Blogit / Uusimmat jutut
Marko Järvenpää:Junger ja Mäkiranta
Mitä yhteistä heillä on? He pääsivät Iltalehden uutisiin. Toiselle on tunnustettu rakkautta Facebookissa ja toiselle on ostettu uudet sukset.
Anssi Joutsenlahti:Kokousrumbaa
Pidettiin kokouksia, Vanhustentalosäätiön kolme kokousta ja kaupunginvaltuusto. 2,2 miljoonaa, 164.000 ja 64.ooo on lainoja Vanhustentalosäätiöllä ja siihen kuuluvilla Asunto Oy Ruokopihalla ja Sorvanmäellä. Suurin näistä on viimeksimainittu 124 asuntoa, siihen kuuluu neljä kerrostaloa, Toukolanhovin palvelutalo ja Kanervan ryhmäkoti. Ruokopihalla on 26 rivitalohuoneistoa ja nämä kaikki kuuluvar Vanhustentalosäätiön konserniin. Kanervassa on 15 hoivapaikkaa, jonne valinnat tekee SAS-ryhmä. Posan vanhuspalvelun kanssa yhteistyössä täytetään kaikkiakin paikkoja. Niinpä käyttöasteet ovat hyvin korkeat, Ruokopihalla jopa 98,8%, Sorvanraitillakin 95,55% ja Kanervakoti on käytännöllisesti katsoen ollut täynnä. Tämän tähden myös talousarviot ovat toteutuneet hyvin. Vuoden ensimmäisessä kaupunginvaltuustossa oli monia laajakantoisia asioita kuten Laajakaista kaikille -hanke, sen rakentamista varten perustettu Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy, Ruokojärven kunnostushankkeen perustaminen, veteraanien ateriakorvausten maksaminen ensin alkuun kolmelta vuorokaudelta viikossa ja ensi vuoden alusta viitenä päivänä viikossa. Eniten pohtimisen aihetta antoi -kuinkas muuten - talous, johon saatiin kurkistaa viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedoista. Kamreerin kertomus oli korutonta kertomaa. Suurimpia määrärahaylityksiä oli -totuttuun tapaan- Posa puoli miljoonaa, Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito lähes saman verran ja kolmas samansuuruinen ylitys tulee perusopetuksesta. Yhteensä tulos tulee olemaan 1,9 miljoonaa miinuksella. Rahaston avulla päästään tasapainoon, mutta kuluvalle kaudelle pitäisi löytää melkoisia säästöjä jo budjetoidusta, jotta päästäisiin tasapainoon. Hyvät neuvot ovat enemmän kuin tarpeen!
Anssi Joutsenlahti:Vapaa viikonloppu
Ilman aikatauluja yksi viikonloppu oli aivan paikallaan. Tehtäviä löytyi silti fyysiseltä puolelta. Ensinnäkin kaikilla ainakin omakotitaloissa asuvilla on riittänyt lumimyräkän myötä lumitöitä yllinkyllin. Onneksi on tilaa, mihin lykkiä tai heitellä lunta, lisääkin vielä mahtuisi. Toista se näkyi olevan Helsingissä, jossa katujen varret ovat lumikinosten peittämiä, auraus on vaikeaa ja katujen varrelle pysäköidyt autot ovat nietosten peittämiä. Tuhat PerusSuomalaista lehteä tuli perjantaina ja kaikki lehdet on jaettu, loppuivat jopa kesken, kun oli pieni diili ilmaisjakelijan kanssa. Sain jakelualueeksi pari-kolmekymmentä kerrostaloa ja omat lehdet loppuivat vähän ennen ilmaisjakelulehdykäisiä, jotka kyllä nekin tekivät lopulta tenän niin, että pari pienempää kerrostaloa jäi ilman niitäkin. Yhteistyö on voimaa tässäkin muodossa. PerusSuomalaista lehteä onkin Kankaanpäässä jaettu tuhansia ja tuhansia niin, että luulisi sen eksyneen vähän joka postilaatikkoon, paitsi niihin, joissa on kielto, joita niitäkin on melkoisesti. Saan vapaasti ihmetellä tällaisia ihmisiä, mutta ajattelen hiljaa itse tykönä heidän olevan sellaisia, jotka eivät halua mitään uusia vaikutteita ja mielipiteittensä avartumista, ovat tyytyväisiä omiin kantoihinsa eivätkä halua oppia mitään uutta. Tietenkin niinkin toisaalta on, että varsinaista mainospostia tulee nykyään hyvin paljon ja jos on vanha ja heikkovoimainen, ei jaksa kantaa niin suuria määriä lehtikeräyspisteeseen. Tällaisessa tapauksessa mainospostin jakelukielto kyllä puolustaa paikkaansa.
Anssi Joutsenlahti:Toinenkin valtiopäivätoimi
Tämän kirjallisen kysymyksen uudistin jopa ministeri Krista Kiurun itsensä pyynnöstä, koska edelliseen kysymykseen ei huomattu vastata tavallisten kännykkäpuhelimien kuuluvuuden osalta. Jonain maanantaina ministeri on jopa luvannut käydä Honkajoella kunhan ajankohdasta vaan sovitaan. KIRJALLINEN KYSYMYS GSM-yhteyksien heikon kuuluvuuden korjaaminen Honkajoella Eduskunnan puhemiehelle Olen tehnyt tästä asiasta jo 23.11.2011 kirjallisen kysymyksen (KK 334/2011 vp), jossa kerroin, että puhelinyhteydet katkeavat toistuvasti koko Honkajoen kunnan alueella. Kunnan alueella on myös useita katvealueita, joista ei saada kännykällä lainkaan yhteyttä. Tämä koskee kaikkia operaattoreita, jotka harjoittavat teleliikennettä Honkajoen kunnan alueella. Ilmeisesti väärinkäsityksestä johtuen minulle vastattiin ikään kuin olisin kysynyt vain langattomista liittymistä, jotka teleoperaattorit ovat asentaneet korvaamaan perinteisen lankaliittymän. On päivän selvää, että kaukaisiin lankaliittymiin GSM-yhteydet eivät toimi aina moitteettomasti, koska tällaisen entisen lankaliittymän etäisyys tukiasemasta saattaa olla joskus hyvinkin kaukainen. Tietysti myös tällaisen liittymän tulee toimia moitteettomasti, koska se on annettu vanhan erinomaisesti toimivan lankaliittymän tilalle. Tähän asiaan sain minua tyydyttävän vastauksen. Tarkoitukseni ei siis ollut kysyä tästä lankaliittymää korvaavasta langattomasta yhteydestä, vaan normaalista perinteisestä kännykkä- eli GSM-verkosta, jonka kaiken järjen mukaan tulisi toimia periaatteessa miltei koko kunnan alueella moitteettomasti, eikä niin, että jopa Honkajoen keskustassa on katvealueita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ministeriössä aiotaan ryhtyä, jotta GSM-yhteydet saadaan toimimaan moitteettomasti Honkajoen kunnan alueella. Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2012 Anssi Joutsenlahti /ps
Anssi Joutsenlahti:Valtiopäivätoimi
Kun johtamani täysistunnon jälkeen kävin luovuttamassa oheisen kirjallisen kysymyksen, sihteeri totesi, että kyseessä on valtiopäivätoimi: KIRJALLINEN KYSYMYS Virolaisten maksamattomat sakot Eduskunnan puhemiehelle Talouselämä-lehti otti 12.3.2011 päivätyssä uutisessaan esille asian siitä, miten virolaisten ei tarvitse lankaan maksaa Suomessa heille määrättyjä sakkoja. Suomalaiset sakot ovat Virossa perintäkelvottomia, koska Viron lain mukaan maa ei tunnusta sellaisissa maissa annettuja rangaistuksia, joissa syytetty ei ollut paikalla oikeudessa tai muuten sakkoa määrättäessä. Suomessa ei puolestaan tarvitse olla läsnä, kun tuomioistuin määrää sakon. Edellisen hallituksen oikeusministeri Tuija Brax yllättyi myös tästä virolaisten sakkoparatiisista (Talouselämä 16.3.2011 (nettiuutinen)). Hän kertoi kyllä olleensa tietoinen tästä porsaanreiästä, mutta ei sen laajuudesta. Ongelman laajuus on todella valtava. Esimerkiksi MTV3-nettiuutiset kertoi 30.1.2012 päivätyssä uutisessaan, että poliisi oli pysäyttänyt vuonna 2011 ennätykselliset 1500 humalassa autoilevaa virolaista, joita epäiltiin rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta. Saman uutisen mukaan määrä oli kasvanut edellisvuodesta jopa kolmellasadalla. Näiden tietojen valossa on suorastaan pöyristyttävää se, että tällaista porsaanreikää ei ole välittömästi tukittu, vaan sen on annettu jatkua tietoisesti jo vuosikausia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Me kysymyksen allekirjoittajat haluaisimme tietää, mitä oikeusministeriö on tähän mennessä tehnyt ja aikoo vielä tehdä tämän porsaanreiän tukkimiseksi ja milloin myös virolaiset alkavat maksaa heille Suomessa langetettuja sakkoja? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2012 Anssi Joutsenlahti /ps
Anssi Joutsenlahti:Hyvää työtä
Eduskuntaryhmämme toimii tasaisen varmasti ja tekee hyvää jälkeä, valitettavasti vaan se ei juurikaan näy julkisuudessa, jonne asti pääsee paremminkin vain jokin poikeava ja räyhäkkä. Niin tänäänkin kyselytunnilla, kun kuvaan nousi entinen puolustusministeri Kääriäinen melkein kyyneliin puhjenneessa kyselyssään, miksei edellisessä eduskunnassa hyväksyttyä menettelyä nyt noudatettukaan, kun ei tuotu eduskuntaan esitettyjä varuskuntien lakkauttamisia. Samoin Pentti Oinonen pääsi julkisuuteen kysymyksellään, kun puolustusministeri Wallinkin aloitti vastauksensa, että edustaja esitti kysymyksensä vähän kiihtyneessä mielentilassa. Jotta voimme helposti kertoa, mitä kaikkea eduskunnassa olemme puuhastelleet, koootaan niin varjobudjettimme kuin aloitteemme ja kyselymme ja eduskuntaäänestyksiä pieneksi kirjaseksi, jote sitten voi jaella ihmisilla. Tänäänkin lähetettiin kaksi erittäin tärkeää ryhmämme edustajien tekemää lakialoitetta valiokuntiin. Reijo Tossavainen on tehnyt aloitteen sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkamisesta. Vaikkeivat nämä kahdeksan senaikaista korkeaa edustajaamme presidentti Rytistä alkaen olekaan koskaan mennettäneet kunniaansa, niin olisi aiheellista myös juridisesti se todeta. Aivan niin kuin aloitteessa todetaan: Sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden kaltainen kansallisesti syvän traumaattinen kipupiste ja kunniavelka on syytä saada kansallisen ja oikeusvaltiollisen itsekunnioituksen edellyttämällä tavalla hoidetuksi ennen kuin Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta. Maria Tolppanen puolestaan on laatinut lakialoitteen konserniavustuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Se merkitsisi kotimaisen tytäryhteisön konserniavustuksen suorittamista kotimaiselle emoyhtiölleen. Näin voitaisiin estää julkitulleen suuren terveyspalvelualan yrityksen kaltainen veronkielto, kun se kierrätti voittojaan veroparatiisissa olevan konserniyhtiönsä kautta ja maksoi 36 miljoonan vuosivoitostaan veroa vain o,4 miljoonaa eli 1,1%. Ryhmässä jaoimme puolueelle tulevat hallituspaikat eri valtion yhtiöihin, nimesimme entiset jäsenet Pohjoismaiden neuvostoon ja päätimme pitää viikonloppukoulutus- ja ideointitilaisuuden kunnallisvaaleja varten perjantaista 16.3. lauantaihin 17.3.
Anssi Joutsenlahti:Kumpa tietäisin
Ohjelmaa riittää, tänään piti olla suuri valiokunta kello 7.30, jonne olin menossa mielenkiinnosta, mutta se olikin siirretty kello 13. Jutta Urpilaisen tehtävänä oli taas kerran kertoa Kreikan lainapakettien viivästymisestä keikkalaisten riittämättömän vastaatulon johdosta. Samaan kello 13 aikaan olin Aktisen neuvottelukunnan järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa voimakkaasti nousi esiin Koillisväylä. Minäkin etelän lantalaisena kysyin, missä kunnossa tämä suuria tulevaisuudennäkymiä herättävä laivareitti on. Sulana se aaltoilee heinäkuusta lokakuuhun ja ilmastonmuutos koko ajan vähentää jäistä ajanjaksoa, mutta monia ongelmiakin esiintyy. Reitti on kaikkiaan melko matala, joten suuret konttilaivat eivät voi sitä hyödyntää. Jäämurtajia ei ole riittävästi ja muukin tarvittava tekniikka puuttuu. Tietysti myös Venäjän byrokratiassakin on tekemistä. Kuitenkin merireitti - lyhyin yhteys Euroopasta Aasiaan - tarjoaa ennennäkömättömiä mahdollisuuksia myös meille Suomessa. Jopa se avaa uuden kulkuväylän sen tilalle, kun uusi rikkidirektiivi uhkaa tehdä suorat merikuljetukset Suomesta Itämeren kautta ylikalleiksi. Arktisessa neuvottelukunnassa on kaksi tuttuanikin. Yliopisto-opettajani uskontotieteen professori Juha Pentikäinen ja entisen eduskuntakauteni kolleega Hannele Pokka. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana muuten toimiin perussuomalaisten Hanna Mäntylä. Eduskunnan rakennustoimikunnan 36. kokous myös pidettiin aamupäivän tunteina. Mittavan remontin kokonaiskustannusarvio liikkuu samoissa luvuissa kuin toteutettu Stockmanin tavaratalon korjaus eli 200 miljoonan eurossa. Molemmat rakennukset ovat samanikäisiä. Parast´aikaa on alkamassa ns. C-rakennuksen eli päärakennuksen takana olevan kaarevan virastorakennuksen perusremontti. Sen jälkeen on vuorossa itse päärakennus, joka on tarkoitus saada valmiiksi Suomen 100-vuotisjuhliin. Yrittäjäryhmän Savonlinnasta oli eduskuntaan tuonut vanha tuttu Erkki Rakkolainen, joka kutsui minutkin tervehtimään yrittäjiä eduskuntaryhmäämme järjestettyyn kahvihetkeen. Ryhmämme Kaj Turunen toimi isäntänä, mukana oli myös Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja, joka johtaa myös demarien eduskuntaryhmää. Tullilaitoksen arvokkaassa 200-vuotisjuhlassa Finlandiatalossa tervehdyksiä esittivät niin ministeri Virkkunen kuin Maailman Tullijärjestön pääsihtereri kuin myös Euroopan Komission DG Taxudin ja Venäjän tullihallinnon pääjohtajat. Yllättivämmän kommentin sain kuitenkin buffet-pöydässä valtiovarainministeriön virkamieheltä kysyessäni, miten hallitus kattaa maaliskuun kehysriihessään hallitusohjelman velkaantumiskehityksen supistamiseen vaatiman 5 miljardin säästön, kun demarit eivät hyväksy arvonlisäveron eikä kokoomus palkkaverotuksen korottamista. Vastaus kuului yksinkertaisuudessaan: Kumpa tietäisin!
Anssi Joutsenlahti:Linnassakin Ystävänpäivänä
Ystävänpäivää on vietetty monissa merkeissä. Se aloitettiin jo eilen puolilta päivin puhemiehen edustustilassa, kun pidettiin vuosittainen puhemiehen mediaväelle tarjoama lounas. Itse olin mukana kello 18 asti eli kuusi tuntia, viimeiset lähtivät kello 22 tienoilla, mm. erikoisavustajani enkä ollut päästä kämpille, kun vain hänellä oli avain. Mutta kaduilla kulkiessani näin jotain uutta, eli suuri tälle päivälle prikulleen 90 vuotta sitten tapahtuneen poliittisen murhan muistolaatan lähellä asuntoamme Nervanderinkadulla. Silloinen sisäministeri Ritavuori edistyspuolueen edustaja Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovelleen 14.2.1922 ampuja äärioikeistolainen liikemies. Tänään aamulla aloitimme ystävänpäivän vierailun puhemiehistönä viimeisellä tervehdyskäynnillä Presidentin luona linnassa, jossa saimme mitä lämpimimmän vastaanoton ja muistelimme menneitä hyviä vuosia. Koko 12 vuoden kausi on sujunut ilman suurempia vaikeuksia. Presidentti lupasi kyllä puuttua puheessaan uuden presidentin virkaanastumisjuhlallisuuksissa kautensa aikaiseen yhteen skismaan, jossa häntä syytettiin lainrikkomisesta, vaikka nimenomaan silloista lakia noudatettiin. Puoliltapäivin oli sitten puolitoistatuntinen keskustelu Ruotsin parlamentin edustajien kanssa siellä tietopalvelun pitämälle järjestämistä taloudellisista laskelmapalveluista, jotka helpottavat erityisesti oppositiossa olevien puolueiden toimintaa. Ruotsissa on otettu oppia vastaavista USA:n tietopalveluista. Me varmaan menemme perässä, alkuun on jo lähdettykin. Pidettiin sitten puhemiesneuvostokin. Esillä oli seuraava keskustelualoite Itämeren kysymyksestä, jonka todettiin olevan ajankohtainen ainakin, mutta erityisesti juuri nyt. Täysistunto pidetään sitten aina puhemiesneuvoston päätyttyä. Tutulla Satakuntalaisen osakunnan kadulla Lapinrinteellä sain pistäytyä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n ystävänpäiväjuhlissa, jossa näyn olleeni ylivoimaisesti iäkkäin, mutta ikähaitari oli muutenkin laaja, kun jollakin opiskelijalla oli sylivauvakin mukanaan. Ennen päivän toimia ehdin ottaa puolituntisen juoksumatolla, jota näin talvisaikaan täällä eduskunnassa pyrin sisällyttämään päiväohjelmaan päivittäin, eilen tosin sekin jäi tekemättä. Huomennakin taas rakennustoimikunta alkaa kello 9, joten aikaisin vaan liikekannalle.
Anssi Joutsenlahti:Sanankylvö
Jumalan Sanan kylvön sunnuntaina oli hyvä puhua jopa tekstistä nousseen kuvan mukaisesti siemenestä, joka oli kaikista siemenistä pienin, mutta josta kasvoi koko puutarhan suurin kasvi, oikein valtava puu, jonka oksille linnut tulivat ja tekivät pesänsä. Rakas heimokansamme on saanut kokea samanlaisen siemenen kuolettamisen tien. Ennen vallankumousta 1917 Inkerin kirkossa oli 32 seurakuntaa ja 144.000 jäsentä. Stalinin aikana kaikki papit ja seurakunnan hoitajat joko vangittiin tai karkotettiin. Vuonna 1938 kiellettiin viimeisetkin jumalanpalvelukset ja kansa vietiin suureksi osaksi Siperiaan pakkotyöhön. Inkerin kirkon tie näytti päättyvän täydelliseen tuhoon. Mutta Jumala teki kaikesta huolimatta työtänsä, eikä uskoa saatu juurrutettua pois inkeriläisistä. Niinpä v. 1969 alkaen Maria Kajavan taistelemasta Petroskoin seurakunnasta on kasvanut taas elinvoimainen Inkerin luterilainen kirkko, jolla on seurakuntia jopa Siperiassa asti. Aatami Kuortti kirjoittaakin: Olisiko maailmassa toista kansaa, joka rakastaisi kirkkoaan enemmän kuin inkerinsuomalaiset. Mitä ankarammiksi vainot muodostuivat, sitä sankarillisemmin kansa piti kiinni uskostaan. Näin Jumalan luomistyö on ihmeellistä. Jopa nytkin keskellä kovalumista ja välillä ankariakin yöpakkasia on jo näkyvissä pajunoksilla kukkasilmuja ja luonto on heräämässä uuteen kukoistukseen talven horroksesta. Näin Jumalan valtakunnassakin usein hätäilemme, miten Jumalan asian käy ikään kuin kaikki olisi meistä kiinni. Ja kuitenkin saamme muistaa, ettei istuttaja ole mitään eikä kastelija, vaan Jumala, joka kasvun antaa. Kylväjinä saamme luottaa myös kasteen armoon, sain juuri kastaa Ilari Johanneksen varttumaan Lasten Parhaan Ystävän hyvässä huomassa. Jumalan sana on siemen, jossa itsessään on kasvuvoima. Jumalan sana ei tyhjänä palaja. Tästä vaikka lisää huomisessa blogissa hurskaan Monica-äidin monien rukousten lapsesta.
Anssi Joutsenlahti:Kokemäki mukaan
Kokemäeltä on monia hyviä muistoja varsinkin urheilun tiimoilta. Siellä on täysin ainutkertainen juoksurata pituudeltaan 333 metriä. Tietysti uudessa urheilukeskuksessa Pitkäjärvellä on täysimittainen 400 metrin juoksurata. Monissa kisoissa on molemmissa paikoissa saanut juosta ja järjestävä seura Kokemäen Kova-Väki on aina ollut Satakunnan parhaita urheiluseuroja. Monia kovia urheilijoitakin on sieltä lähtenyt kuten Bostonin maratonin voittaja vuori-insinööri Olavi Suomalainen, kymmenottelijat Seppo Suutari ja Reijo Paavilainen. Reijohan on niittänyt mainetta sitten maamme eturivin kuvanveistäjänä ja varsinkin mitalitaiteilijana. Tänäänkin oli kokoontunut kovaa väkeä kolmisenkymmentä henkeä vakain tuumin ja harkiten. Ja niin perustettiin PerusSuomalaisten puolueosasto. Johtoon valittiin Kauko Ketola ja hänen avukseen nimettiin Mikko Laine, Karita Grundström-Timonen, Esa Huhtasaari, Pertti Salminen, Pasi Rännäri, Satu Jalonen ja Seppo Tuliniemi. Ja näin saatiin taas yksi puute poistettua, kun viime kunnallisvaaleissa ei Kokemäellä ollut ainoatakaan perussuomalaista ehdokasta, vaikka äänestäjiä kyllä muissa vaaleissa on löytynyt melko hyvinkin. Enää oikeastaan vain kolme kuntaa Satakunnassa on ilman perussuomalaista puolueosastoa eli Merikarvia, Harjavalta ja pieni Kiikoinen, joka ei itsekään tiedä mihin päin on menossa, enemmistö valtuutetuista taitaa ajaa kuntaa yhteen Sastamalan kanssa. Merikarvialla meillä on perinteisesti ollut aina hyvä kannatus ja esim. viime kesän puoluekokouksessa Tampereella oli mukana myös merikarvialaisia, joten sinne ei ole mitään vaikeuksia osaston perustamisessa. Harjavallassakin jo viime kunnallisvaaleissa oli jopa ehdokas, joten ei sielläkään olla heikoilla. Harjavallan lisäksi viime kunnallisvaaleissa olivat Pomarkku ja Lavia niitä kuntia, jossa oli perussuomalaisia ehdokkaita, mutta ei kukaan tullut valittua. Pomarkun ainoa ehdokkaamme Jani Jalonen jopa sai viidenneksi eniten henkilökohtaisia ääniä ja Lavian paikkakin oli aivan hilkulla.
Anssi Joutsenlahti:Kansalaiset ovat ymmällä
Olin marketissa yhteisvastuukerääjänä, moni tuli kertomaan omista murheistaan. Kyllä olis vielä kirveelle töitä, niin paljon on mitä erilaisimpia epäkohtia, joita nimenomaan pienet ihmiset kokevat. Yksi kertoi 95-vuotiaasta isästään, sotiemme veteraanista, jota hän hoitaa ja huolehtii hänen asioistaan. Siksi ei ole anottu Kelalta hoitokorvausta. Kun tytär sitten anoi veteraaneille luvattua ylimääräistä 50€ kuukausilisää, anomus hylättiin sillä perusteella, ettei sitä voi antaa, koska ei ole tätä huoltolisääkään. Toinen näytti reuman hoitoon tarvitsemansa kuukausiannoksen laskun noin 100€. Kun lääke oli uusi, sanottiin että sitä tarkkaillaan, ennen kuin se tulee Kelan korvattavaksi. Nyt on kulunut kymmenen vuotta, lääke ei edelleenkään kuulu korvattavien joukkoon. Pienituloisen eläkeläisen kukkarossa tämäkin summa tekee ison loven joka kuukausi. Soittokuntien lakkauttamiset myös puhuttivat. Niinisalohan säilyi edelleen toimintaansa jatkavana varuskuntana, vain esikunta lähteen Säkylään ja soittokunta lopetetaan, kuten viisi muutakin armeijan soittokuntaan. Ei kukaan ymmärtänyt, mihin tällaisella säästöllä pyritään. Niinisalostakin säästetään soittokunnan 15 hengen palkkamenot, mutta menetetään kaikki se puolustusvoimien saama mainosarvo, mitä ahkerat esiintymiset mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa tuottavat laajalle alueelle. Ei kyllä ymmärretty kuntauudistuskarttojakaan, joissa Parkano ja Kankaanpään päinvastaisista jopa ministerin lupauksista huolimatta on sijoitettu kumpikin erilleen omaksi kunnakseen ympäristökuntiensa kanssa. Vasta molemmat alueet yhdistämällä tulisi se tavoitettavana oleva elinvoimainen kokonaisuus. Nyt Kankaanpää Lavian, Honkajoen ja Jämijärven kanssa jää pieneksi, samoin Parkano Kihniön ja Ikaalisten kanssa. Mikähän on ollut kartan piirtäjien ajatus näiden kuntien osalta, sitä voi kysyä, kun muualla on piirrelty todella suuria kuntakokonaisuuksia ja nimenomaan myös meidän kuntaryhmittyjemme naapureiksi.
Anssi Joutsenlahti:Sotilassoittokuntien lakkauttaminen nostattaa kansalaisliikkeen
Eduskunnan kyselytunnilla keskityttiin kahteen päivänpolttavaan hallituksen antamaan uutispommiin: puolustusvoimien leikkaukset ja kuntauudistus. Muille aiheille ei aikaa riittänyt eikä näitäkään kahta saatu raapaistua kuin vähän pinnalta. Eipä ihme, että molemmilta alueilta on hallitukselle tulossa välikysymys. Perussuomalaiset kysyvät ns. puolustusvoimauudistuksesta, joka paremminkin on puolustusvoimien alasajoa, keskusta puolestaan tekee kysymyksen uudesta kuntajaosta. Kyselytunnin keskustelu oli todella värikästä, puolustusministeri Stefan Wallin ja kuntaministeri Henna Virkkunen joutuivat olemaan altavastaajina, siksi kovaa arvostelua he saivat julkistetuista uudistuksistaan. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö sai tehdä ensimmäisen kysymyksen. Hän on toiminut myös tätä puolustusvoimauudistusta seuranneen parlamentaarisen toimikunnan jäsenenä, mutta jätti siitä nyt eroilmoituksensa. Kysymyksessään hän mainitsi myös lakkautettavat sotilassoittokunnat, mutta niistä ei ministeri vastauksessaan maininnut sanakaan. Esitys puolustusvoimien organisaatiouudistuksesta oli todella hämmentävä. Erittäin vähälle huomiolle jäi varuskuntien lopettamisten ohella usean sotilassoittokunnan lakkauttaminen. Esittelytilaisuudessa kenraali Puheloinen näytti kalvollaan vain kolmen jatkavan maavoimien varsinaisen soittokunnan nimen ja sijaintipaikan. Nyt todella soittokuntien määrää vähennetään ja vielä ikään kuin vaivihkaa kolmestatoista (13) kuuteen (6). Näistä kuudesta yksi on varusmiessoittokunta, joten varsinaisia ammattisoittokuntia jää maahamme vain viisi (5). Myös Sotilasmusiikkikoulu lopetetaan. Aivan varmasti tällä toimenpiteellä on kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset kansalaistemme maanpuolustustahtoon. Sotilassoittokunnat ovat parasta ja hyvin kustannustehokasta PR-toimintaa puolustusvoimillemme.
Anssi Joutsenlahti:Torjuntavoitto
Koko laajalle alueelle Kankaanpään ympäristössä Niinisalon varuskunnan säilyttäminen oli kultaakin kalliimpi asia. Tykistöprikaatin esikunnan siirtyminen Säkylään oli odotettavissa, mutta varsinainen toiminta kuitenkin säilyy ja se onkin entistä tärkeämpää. Niinisalo on näet lähin varusmiespalvelupaikka nyt sitten eteläpohjalaisille, pirkanmaalaisille ja Keuruun lakkauttamisen jälkeen myös keskisuomalaisille tietysti mukaanlukien myös Satakunnan pohjoisosa. Synkän puolustusvoimien supistusohjelman perusteidenkaan mukaan ei löytynyt mitään syitä Niinisalon varuskunnan lakkauttamiselle. Vahvuudet on moneen kertaan lueteltu. Erinomaisessa kunnossa olevat rakennukset, joita on uudistettu 30 miljoonalla. Maan eteläisin laaja ampuma-alue koeampuma-asemineen. Jatkuva kehittäminen esim. tälle vuodella 2 miljoonaa koiratarhan rakentamiseen. Lisäksi tehdään uusi urheilukenttä, jota Kankaanpään kaupunkikin rahoittaa. Korkean tietotaidon ja osaamisen tykistörykmentin ja tykistökoulun lisäksi on kehitelty tiedustelulennokkeja, joille rakennettu oma kenttäkin. Käytöstä poistettuja jalkaväkimiinoja korvaavat raketinheittimien rypälepommit ovat myös saaneet sijaintinsa Niinisaloon. Ja tietysti myös aluepolitiikalla täytyy olla oma vaikutuksensa: 550 omaa työpaikkaa ja lisäksi kerrannaisvaikutukset alueella, jossa muuten valtiovallan työpaikat ovat hyvin vähäisiä. Ymmärrettävää on siis Prikaatin esikunnan siirtyminen Säkylän Huovinrinteelle, jonne jo aiemmin siirtyi Niinisalossa perustettu kansainvälinen yksikkö. Harmillisinta on koko maan sotilassoittokuntien lukumäärän puolittaminen, jonka vuoksi myös Satakunnan sotilassoittokuntakin joutui tässä talousahdingossa lakkautuslistalle. Ei mikään ole ollut niin tehokasta ja kuitenkin puolustusvoimille suhteellisen edullista maanpuolustushengen nostattamista ja ylläpitämistä kuin sotilassoittokuntien suositut esiintymiset. Kaiken kaikkiaan koko vaalikauden aikana tulevat 850 miljoonan puolustushallinnon leikkaukset ovat niin rajuja, ettei tietenkään pienillä leikkauksilla voi selvitä. Mutta onko tämä sittenkään viisasta. Siinä mielessä perussuomalaisten harkitsema välikysymys on paikallaan. Huomenna televisioitavalla kyselytunnillakin asia on näyttävästi esillä.
Anssi Joutsenlahti:Juhlat ensin työt sitten
Sinällään aika karuilla, mutta kuitenkin arvokkain menoin laoitetaan valtiopäivät. Sopii hyvin suomalaiseen elämänmenoon, joka vierastaa riehakasta ilonpitoa mentaliteetillemme vieraana, vaikka Pekka Haaviston kannatajat tätä riehuntaa vaaliyönä -varmaan iloliemen nauttijoina- harjoittivatkin. Ekumeeninen jumalanpalvelus, avajaisistuntossa presidentin valtiopäivien avaus ja sitä seuraava kahvitarjoilu valtiosalissa. Siinä kaikki lyhykäisyydessään. Joku olisi kaivannut edes taputuksia presidentin avauspuheen jälkeen, mutta eihän eduskunnan istunnoissa sellaiseenkaan ole totuttu. Saarnaajana tuomiokirkossa oli virastaan eläkkeelle siirtymässä oleva Kuopion piispa Wille Riekkinen puhuen siitä valosta, jonka Kristustuo elämäämme ja jonka johtamana sitten toimimme yhteiseksi hyväksi varsinkin vähäosaisempien puolesta. Puhemies Heinäluomalle oli uskottu lukijana melkoisen kovaa tekstiä Sananlaskujen kirjasta: Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa: Ylpeät silmät, petollinen kieli, Kädet, jotka vuodattavat viattoman verta; Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopeat juoksemaan pahuuteen; Väärä todistaja, joka valheita puhuu, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille. Terveellistä itsetutkistelun aihetta itsekullekin meille eri asemissa oleville päättäjille. Varapuhemiehille on uskottu tehtäväksi vastaanottaa presidenttipari eduskunnan ulko-ovella, olla heidän seuranaan istunnon alkuun ja johdattaa presidentti sitten täysistuntosaliin ja puheiden jälkeen pois ja saattaa jälleen oleskelutilan jälkeen puhemiehen kattamaan juhlapöytään, jossa presidentti- puhemiespariskuntien lisäksi istuivat uusi valittu presidenttipari, saarnaaja Riekkinen puolisoineen, pääministeri Katainen, suurlähettiläiden vanhin Venäjän suurlähettiläs ja varapuhemiehet, joista minulla oli myös vaimo. Päivän järjestykseen kuului vielä lyhyt työistunto, valtiopäiväneuvosten arvonimitilaisuus ja illan juhlakonsertti.
Anssi Joutsenlahti:Taas aloitettiin
Valtio-oikeuden mukaisesti eduskunta kokoontuu valtiopäiville aina helmikuun ensimmäisenä päivänä kello 12. Tänä vuonna presidenttivaalien takia tulimme koolle vasta tänään 6. päivänä. Avajaiset on pidettävä kolmen päivän aikana, nyt siis jo heti huomenna. Edelleen säädetään tarkasti: Valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa toimitetaan iältään vanhimman eduskunnan jäsenen johtaessa puhetta puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit. Kauko Tuupainen meidän perussuomalaisten ryhmästä suorittikin tämän tehtävän arvokkaasti ja jo toista kertaa viime kevään eka kerran jälkeen. Mediassa ehkä turhankin hanakasti tartutaan puhemiesten vaalien hajaääniin, nytkin meidät kaikki puhemiehet valittiin vähintään 3/4 äänin, joka mielestäni antaa erinomaisen hyvät toimintaedellytykset jatkossakin. Puhemieheksi edelleen valittu Eero Heinäluoma sai 156 ääntä, hajaääniä 25 ja poissa 19. I varapuhemiehelle Pekka Raville annettiin ääniä 174, hajaääniä vain 4, poissa 22. Ja minä 2. varapuhemiehenä sain 148 ääntä, hajaääniä 20, mutta poissa oli jo 32. Tämä on yleinen trendi, mitä kauemmin istunto kestää, sitä useampi on poissa, näin siis näissäkin äänestyksissä. Puhemiesneuvostossa pohdittiinkin vaihtoehtoja valintojen jälkeisten juhlallisten vakuutusten asemaan melko vajaalukuisen kansanedustajien joukon edessä, sillä kansanedustajien poissaolo ei nosta juhlan tuntua kuten on huomenna valtiopäivien avajaisissa, jossa presidentti puhuu ja puhemies vastaa ja täysistuntosali on täynnä tummiin juhlapukuihin pukeutuneita edustajia. Joka tapauksessa jälleen kukin puhemies annoimme juhlallisen vakuutuksemme: Minä (oma nimi) vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan och samma på svenska: Jag (eget namn) försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen. Edessä onkin työteliäs ja erittäin vaikea kevätkausi taloussäästöjen ja EU-lainojen valtiontakausten johdosta. Lakkautuksia ja supistuksia tulee heti näin pressanvaalien jälkeen, heti tälläkin viikolla kuullaan varuskuntien lopetuksista ja uudesta kuntarakenteesta.
Anssi Joutsenlahti:Merkittävä päivä
Monellakin tapaa tämä helmikuun 5. päivä on merkittävä eikä pelkästään vain päivä päivien joukossa.
Anssi Joutsenlahti:Tietoiskuja kansanedustajille
Parina päivänä peräkkäin on kokoustettu Satakunnan kansanedustajina, ensin Raumall´ ja sitten Poris. Raumalle kutsuivat Nuorkauppakamarit, Poriin ELY-keskus. Raumalla kun oltiin, puheenaiheiksi nousivat Rauman tärkeät ajankohtaiset hankkeet kasitie ja satama. Molemmat ovat mukana valtion kehityskohteissa aivan huulella, mutteivat kuitenkaan ole vielä saaneet rahoituksia. Rauman satama on yksi suomen suurimmista, konttiliikenteessä jopa kolmantena. Siksi tarvittaisiin satamaväylän syventämistä nykyajan suuremmille laivoille soveltuvaksi. Satamiin liittyy paljolti myös valtatie 8 rakentaminen. Länsi-rannikkolla Turku-Rauma-Pori-välillä tavaraliikenne kuten kaikki muukin liikkuminen on yksinomaan kumipyörien päällä, koska rautatieyhteyttä ei ole. Siksi valtatie kasin saattaminen nykyajan liikennevaatimuksia vastaavaksi on kiireistä. Porissa ELY-keskuksesta sijaitsee vain E eli elinkeinopuoli, L ja Y eli liikenne- ja ympäristökeskukset pitävää majaa Turussa. Niinpä meille kerrottiin melko myönteisiä merkkejä antavasta alueen suhdannekatsauksesta ja erityishuolta kannettiin nuorten työllisyystilanteesta. Monin eri luvuin esitettiin nuorten työttömien määriä Satakunnassa, eriteltyinä eri TE-toimistojen alueella ja eri ikäluokissa. Kun jopa hallitusohjelmassa on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa taataan työ- tai opiskelupaikka alle 25-vuotiaille, mutta työpaikka vain kaikille alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, niin väliinputoajiksi uhkaavat jäädä alle 30-vuotiaat työttömät. Tietysti toinen suuri vaikeasti työllistettävien ryhmä on pitkäaikaistyöttömät. Ovathan presidenttiehdokkaatkin kantaneet huolta - ainakin näin ennen vaalia - syrjäytyneistä nuorista. TE-keskukset (entiseltä nimeltä työvoimatoimistot) tekevät parhaansa. On esimerkiksi järjestetty yrityksille kampanja: Työtä nuorilla. Ja kun suhdanteet päinvastaisista peloista huolimatta sittenkin näyttävät valoisilta, on uskottava työtä löytyvän myös näille nuorille. Semminkin kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja kymmeniä vuosia puhuttu työvoimapula ehkä lopultakin on rantautumassa maahamme, vaikka ei vielä tänäpäivänäkään siltä näytä.
Anssi Joutsenlahti:Muistoistamme
Meitillä kävi museon virkamies. Haluaa kerätä vanhoja tietoja valokuvissa olevista ihmisistä ja tietysti myös lisää vanhoja kuvia. Meitillä niitä kyllä riittää. On tietysti ukin ja mummun kuva-albumeja, mutta myös joidenkin vanhojen sukulaisten jälkeensä jättäneitä papereita ja kuvia, kuten Elvi-tädin, isoisän Brunon veljen Hugon ja Jennyn sekä äidin enon Jallun ja Tyynen jäämistöä. Mitä vanhempia kuvia on, sitä vähemmän niissä on merkintöjä siitä, ketä kuvat esittävät. Ja jatkuvasti vanhempia ihmisiä poistuu ja heidän mukanaan tietoa. Valitettavaa, ettei kaikkea heidän tietämäänsä ole koskaan ymmärtänyt tallentaa. Vanhoja kuvia katsellessa nousee esiin monia poisnukkuneita, joiden elämä tulee todellisena muistojen kätköistä, vähän samalla tavalla kuin hautausmaalla muistokivien nimiä tavaillessa. Monenlaisia elämänkohtaloita ja sattumuksia heidän kanssaan on saanut elää. Muistot puhuvat omaa voimakasta kieltään. Tanskalainen kuuluisa satusetä H.C. Andersen sanoo, että minulla on muistoni, niitä ei minulta voida riistää. Suomalainen runoilija Immi Hellen kirjoittaa puolestaan: Rikas, rikas olen muistoissain. Jo latinalaisissakin viisauksissa sanotaan: Muisti on kaiken aarreaitta ja turva (Memoria est thesaurus omnium rerum e custos), Meillä on jäljellä muistot (Nobis meminisse relictum). Kalliit ystävät ja muistot ovat meille annettu suuri lahja, josta saamme ehtymättömästi ammentaa. Fredrik Wislöff kirjoittaa myös viisaita: Köyhä on oikeastaan vain se, joka ei jätä jälkeensä mitään kaipaamisen arvoista - ja se jolla ei ole mitään kaivattavaa. Meillä on yhteys poisnukkuneisiin niin kauan kuin he jatkavat elämäänsä meidän rakkaittemme kautta. Saamme siis elää muistoissamme, mutta samalla elämme myös tätä päivää tehtäviämme täyttäen!
Anssi Joutsenlahti:Korkealle kansan kunto
Sain kuulua 1990-luvulla liikuntakomiteaan, jossa vedettiin liikunnan suuntaviivoja ja mietintö julkaistiin otsakkeella Liikuntaa kaikille.
Anssi Joutsenlahti:Hymyilevä Hannes juoksi Suomen maailmankartalle
Suomi tosiaan juostiin maailmankartalle tasan sata vuotta sitten Tukholman olympialaisissa 1912.
