Sjöbergin ehdotuksesta ja Matti Rannan kannatuksesta. Edellinen merkittävä voitto oli viime kesänä avoimessa torilla pidetyssä valtuuston kokouksessa ennen juhannusta, kun jäljellä olevat kyläkoulut säilyivät yhden äänen varassa äänin 18-17. Sillon meitä perussuomalaisia oli viisi eli koko ryhmä kyläkoulujen puolesta. Tänään siis 11 perussuomalaista äänesti oman rahatoimiston jatkamisen puolesta tuntemattomaan ulkoistamiseen hyppäämistä vastaan. Päätökseen jätimme myös ponnen, jossa ehdotamme ryhtymistä pikaisiin toimenpiteisiin naapurikuntien kanssa, jotta voisimme järjestää palkka- ja rahatoimiston yhteisvoimin semminkin, kun SoTe-uudistushanke muutenkin on ajamassa meitä entistä lujemmin yhteen, jos mielimme järjestää yhdessä 20.000 asukkaan kuntana nykyisen PoSa:n alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut joutumatta hakemaan niitä kaikkia 50.000 isäntäkunnasta Porista. Aika korutonta on tää kertoma, mutta ei ehkä sittenkään tarvi ihan totena ottaa tätä kaikkea, onhan vielä ennen lopullista toteutumista esim. v.2015 eduskuntavaalit ja nykyiset hallituspuolueet tarjoavat valtavaa vaaliasetta meille nykyoppositiopuolueille. Aina jaksetaan jankuttaa jankuttamasta päästyään, etteivät perussuomalaiset saa mitään aikaan. Tässä kaksi tulosta Kankaanpään kunnallispolitiikasta. Tänään uutisista kuulimme, mitä perussuomalaisten pelko saa aikaan Kyprospaketissa. Juuri on valmistunut selvitys maan pankkien rahanpesusta, jos sitä todetaan tapahtuneeksi, lopettaa Suomi lisäavun maksamisen, ensimmäinen erä kiirehdittiin kuitenkin jo tänään lykkäämään Kyprokselle. Voisi sanoa laulun sanoja mukaillen, että pelko (perussuomalaisten) on suuri Kokkolassakin (valtiovarainministerin kotipaikka).
Anssi Joutsenlahti:Mietteitä
Päivän Suomen Kuvalehdessä mielenkiintoinen kansikuva 30 vuoden takaa vuodelta 1983. Kuvassa uuden hallituksen ministereitä, mm. Urpo Leppänen ja myöhemmin piispanakin toiminut Gustav Björksrand. Kuvatekstinä: Ollaanko me nyt varmaan ministereitä... Lehden uutisen otsakkeena: Vaalivoitto vei SMP:n hallitukseen. Urpo ja Pekka Vennamo muodostivat hallituskaksikkomme. Vielä seuraavassakin Harri Holkerin hallituksessa SMP oli mukana Pekka Vennamon ollessa liikenneministerinä ja hänen siirryttyään Posti-Telen pääjohtajaksi Raimo Vistbacka tuli hänen tilalleen vv. 1989-90. Olin molempien poliittisena sihteerin liikenneministeriössä. Lähdimme kesken kaiken pois, koskaluvattua kansaneläkeuudistuksen kolmatta vaihetta ei toteutettukaan. Me nousimme silloin vuoden 1979 seitsemän veljeksen ryhmästä 17 hengen ryhmäksi. Me seitsemän veljestä olimme molemmat vennamot Veikko ja Pekka, Eino Poutiainen, joka kuoli syyskesällä ja tilalle tuli Reino Jyrkilä, Urpo Leppänen, J.Juhani Kortesalmi, Urho Pohto ja allekirjoittanut. Edelliskeralla eduskuntaryhmän muodostivat vain kahdestaan Veikko ja J.Juhani. Nyt vuonna 2011 kasvoimme viiden hengen ryhmästä 39 hengen suurryhmäksi eikä silti tällä kertaa hallitusovet avautuneet. Minkälainen JYTKY oikein tarvitaankaan, jotta saadaan sellainen hallitusohjelma, jota toteuttamaan mekin voimme mennä. Nykyinen EU-kriisimaiden tukineen ei suinkaa ole sellainen. Ei näytä liioin SoTe- uudistuskaan ainakaan lisäävän kansanvaltaa eikä pidä pienempiä kuntia hengissä. Onneksi uudistuksille on monen vuoden toteuttamisaika, joten seuraavat eduskuntavaalit voivat jopa tuoda muutoksen, ja vaalit varmasti käydäänkin ainakin osaksi SoTe- ja kuntauudistuskysymysten merkeissä nykyhallituksen suunnitelmia vastaan. Nykyisin Satakunnasta valitaan 9 kansanedustajaa, vuonna 1979 oli vielä 13 valittua, joista muuten jo viisi on kuollut. Myös vuoden 1983 vaaleissa satakunnasta tuli 13 kansanedustajaa ja SMP sai kaksi, kun seurakseni tuli Kihniön Lea Mäkipää.
Anssi Joutsenlahti:Toivo Johannes
Tänään helatorstaina, koko kristikunnassa vietettävänä Kristuksen taivaaseenastumisen päivänä sain olla siunaamassa 84-vuotiaan Toivo Johanneksen neljän tyttären isän, yhdentoista lastenlapsen taatan ja yhden lastenlastenlapsen isoisoisän. Etunimien mukaisesti saimme saatella hänet toivossa perille kirkkauden asuntoihin kuten veisasimmekin Dietrich Bobhoefferin virressä: Suo toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Veisasimme myös Wilhelmi Malmivaaran virressä: Mua auta Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. ILlan siioninvirsiseuroissa Porissa puolestaan veisasimme Toivon teemaan myös sopivasti toista Malmivaaran virttä: Milloin opin lapsen lailla lähestymään Isääni, Isän käsiin lankeamaan, toivon oppivani sen. Toivon pääseväni kerran eteen Herran laupiaan. Ja vielä virren kolmannessekin säkeistössä:Milloin vaiti olemalla opin armoon tyytymään, tuomioonkin suostumalla toivomaan ja kiittämään? Ja jos taitamattomasti toivon, älä annakaan. Opeta siis loppuun asti Sinua vain toivomaan. Niin pysyvät nämä kolme: Usko, toivo, rakkkaus. Siis näiden kolmen suuren joukossa on myös toivo, toivo, joka ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu miedän sydämiimme, sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, joka näkee täyttymyksen, ei ole mikään toivo! Johannes puolestaan merkitsee: Jumala on armollinen. Ja juuri sen tähden meillä, kun totuudellisesti tunnemme Lapuan taisteluvirren tavoin: Minä vaivainen, vain mato matkamies maan, monet vaellan vaikeat retket, on sittenkin edessä saman virren sanoin: Sinne kiirehdin, missä on toivoni maa, lepo iäinen missä mun kätkee. Ja juuri siksi hautaan siunattu Toivo Johanneskin saa olla nyt kokemassa todeksi nöyrän rukouksensa: Ja kun kuolema silmäni sulkee, ilo taivaassa lahjoita loppumaton, pyhät missä sun tielläsi kulkee. Näin sittenkin - kaikesta huolimatta - ihmiselämä on lohdullista!
Marko Järvenpää:Mies rakastaa
Anssi Joutsenlahti:SoTe vie pohjan itsenäisiltä kunnilta
Mikä muuttuu SoTe-uudistuksessa, josta hallitus vihdoinkin on antanut valmiin esitykset, joka ei tosin edellisistäkään esityksistä poikkea mihonkään suuntaan. Perusterveydenhoito on annettava 20.000 tai 50.000 isäntäkuntamallin mukaisesti. Ja sen yläpuolella on viisi erva-aluetta eli yliopistollista keskussairaalaa. Mikä on siis Kankaanpään ja Pohjois-Satakunnan kohtalo. Aiemman selvityksen pitäessä paikkansa, Kankaanpään pitää muodostaa 20.000 asukkaan kunnan, jotta voidaan tarjota näitä palveluita. Jos kaikki nykyiset PoSa:n kunnat eivät liity Kankaanpään kuntaa, ei Kankaapää yksin voi järjestää palveluita. Myöskään nykyiset neljä muuta PoSa:n kuntaa eivät itsenäisinä saa palveluita Kankaanpäästä, vaan itsenäisinä niiden tulee hankkia palvelut 50.000 kunnasta eli lähinnä Porista. Näin PoSa:n kuntien hajotessa myös Kankaanpään palvelut olisi haettava Porista. Ajatusleikkinä tietysti voitaisiin ruveta puuhaamaan omaa 50.000 asukkaan kuntaa, mutta se tuntuu lähinnä vain teoreettiselta mahdollisuudelta. Jos PoSa:n viiden kunnan 20.000 asukaspohjan lisäksi mukaan tulisivat Lavia, Merikarvia, Parkano, Kihniö, Ikaallinen ja lisäksi Kauhajoki 14.200 asukkaineen, saataisiin yhteensä 56.000 henkeä. Se riittäisi, mutta kuntia tulisi kolmen maakunnan alueelta ja ilman Kauhajokea ei 50.000 raja täyttyisi ja varmaan siellä tunnetaan enemmän vetovoimaa muualle Etelä-Pohjanmaalle. Hallitus on koko ajan puhunut, ettei kuntia liitetä yhteen pakolla, mutta mitä muuta tämä on kuin pakottamista, jos pienet kunnat eivät muuten saa palveluita lähialueeltaan kuin liittymällä yhteen. Tyrmistyttävää pakkosanelua!
Anssi Joutsenlahti:Eduskuntatiistain tapahtumia
Tänään sitten saatiin ilmeisesti lappunäytös täysin ala-arvoiseen näytelmään Alppilan koulun opettajan erottamisjupakasta, jossa Helsingin kaupungin opetuslauatakunta osoitti edelleen täydellisen arvostelukyvyttömyytensä ensin erotettuaan rehtorin suosituksesta ruokalassa häiriköineen oppilaan poistaneen opettaja Antti Korhosen ja nyt kovan painostuksen alla ja ilmeisesti välttääkseen ankarampia seuraamuksia peruikin erottamisen, mutta edelleen täytyi antaa kirjallinen varoitus mukamas kasvojaan pestäkseen. TV-uutissa esiintyi lauatkunnan edustajana toisen kauden vihreä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Itsekin allekirjoitin opettajaa puolustaneen kansalaisadressin, kuinkahan monta kymmentä tuhatta nimeä vetoomukseen onkaan kertynyt! Eduskunnassa puhuttiin kello 19 asti Ulkoasiainvaliokunnan laatimasta yksimielisestä 38-sivuisesta mietinnöstä hallituksen antamasta selonteosta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2012. Lisäksi mietintöön liitetty toinen mokoma sivujaeduskunnan pyytämien kuuden muun valiokunnan antamista lausunnoista ulkoasiainvaliokunnan mietintöä varten.Timo Soini valiokunnan puheenjohtajana sai käyttää keskustelun avaukseksi esittelypuheenvuoron, jossa kiitteli kaikkia vaivaa nähneitä ja siitä, että päästiin yksimieliseen lopputulokseen. Ulkoasiainvaliokunta päätyi esiteyksessään seitsemään ehdotukseen eduskunnan edellyttävän hallitusta laatimaan kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian ja rauhaturvajoukkojen kriisihallintaohjelman, selontekomenettelyä on kehitettävä ohjausvaikutusten ulottamiseksi yli hallituskausien, laajapohjainen parlamentaarinen seurantaryhmä valmistelemaan selontekoa alusta lähtien, antamaan selonteot pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön etenemisestä sekä kyberstrategien (tietokonehyökkäysten estämisestä) etenemisestä ja seitsemänneksi puolustusvoimille on taattava edellytykset täyttää lakisääteiset tehtävänsä myös 2020-luvulla. Nakkilan Pavarotin Jari Myllykosken aloitteesta oli Pikkuparlamentissa seminaari Teollisuuden tulevaisuudesta arvovaltaisten alustajien toimesta: elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, toim.joht. Jussi Järventaus Suomen Yrittäjistä, toim.joht. Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, joka viikko sitten oli perussuomalaisten ryhmässäkin luennoimassa, Finnveran toim. joht, Pauli Heikkilä ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Kokouksen jälkeen perustettiin eduskunnan ties monesko harrastusryhmä, tällä kertaa Teollisuusryhmä tarkoituksenaan edistää teollisuusalojen tuntemusta kansanedustajien keskuudessa ja edistää teollisuuspolitiikan merkittävyyttä suomalaisen talouspolitiikan piirissä.
Anssi Joutsenlahti:Härillä kyntäjä
Joka härillä kyntää, se häristä puhuu. Näin sanotaan. Laulaja puolestaa riimittelee: Miksi minä tummana synnyin, miksen syntynyt vaaleana? Kummatkin ovat tavallaan kohtalonsa vankeja. Niin samoin varmaan me kaikki muutkin. Olemme suomalaisia, eurooppalaisia, maailman kansalaisia. Mutta olemmeko tulleet ajatelleiksi, että me olemme hyvin roskaava kansa. Samanlaisia on tietysti paljon muitakin, mutta on myös erilaisia täysin ympäristön siisteydestä huolta pitäviä joko oppimisen kautta tai sitten kovalla pakolla rangaistuksen uhalla. Joko keväisestä tienvarsiroskien keräämisurakasta 21 km matkalta valtatie 21 varrelta tuli tänä iltana täyteen vasta kolmasosa, kolme on ollut vasta tosin kerääjiä eli reipas 7 km osuus on puhdistettu, joskaan sekää väli ei enää ole täysin roskaton, sillä aina näyttää puhdistetuillekin osuuksille kertyvän uusia ajattelemattomien heittämiä näkyviä likaajia kuten kahvimukeja, tupakka-askeja, pulloja. karamellipapereita tai eväspusseja tms. Väkisinkin mieleen nousee ajatus, miten tämä järjetön ympäristöämme pilaava ja epäviihtyisäksi tekevä meno saataisiin loppumaan. Kaiken pitäisi lähteä tietysti kodeista. Eikö kouluopetuksessa siisteyden tärkeyttä ja roskaamattomuuden luonnollista elämäntapaa voitaisi oikein olan takaa juurittaa nousevaan polveemme. Jokaisen päivämme pitäisi olla ihmisarvomme mukaisesti eletty niin, että voisimme sanoa puhtaalla tunnolla yrittänemme tehdä parhaamme. Myös varuskuntamme miesten ja miksei nykyään myös naisten kouluna voisi tähdentää tätä roskaamattoman ympäristömme ihmisarvomme mukaisuutta. Varsukuntapaikkakuntana ja varsinkin varuskuntaan menevän tien roskien korjaajina hyvin koemme myös varusmiestin melkoisen osuuden tässä kansamme piittaamattomuusjuhlassa. Kyllä ne roskat on paljon helpommin ja jopa itseään kunnioittavammin koottavissa omasta autosta kuin kipata ne mistään piittaamatta auton ikkunasta tienvarsia rumentamaan. Korkealla kansan yhteiskuntavastuu tässäkin jostakin kovin pieneltä vaikuttavasssa asiassa. Mutta jokaisen meistä on huolehdittava ensin itsestämme ja ajateltava tässäkin lähimmäissuhteen kultaista sääntöä: kaikki minkä tahdot toisten tekevän sinulle, tee se ensin itse heille. Olisko niin, että sydämen kyllyydestä suu puhuu! Auttaisko yli sadan kansanedustajan nimen kerääminen aloitteseen tai peräti kansalaisaloitteen puuhaaminen asian tiimoilta.
Anssi Joutsenlahti:Kaikenlaista vipinää
Kiirettä pittää, viikonloppu mennyt niin työn touhussa, ettei facebookiin eikä blogin kirjoitteluunkaan ole ehtinyt eikä jaksanut paneutua. Tänään toistakymmentä henkeä oli Perussuomalaisten Siikaisten kokouksessa, saman verran Kankaanpään perussuomalaisten ryhmäkokouksessa huomisen kaupunginhallituksen kokouksen johdosta, jossa tehdään mm. valtuustolle päätösehdotus Taitoa-hankkeesta, jolla ulkoistettaiin rahatoimiston palveluita. Ryhmämme suhtautuu nihkeästi kaikkeenkin ulkoistamiseen, niin tässäkin tapauksessa, vaikka Kankaanpäähän perustajajäsenenä olisi saatavissa yksi Taitoan toimipiste, mutta muut ehdot eivät oikein vakuuta, vaikka yhtiö onkin kuntien perustama ja omistama voittoa tavoittelematon yritys. Tuli taas Perussuomalaista lehteä 4-5000 kappaletta ja ja enää viitisensataa on jakamatta. On myös talkootyötä urheiluseuran nimissä, aurakepit saatiin poistetua, Vappuna viimeiset, tienvarsiroskissa riittää vielä työurakkaa, vaikka muutama talkoolainenkin on ollut jo päivän töissä, maanantaina tulee kaksi talkoomietsä lisäkseni ja perjantaiksi on lupautunut meitä yhteensä ainakin neljä, eiköhän roskat saa kyytiä, vaikka ei silleen, ei ne keräämällä lopu, aina valitettavasti löytyy uusia piittaamattomia roskien heittäjiä. Opetusta tarvittaisiin niin kouluissa, kotona kuin varuskunnissakin, keräämme juuri Niinisalon varusmiestenkin käyttämältä tieltä heitettyjä roskia, varmaan joukossa on myös varusmiesten roskausta. Pekka Ahon facebookissa esittämään kysymykseen, vieläkö Paavo on johdossa, vastasin: Tuulensuun Paavo on edelleen muikana ykli kolmenkymmenen vuiden uran jälkeen kunnalvaltuutettuna, puheenjohtajana toimii Kauko Ylikoski, joka on kunnanhallituksessa ja on sikäli mhatvinaisen sattuman uhri, että vaalien jälkeen Siikaisissa oli kolmella puolueella,kahteen viimeiseen paikkaa sama vertailuluku ja niin vain kävi, että Kauko putosi arvalla. Sihteerinä on toinen valtuutettu nuorta voimaa Susanna Järvenpää. Kauko ja Paavo olivat paikanpäällä vaimoineen eli Helvi ja Paula.
Anssi Joutsenlahti:Mustoja verestämässä
Vapunaattoseuroilla Eurajoen Kristillisen kansanopiston järjestämänä on pitkät perinteet. Muistan miten 60-luvulla seuroissa oli todella paljon ihmisiä, opiston perustaman ja aivan opiston vieressä olevan oppikoulun sali oli aivan täynnä väkeä. Linja-autolasteittain saapui seuravieraita, niin myös Kankaanpäästä. Mone, myös kankaanpääläiset ovat käyneet Eurajoen kristillisen opiston ja Eurajoelta tuli ylioppilaaksi myös kankaanpääläinen seurakuntanuoremme Sakari Törmä, hyvä ystävä, joka viettää rovastin eläkepäiviään Turussa, missä lähes koko pappisuransa palveli Maarian seurakunnassa. Tämäniltaisissa seuroissa oli vielä vanha järjestys, kahdet seurat, joiden väliajalla kahvitarjoilu. Ennen seurojen alkua oli saatavissa keittoruokaakin. Opiston rehtori nimipäiväsankari Mirja Vuoristo oli järkännyt puhujiksi tietysti itsensä lisäksi Suomen rukoilevaisyhdistyksen puheenjohtajan rovasti Simo Koivusen, joka myös piti alkurukouksen rovasti Heikki Vanha-Rauvolan kanssa, Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalan papin Sakari Leppäsen, kesän rukoilevaisjuhlille Kalantiin isäntien puolesta tervetulotoivotuksen esittäneen Esko Halivaaran, raumlaise Eeva Yrjäsen ja allekirjoittaneen. Väkeäkin oli, mutta olisi opiston juhlasaliin enemmänkin mahtunut. Oli myös monia tuttuja, joiden kanssa olisi voinut enemmänkin puhella, mutta myöhästyin alkurukouksista monien muiden toimien takia, kävin Isojoella parturissakin ja Seppo Sillanpään kanssa aloitimme heti aamusta tienvarsiroskien kokoamisen, urakkaa yli 20 km matkalla riittää. Muistan yksiin aattoseuroihin saapuneemme Helsingistä muutaman körttikodin teologiapiskelijapojan kanssa varmaan vappuaattona vuonna 1965. Oli varmasti monelle aiemmin rukoilevaisuutta tuntemattomille melkoinen elämys tutustua tähän vanhoista perinteistä kiinni pitävään liikkeesseen, joskin Eutajoen opiston ympärillä oleva rukoilevaisuus on paljon uudistunut, Jaakko Löytty on jopa uudistanut Halullisten sielujen hengelliset laulut ja Siionin virret uudeksi laitokseksi Armon lapset veisatkaa. Käytetään nyky-raamatunsuomennusta ja jumalanpalveluksiakin vietetään ihan nykykaavojen mukaisesti, vanhan käsikirjan mukaista jumalanpalvelusta ei enää pidetä edes kesäjuhilla.
Anssi Joutsenlahti:Kumpujen yöstä
Tänään tuli mieleen kirjahyllystäni löytyvä Aarno Karimon kolmiosainen Suomen historiaa käsittelevä värimaalauksin varustettu loistokas teos Kumpujen yöstä, kun sain olla taas kerran sotainvalidin ja -veteraanin 90-vuotispäivillä, ja sitten kummitytön synttäreilla Ikaalisissa Kyrösjärven rannalla ja sieltä ajellessa muistelin toisella puolen Höytylän lahtea Röyhiössä asuneita Aleksi Välimäkeä ja hänen sisarentytärtään Anna-Liisa Alasta, SMP:n veteraaneja. Metsätyönjohtaja Aleksi oli pitkään puolueen tilintarkastajana ja korkeassa iässä poisnukkuneen Anna-Liisan sain olla siunaamassa Ikaalisten kirkossa ja tavata häntä myös sitä ennen Jyllin vanhainkodissa, jossa viimeksi Pentti Lohikosken kanssa kävimme tapaamassa Pentti Talvitietä, myös jo pari vuotta sitten viimeiseen iltahuutoon joutunutta yli 90-vuotiasta veteraania ja kovaa urheilumiestä. Hänen puolisonsa Varma Rädyn poika luokkakaverini Erkki Rätykin kohtasi kuoleman tänä kevättalvena. Kilvakkalan ohi Jämijärvelle päin ajellessani ohitin Innalan tienharan ja muistan sielläkin joskus käyneeni entisen Satakunnan piirin ensimmäisen puheenjohtajan kodissa. Hän oli silloin jo itse kuollut, lapsia asui siellä vielä. Historian kirjoihin olisi saatavissa paljon tietoutta myös SMP:n alkuajoilta omankin Satakunnan piirin historiasta. Itsekin muistan sitä pitkältä ajalta. Kaasmarkusta oli ennen nykyisen kansanedustajamme Martti Mölsä isän Johanneksen piirisihteerikautta samassa tehtävässä Viljo Laamanen, joka oli 33 Veikko Vennamon valitsijamiehen joukossa 1968. Velimies Jouko puolestaan toimi samassa tehtävässä v. 1978.
Anssi Joutsenlahti:27. veteraanipäivä
Siniristilippumme liehuvat Vapaan Suomen lippusaloissa 27. kerran kansallisen veteraanipäivän merkeissä. Valtakunnallinen pääjuhla on Jyväskylässä, itse olen juhlapuhujana Kokemäen veteraanijuhlassa. Vuosi sitten juhlia järjestettiin 169 paikkakunnalla ja osanottajia oli 45.500 henkeä, vielä mukana itse veteraanejakin, vaikka heidän rivinsä tietysti jatkuvasti harvenevat. Hyvää kunnioitettujen veteraaniemme juhlapäivää kaikille! Kokemäeltä tultua kerron Henrikinhovissa vietetystä juhlasta. Heikinhovi on vanhusten palvelukoti, veteraanijuhlaan oli saapunut myös muuta veteraaniväkeä ja Kokemäen kansalaisopiston naiskuoro, joka esiintyi useaan otteeseen laulaen mm.Aleksis Kiven sanoittaman Sununtaiaamun. Kun salin seinällä oli Kiven Seitsemän veljeksen lukkarinkoulua esittävä puuveistos, sain puheessani aiheen muitella veljeksistä nuorimman Eeron kuvausta kotomaamme koko kuvaa, sen ystävällisiä äidinkasvoja. Ja kukapa se muu osaisikaan kertoa sykähdyttävästi isänmaamme merkityksestä kuin mestarikirjailijamme Aleksis Kivi. Palautin mieliin maamme kohtalonhetkiä kuten itsenäisyysjulistuksen ja presidentti Risto Rytin radiopuheen talvisodan sytyttyä joulukuun alussa 1939, kun koko muu maailma oli jo julistanut Suomen asian menetetyksi. Mutta Ryti tiesi toisin lopettaen puheensa: Suomen kansa on valmis suurimpiin uhrauksiin itsenäisyytensä ja olemaasolonsa puolesta. Jos meidät siihen pakotetaan, me tulemme taistelemaan loppuun asti, vieläpä lopun jälkeenkin---. Näin saamme antaa kaiken kunnioituksemme ja arvostuksemme sotiemme veteraaneille ja kotirintaman naisille ja ennen kaikkea Kansojen Kaitsijalle suuriarvoisesta vapautemme säilymisestä. Alkutervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, jonka sukujuuret juontavat Jämijärvelle. Päätössanat lausui sotainvalidien puolesta Helena Nieminen kertoen KOkemäen osaston liityneen Harjavallan osastoon. Niin Kankaanpäähänkin ovat liittyneet niin Jämijärven kuin Honkajoenkin sotainvalidiosastot.
Anssi Joutsenlahti:Arvojen akatemiasta ja Ainolasta
Arvojen Akatemiassa Järvenpään seurakuntaopistolla sain olla itseäni paremmassa seurassa kuuntelemassa kurssilaistemme hyviä alustuksia ja vilkkaita keskusteluja. Saimme myös tehdä vieressä sijaitsevaan Sibeliuksen Ainolaan mieleenpainuneen vierailun talon oppaan ja lisäksi oman kurssilaisemme Vesa Sirenin opastuksella. Vesa on tehnyt Sibeliuksen elämäkerran ja käynyt Ainolassakin parisenkymmentä kertaa. Hän kertoi myös jännittävästä Sibeliuksen 8. sinfonian jäljitystyöstä ja näytti sen salin takan, jossa Sibelius ilmeisesti poltti monien muiden sävellystensä kanssa myös pääosan tästä 8. sinfoniastaan. Vanhemmiten hän tuli hyvin kriittiseksi omille töilleen eikä halunnut jättää jälkipolville mitään omasta mielestään heikkotasoista tai keskeneräistä sävellystyötään. Sorry! Siksi ylivaltaisia ovat Sibeliuksen kaikkikin sävellykset. Kari myös soitteli Sibeliuksen sinfonioiden teemoja kertoessaan omalla vuorollaan Sibeliuksesta ja tämän sävellystyöstä. Ainola on valtavan kuusiaidan ympäröimänä Sibeliuksen rakennuttama taiteilijakoti, jossa hän asuin Aino-vaimonsa ja tyttäriensä kanssa pienoisella mäellä, josta aukeni myös maisema Tuusulan järvelle. Olihan Suomen luonnon kauneus ja hiljaisuus hänen yhtenä merkittävänä innoittajansa. Sen tähden hän myös muutti Helsingistä luonnon rauhallisuuteen Tuusulan rantatien varrelle, jossa oli myös monia muita taiteilijoita Juhani Ahosta, Pekka Halosesta ja Ainon veljestä Eero Järnefeldistä alkaen Seurakuntaopistossa on mitä mainiommat puitteen yli kahdenkymmenen seminaarilaiset kokoustamiselle, olimme jo kolmannella ja viimeisellä jaksolla koolla. Tuleviakin tapaamisia on tiedossa, kurssilaisemme piispa Kaarlo Kallliala kutsui meidän Suomen Turkuun, Helsingissä on syksyllä kaikkien Arvon Akateemikkojen nyhteiskokoontuminen nuorisopolven kanssa ja suunnitteilla on jopa matka monien uskontojen kohtauspaikkaan Istanbuliin eli Kostantinopoliin. Näyttää vaan olevan eduskunta-aikaan.
Anssi Joutsenlahti:Halltuspuolueet alamäessä
PerusSuomalaiset 18,8 % Helsingin Sanomien gallupissa on korkea luku, vaikka edellä ovatkin kokoomus 20,1% ja keskustapuolue 19,1%. Takana demarit 17,9%. Kaikki ovat virhemakinaalin sisällä ja näin voi sanoa meillä nykyisin olevan neljä hyvin tasasuurta puoluetta. Samalla hallituspuolueiden yhteinen kannatus on alempana kuin koskaan 61,1%, kun opposition yhteiskannatus yltää 37,9%. PerusSuomalaiset 18,8 % Helsingin Sanomien gallupissa on korkea luku, vaikka edellä ovatkin kokoomus 20,1 ja keskustapuolue 19,1%. Takana demarit 17,9%. Kaikki ovat virhemakinaalin sisällä ja näin voi sanoa meillä nykyisin olevan neljä hyvin tasasuurta puoluetta. Samalla hallituspuolueiden yhteinen kannatus on alempana kuin koskaan 61,1%, kun opposition yhteiskannatus yltää 37,9%. Pienempien hallituspuolueiden luvut: vihreät 8,1%, vasemmistoliitto 7,3%, rkp 4,6%, kd 3,1%. Tämä kaikki osoittaa hallituspuolueiden hapuilevasta otteesta niin kehysriihessä osinkosekoiluineen, kunta ja SoTe-uudistuksissa kuin ja ennen kaikkea EU-kriisimaiden tukipaketeissa. Tämänpäiväisessäkin lehdessä otsakoidaan: Euroopan tuska ei hellitä. Talousluvut osoittavat euroalueen taantuman todennäköisesti syvenevän. Irlanti ja Portugal ovat saaneet seitsemän vuotta lisäaikaa niille myönnettyjen hätälainojen takaisinmaksuun. Kreikka ja Espanja ovat myös saaneet lisäaikaa talouksiensa sopeuttamiseen. Vieläkö joku uskoo, että näille maille myönnettyjä lainoja saadaan joskus takaisin?
Anssi Joutsenlahti:Tiistaipäivän satoa
Tänään taas tapahtui monenlaista. Lähtö kotoa verstaalle oli aamulla jo kello 5, koska tutut tulivat autollaan asioimaan pääesikuntaan. Jarilla oli tapaaminen Lapualla piispantalossa ja vielä PoSan kokouskin. Aamulla eduskuntatalossa olikin hyvää aikaa pistäytyä kuntosalilla eri laitteissa kokeilemassa. Seminaari oli aiheesta "Neljännesvuosisata veteraanikansanedustajien muistitietoa" järjestäjänä eduskunnan kirjasto, jonka hallituksen puheenjohtaja Jussi Niinistö avasi tilaisuuden. Itsekin olen ollut haastattelun kohteena ollessani sen 24 vuotta välillä poissa eduskuntatyöstä. Illalla vieraanani oli iltapalalla puhemiehen edustustilassa kymmenen Satakuntalaisen osakunnan aktiivia muutenkin eduskuntataloon tutustumassa ja paikalle päässeet Satakunnan kansanedustajat. Keskustelu oli vilkasta ja ateriakin maittava: paahdettua nieriää kantarellikastikkeessa kaikkine asiaankuuluvine lisukkeineen. Vapun ollessa tasan viikon päästä monet opiskelijat ovat jo lähteneet kesätöihin ja toisilla on parast´aikaa kevään viimeinen tenttikausi, joten osanottajia ei päässyt enempää. Luennotkin ovat käytännöllisesti katsoen päättyneet. Oli tietysti täysistuntokin alle kahden tunnin pituisena, joten puhetta johti yksin Pekka Ravi, puhemies Eero Heinäluoma saapuu matkalta huomeneksi. Puhemiesneuvostossakaan ei suuria asioita käsitelty.
Anssi Joutsenlahti:Honkajoella
Maanantaina maakuntapäivänä maakunnan kansanedustajat oli kutsuttu Honkajoelle. Kutsua noudatti kokonaista kaksi eli kanssani paikanpäällä oli vain Nakkilan Jari Myllykoski. Tietysti muuta väkeä oli enemmänkin, maakuntaliitostakin kolme, joilla meidän aamupäivän jälkeen oli oma neuvottelunsa Honkajoen kunnan edustajien kanssa. Oli Honkajoki Oy:n edustus, yhtiön tiloissa kokoustimmekin. Tuulipuistoon saimme tutustua ja siitä kertoivat rahoittajan edustaja Taaleritehdas Oy:stä Kari Valkosalo ja energiayhtiön Vatajankosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Lindholm. Tuulipuisto onkin mahtava luomus. Yhdeksän eri tuulimyllyä vähintäin puolen kilometrin välein. Kävimme katsomassa ensimmäisen myllyn pystytystä. Komeaa valkeaa runkoa oli jo pystyssä, mutta osa oli vielä maassakin, samoin sitten sähköä jauhavat siivet. Nyt on valmis suunnitelma näistä yhdeksästä myllystä, joiden lujat perustat on jo valettu ja tiet tehty jokaiselle myllylle. Kaiken kaikkiaan aikomuksena on saada kolmekymmentä myllyä samaan kokonaisuuteen, osa myös Kankaanpään alueelle, sillä Kankaanpään raja Santaskylän puolella ei ole kaukana. Kunnan murheita myös kuulimme ja niitä riittää niin yleispoliittisia kuin paikallisiakin. Kipein tarve on kantatie 44:n kunnostamisesta Honkajoelta Kankaanpäähän, Kauhajoen rajalle kunnostus on juuri suoritettu, joka omalta osaltaan on tuonut uutta liikennettä muutenkin vilkkaasti ja myös raskailla rekoilla liikennöitävälle tieosuudelle. Samoin Honkajoki Oy:n kuolleiden kotieläinten teuraskuljetukset ovat koko ajan lisääntymässä, samoin puun ja turpeen raskaskuljetukset. Silloistakin kannettiin huolta, koska tieviranomaiset ovat esittäneet Vatajankosken sillan sulkemista sen huonon kunnon vuoksi. SoTe-uudistus myös askarruttaa ja toivomuksena esitettiin hyvin liikkeelle lähteneen PoSa eli Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säilyttämisestä. Kuntataloulen kasvava alijäämäisyys muo huolestuttaa, valtionosuuksia vähennetään jatkuvasti, mutta kuntien yli 500 lakisääteisiä tehtäväviä ei karsita kuten esim. erikoissairaanhoitoa, jonka saisi siirtää valtion piikkiin.
Anssi Joutsenlahti:Kansalaisaloitteet ovat uusi vaikutusmahdollisuus
Vaikka Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lausui toivomuksenaan kansalaisaloitteiden käsittelystä, että ne aina valiokuntakäsittelyn ja mietinnön laatimisen jälkeen tuotaisiin takaisin täysistuntoon päätettäviksi, niin kaiken kaikkiaan kansalaisaloitteilla on avattu sellainen Pandoraan lipas, etteivät ne välttämättä olisi kenenkään hallittavissa, siksi suuria toiveita tämä uusi mahdollisuus on kansalaisissa herättänyt. Ja kuitenkin, asia ei olekaan niin yksinkertainen, kuin puusta katsoen näyttäisi. Sillä uuden lain laatiminen ei olekaan niin helppoa, pitää kuunnella laajasti asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita, myöskin asiaa koskevan ministeriö kannanotto on saatava, samoin hallituksen, jonka lakiesitysten mukaan eduskunnassa pääasiallisesti toimitaan, koska hallituksella on takanaan kansanedustajien enemmistö. Niinpä eduskuntatyötä johtava puhemiesneuvosto voi antaa vain suosituksia kansalaisaloitteiden käsittelystä. Ensinnäkin puhemiehen vallassa on lähettääkö hän aloitteen eduskuntakäsittelyyn lähetekeskustelun kautta kysymyksessä olevaan valiokuntaan. Hänen on ensin ratkaistava perustuslain mukaisesti onko aloite perus- ja ihmisoikeussopimusten vastaisena jätettävä antamatta eduskunnalle. Puhemiehen menettely voidaan sitten jättää peruslakivaliokunnan tutkittavaksi. Nykyisen työjärjestyksen mukaisesti valiokunnalla on itsenäinen päätösvalta, miten se menettelee sinne lähetettyjen aloitteiden osalta. Hallituksen esityksillä on käsittelyjärjestyksessä etusija. Ei edes yli sadan kansanedustajan aloitteilla ole käsittelypakkoa. Jos valiokunta päättää ottaa kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen, se arvioi, mihin selvityksiin eli keiden asiantuntijoiden kuulemiseen se ryhtyy. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta voi tulla siihen käsitykseen, ettei aloitteella ole valiokunnan tukea ja niin sen enemmästä käsittelystä voidaan luopua. Asia voidaan ottaa koska tahansa niin halutessa uudelleen käsiteltäksi ja vasta vaalikauden päättyessä re raukeaa. Jos aloitteella on poliittista työntöä, valiokunta voi laatia mietinnön ja sen jälkeen palauttaa sen täysistuntoon päätettäväksi. Suosituksena kuitenkin on, että valiokunta kuulisi asiantuntijoita ja aloitteen tekijöitä myös kuultaisiin. Valiokunnan on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa sen jättämisestä, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy asiassa ja se voi myös arvioida, onko syytä järjestää kuulemisia julkisessa tilaisuudessa. Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite on uusi kansalaisten vaikutusmahdollisuus valtiollisella tasolla tarjoten tilaisuuden vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon ja saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Ensimmäisenä kansalaisaloitteena eduskunnan lähetekeskusteluun tulee ensi viikolla turkistarhauksen kieltämistä ehdottava aloite, joka lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa on vain yksi eli vihreiden edustaja, joka kannattaa aloitetta.
