PoSa joutui muistuttamaan kuntaliitosvetureita olemassaolostaan
Huomautuksia, muistutuksia ja vaatimuksia. Pohjois-Satakunnan peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymän henkilökunta ei aio jäädä parkanolaisten varjoon kuntaliitosasiassa. Muutenkin PoSa sote-alueena haluaa ajaa koko Pohjois-Satakunnan ja jäsenkuntiensa asiakkaiden etua. Asianosaisena PoSa perää henkilökunnalleen oikeutta samaan viiden vuoden irtisanomissuojaan, mitä muillekin uuden kunnan työntekijöille suunnitellaan. Ratkaisuja ei voi siirtää uuden kaupungin perustamispäätöksen jälkeiseen aikaan.
PoSa pitää Kankaanpää–Jämijärvi–Parkano -yhdistymissopimusta monilta osin vajavaisena. PoSa joutui muistuttamaan Jämijärven kuntaa ja Kankaanpään kaupunkia osallisuudesta yhteistoiminta-alueeseen nimeltä PoSa.
– Vaatimuksemme perustuu siihen, että tämä työsuhdeturva tulee kaikille kuntien henkilöstöille kuntaliitostilanteissa. Olisi kummallista, että Pohjankankaan tapauksessa tämä työsuhdeturva tulisi Parkanon kaupungin sote-henkilöstölle, mutta ei henkilöstölle joka käytännössä hoitaa Kankaanpään ja Jämijärven kuntien sote-palvelut. Kyse on siis yksinkertaisesta yhdenvertaisuudesta lain edessä, toteaa PoSan toimitusjohtaja Esa Hakala.
Yhdistämissopimuksessa ei ole kirjelmän allekirjoittaneiden Hakalan ja PoSan johtokunnan puheenjohtajan Ilpo Vuorelan mukaan mitään mainintaa sote-yhteistoiminta-alueen sopimuksen purkamisesta.PoSan purkamisen valmistelutyö olisi niin ikään PoSan kuin Audiapron raportinkin mukaan pitänyt aloittaa jo viime vuonna, mikäli irtautuminen olisi haluttu tehdä vuoden 2012 aikana. PoSa vaatii arvioimaan myös muutoksista aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset toiminnalliset riskit.



Aamulehdestä:Satapirkan raja poistettava.
Kuntaliitoskeskustelussa on unohdettu tykkänään maakuntien rajojen uusiminen. Niin outoa kuin se onkin, maakunnista ja sairaanhoitopiireistä on tehty lyömäase järkevälle yhteistyölle ja kuntaliitoksille.
Vaalipiirejään mustasukkaisesti vartioivat kansanedustajat eivät tietenkään halua muuttaa rajoja, kun oma napa on vaarassa. Ymmärrettävästi sairaanhoitopiirien ja ely-keskusten päälliköt ovat koettaneet vaientaa keskustelun maakuntarajoista, sillä muutokset ovat monille heistä henkilökohtaisia. Valta näyttää sokaisevan jopa ajattelijat.
Pirkanmaa työntyy nyt Kiikoisten ja Suodenniemen rajoilla niin lähelle Poria, että kohta Satakunnan linnakkeista ei ole jäljellä kuin Suur-Pori ja Kokemäen-Huittisten alue. Jos ja kun Kankaanpää ja Jämijärvi siirtyvät Pirkanmaalle ja Parkanon kanssa Pohjankankaaksi, muita kuntia ympäriltä seuraa perässä.
Rauman seutu kumartaa Eurajoen kanssa vain Turkuun päin, kaikissa ratkaisuissaan.
Ei tarvitse ennustajaa nähdäkseen, että Satakunta maakuntana hajoaa. Se on jo palasina.
Aivan yhtä torso on Keski-Pohjanmaa, se on kohta yhtä kuin Kokkola. Mitä virkaa yhden kaupungin ?maakunnalla? on?
Pori tänne heti
Tässä tilanteessa odotan Porilta muuta kuin veljeilyä Turun tai Helsingin (yliopisto) kanssa. Ei kukaan kuuntele kuin toisella korvalla Arkadianmäellä ja ministeriöissä Porin seudun kokoista maakuntaliittoa, ely-keskusta, sairaanhoitopiiriä, ammatti- ja yliopisto-opetuksen järjestäjää. Tämä ei mitenkään tarkoita, että porilaiset eivät osaisi hoitaa asioita.
Olen hämmästynyt, jos satakuntalaisporilaiset eivät kaappaa Pirkanmaata kaveriksi nyt, kun heillä vielä on massaa ja vaikutusvaltaa.
Ymmärrän, että ison Tampereen kumppanuus arveluttaa, kun tähän asti Pori on saanut syödä maakuntaansa miten tahtoo. Kyse on nyt kuitenkin paljon isommasta.
Kuuntelin erästä isoon keskukseen sijoittajaa hakenutta elinkeinojohtajaa. Hän meni Helsingissä kadulle, joka on piukassa sijoittajayhtiöitä. Mustapukuiset miehet, ne ulkomaisen (saksalaisen) rahan kauppiaat, olivat hyvin tylyinä maakunnan miehelle. He totesivat, että Tampere ympäristökuntineen on heidän investoreilleen liian pieni ja liian hitaasti kasvava kylä. Porista ja sitä pienemmistä puhuttaessa he vain hymyilivät ikävän vinosti.
He haluavat nopean tuoton, he sijoittavat Helsingin seudulle.
Me täällä jurnutamme vallasta ja valtakunnan hienouksien rakentamisesta kehäkolmosen sisällä, mutta mitä me teemme? Me tappelemme keskenämme niin, että meillä on ollut vaikeuksia saada edes ministeriä hallitukseen. Kaikkialla maakunnassa rahaa ja hyvää hövelisti lupaillut opetusministeri Gustafsson on pieni kala tässä verkkopelissä.
Tässä on kysymys vallan ja rahan edelleen kiihtyvästä keskittymisestä Helsingin seudulle. Älymystö ja innovaattorit menevät rahan perässä, sillä euro on maan kovin konsultti.
Toki sinne menevät myös öykkäävimmät ja itseriittoisimmat, joille äkkirikastuminen on ainoa onnen mitta. Pelottavinta on, että jotkut näistä vastenmielisyyksistä ovat päässeet valtaan Suomessa.
Satapirkassa voima
Pirkanmaa on kiinnostavan vetovoimainen Jämsän seudulla, Keuruun ympäristössä, aivan ilmeisesti muillakin rajoilla.
Tampereen kasvuun hurmaantuneet päättäjät kiipeävät Näsinneulaan ja kuvittelevat, että kaikki sieltä näkyvä riittää. Ei riitä, ellei halua muuta kuin huvipuiston.
Nyt kaikessa ajetaan keskittämismallia: yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset koulut, lukiot, pelastuslaitos, ambulanssipalvelut, varuskunnat, varikot, työvoimatoimistot, verotoimistot, Kela, hälytyskeskukset, puhelinkeskukset, sairaanhoito, poliisipalvelut, tutkimuslaitokset (myös metsäntutkimuslaitos), ely-keskusten palvelut...
Jos Pirkanmaa aikoo pärjätä kilpailussa Helsingin kanssa, Tampereen seudun on pakko pitää mukana ja elossa myös muu maakunta.
Kun siinä ovat Pori satamineen ja yrityksineen ja toisella laidalla metsäteollisuuden keskittymä Jämsä, Tampere on kartassa vain täppä kosken rannalla. Se suursyömärien maakunta on etelässä.
Jos Pori-Satakunta ja Pirkanmaa yhdistyvät, Pirkanmaakin saa yhden musiikkijuhlan, jossa presidentti käy vuosittain. Kyllä satakuntalaisesta luottokaverin saa, jos vähän malttaa, eikä heti ota nokkiinsa sieltä lipsahtelevasta kettuilusta.
Satakunta ulottui aikoinaan Kangasalle asti. Kihniön ja Parkanon riistanhoito, maatalousväki ja urheiluseurat ovat yhä Satakunnassa.
Mikä?: Satapirkka
Pirkanmaa lähenee Satakunnan keskusta Poria, on jo Suur-Porin rajalla Suodenniemen ja Kiikoisten mukana.
Pirkanmaa laajenee myös itään ja pohjoiseen, joten siitä on tulossa merkittävin vastavoima Helsingin seudun imulle.
Satakunta ulottui aikoinaan Kangasalle asti.
Edelleen Satakunnan piirit ulottuvat Pirkanmaalle, esimerkiksi riistanhoitopiiri Kihniöön, Parkanoon ja Ikaalisiin.
Monikuntaliitos Kankaanpää-Jämijärvi-Parkano siirtää koko Pohjois-Satakunnan Pirkanmaalle.
Maakuntarajasta on tullut kehittämisen este, sillä ely-keskukset ovat keskenään osittain päällekkäin.
Ilmoita asiaton kommentti