Kolumnit / Uusimmat jutut
Pikapassilla bikinikuntoon:Ohi on!
Tavoitepaino, 63 kiloa saavutettu, vaikkakin epäilin muutama viikko sitten, ettei niin onnellisesti pääse koskaan käymään. Painonhallintaprojekti jatkuu varmaankin loppuelämän, mutta aktiivinen laihdutus on nyt ohi. Tavoitepainon lisäksi projektin tiimellyksessä muutama aivosolukin on saanut tuuletusta. Enää en alitajunteisesti ajattele niin, että jos on koko päivän syömättä, voi sitten hyvällä omallatunnolla muka mässäillä illalla. On paljon parempi syödä useita kertoja päivässä ja samalla tulee kiinnitettyä huomiota annoskokoon. Myös ruoan laatu on lautasellani muuttunut. Lappaan tavaraa lautaselleni "vanhan kunnon lautasmallin" mukaan, vaikkakin korostuneemmassa asemassa ovat nyt kasvikset ja salaatit. Lihasta tai kalasta en tingi. Perunan, pastan ja riisin määrä on kutistunut lähes olemattomiin, vaikka myönnettäköön, että uudet perunat maistuivatkin taivaalliselta kunnon voinokareen kera. Yhden tai kahden pienen uuden perunan syöminen ei ole pahasta, kunhan tosiaan se jää siihen. Kohtuus kaikessa, niinhän sanotaan. Myös leivän suurkuluttaminen on jäänyt tämän kuurin ansiosta. Tästä eteenpäin syön maksimissaan kaksi leipää päivässä, ja pyrin ostamaan vain ruisleipää. Näin ei sisuksiin sukella turhia hiilareita. Ja hei, nyt mahdun jo hyvin niihin viime kesän kuteisiin, joten tavoite tuli saavutettua silläkin saralla.
Pikapassilla bikinikuntoon:Hyvin toimii
En ole repsahtanut, korkeintaan rupsahtanut. Toivottavasti kukaan ei epäillyt, että 67 kilon tavoitepaino on tavoittamattomissa. Ehei. Tämä flikka aikoo pitää kiinni oikeudestaan elämään, joka ei väsytä. Kun kaverin 3-vuotias tyttö sai juuri diabetes-diagnoosin, olen yhä varmempi siitä että ruokailutottumusten ja kauppalistan on muututtava. Prosessi 68-kiloisesta kiloa kevyemmäksi ei ota luonnistuakseen. Mutta onko sekään niin vakavaa? Olen palautunut koon 38 vaatteisiin. Hyvä, että en ehtinyt heittää 80-luvun vaatteita menemään. Ei tarvitse uusia garderobiakaan. Sitä paitsi kengön kokokin on taas 38, kun se raskausajan painosta lätsähti nelikymppiseksi.
Pikapassilla bikinikuntoon:Hoppua pitänyt
Annina: Onpas ollut kiire, en ole ehtinyt kommentoida tätä painonhallintaoperaatiotani viikkoon. No itse asiassa, mitään kummallista ei ole tapahtunut. On vain ollut kiirus. En ole ehtinyt punnitukseenkaan. Oma vaaka näyttää jo 62,5 kiloa, mutta virallista tulosta ei ole.
Pikapassilla bikinikuntoon:Läskistä lihasta
Annina: Läskistä on tosiaan tullut lihasta, vaikka painoa olikin taas tullut lisää, maanantain punnituksessa 65,3 kiloa. Kaikki muut muuttujat taas ovat parantuneet. Lihasmassa- ja rasvaprosentit ovat jo kuin nuorella tyttösellä. Niinpä siiryin omalla päätökselläni painonhallintaan enkä ole enää aktiivinen laihduttaja. En usko, että pääsisin siihen 63 kiloon koskaan, onhan minulla pituutta kuitenkin 172 senttimetriä. Kuulostaa ehkä selitykseltä, mutta itsestä tuntuu nyt tältä! Nyt yritetään siis pysyä tässä!
Pikapassilla bikinikuntoon:Niskasta kiinni
Annina: Äitienpäivää juhlistettiin lounaalla, joten nyt on sitten pienoinen morkkis. Mutta toisaalta jos lapset ja mies vievät syömään, niin pitäähän siitä nauttia. Valitsin pöydästä vain salaatteja ja kalaa. Ihan pienen nokareen lihaa, enkä lainkaan perunaa tai leipää. Joten siltä osin kuuri jatkuu. Jälkiruokakakkuakin piti toki maistaa, herkullista oli.
Pikapassilla bikinikuntoon:Lisäkoukkaus
Annina: Nyt se sitten tapahtui, pieni repsahdus. Olenkin mättänyt suuhuni ehkä hivenen liian isoja annoskokoja, ja sen kyllä huomaa. Painoa oli viime punnituksesta tullut 0,300 kiloa. Peliä ei ole vielä menetetty, mutta pienoinen takapakki harmittaa vietävästi.
Pikapassilla bikinikuntoon:Maalisuora häämöttää
Annina: Vajaan kolmen viikon aikana kropastani on ropissut 5,3 kilogrammaa. Viimeisen viikon aikana karisi 1,6 kiloa, joten oikealla tiellä todellakin ollaan. Enää 1,4 kiloa tavoitteeseen, joka oli 63 kiloa. Voiko tätä oikeastaan uskoa todeksi?
Pikapassilla bikinikuntoon:Vatsa vaatii enemmän
Marjo: Töissä on paljon helpompi laihduttaa kuin kotona. Jääkaapin oven joutuu yksinkertaisesti avaamaan kotona liian usein. Maanantai olikin eka päivä, jolloin vatsa ääntelehti ruoan toivossa. Illalla elokuvista tultuani en enää pystynyt puhtaalla kuurilla olemaan, vaan laitoin parsaa ja kananmunia muutaman pannulle. Oli ihana nauttia hitaasti siemaillen. Normaalioloissa olisin ryystänyt.
Pikapassilla bikinikuntoon:Liikkumaan pakko päästä
Marjo: Vaikea uskoa, että takana on jo pitkälti kolmatta viikkoa. Olo on kuin teinitytöllä, jalka nousee ainakin kepeästi. Valitettavasti rutut eivät ole oienneet. Sitäpaitsi haluan olla 46-vuotias. Ne keitot maistuvat yhä parhaimmilta, missä on sattumia. Tekee mieli niin purra, että huomisen vapaapäivän kunniaksi hankin vauvaosastolta purulelun. Sitä olisi kiva järsiä kirjaa lukiessa...
Pikapassilla bikinikuntoon:Pientä nälkää tai puremisvimmaa
Marjo: On jo 17. päivä kuurista menossa. Olo on ihan vakaa, vaikka ruokaa alkaa kyllä jo tehdä mieli. Ajatus siitä kanafileestä...Klup! Systeri aloitti juuri saman rumban Etelä-Pohjanmaalla. Mokoma oli niin laiha, ettei saanut luvan kuin yhteen viikkoon. Siskoksista toinen onkin yleensä se siro ja toinen vähemmän viilattu, niin sanottu kirveellä veistetty. Ei sen vähemmän ruusuisenkaan kuitenkaan lihava tarvitse olla. Perjantaina unohdin ottaa sopat Porista mukaani. Luulin, että kollega oli lomalla kaukana, joten en osannut edes lainata soppaa. Niinpä piti tyytyä veteen ja siihen aamupuuroon, jonka voimalla pörskötin menemään. Vettä taisi mennä viisi litraa.
Pikapassilla bikinikuntoon:Melkein kaksi viikkoa
Marjo: Punnitukseen ei enää kohdistu niin suuria odotuksia, riittää kun vyötärönseutu ei tursua housujen kaulusnauhan yli. Silti melkein kolmen voipaketin karistaminen viikolla kaksi huojensi mieltä. Painon putoaminen kutosella alkavaksi on meikäläiselle riemuvoitto. Tavoitepainoon on silti vielä matkaa. Turha tässä on tyttövuosien painoa haikailla, onhan sitä kuitenkin kahden lapsen äiti ja lapsilla on lupa jättää jälkensä äitiin. Näin olen ennenkin selitellyt liikakilojani psyykettäni ja miestäni rauhoitellakseni. Ajatus ruuasta muistuttaa Pavlovin koirakokeista. Aion silti ottaa vielä kolmannen viikon täydellä pirtelökuurilla. Jostain syystä mansikka ei enää maistu. Kana sai siis mansikan seurakseen. Kahdesta ostamastani patukasta popsin pieneksi paloiteltuna toisen heti. Ihana pureksia muutakin kuin alahuulta. Patukka tarkoitti yhtä keittoa vähemmän, mutta ei se haitannut. Sitten taas juotiin vettä enemmän. Kuvasin tuntojani laihduttajana kaverilleni New Yorkiin. Havahduin itsekin vasta jälkikäteen lauseen todellisesta merkityksestä: olin ennen kuin nuokkuva ruusu, taisivat muutkin havaita minusta vain ne piikit! Niin, työkaverikin väitti, etten enää huuda niin kovasti pojille, kun he soittelevat töihin suunnitelmistaan. Eivätkö lihavat olekaan lempeitä?! On kai, mutta minä en osannut kantaa makkaroitani ryhdikkäästi. Ihailen edelleen niitä isoja ihmisiä, jotka pitävät ryhtinsä ja pukeutuvat värikkäästi, vaikka kiloja onkin.
Pikapassilla bikinikuntoon:Aamu alkoi puurolla
Annina: Tänään aloitin päiväni puurolla. Omenan ja kanelin makuyhdistelmä oli täydellinen, lisäksi oli mukava saada purukalustolle muutama sattuma jauhettavaksi. Lämmin ateria aamusella sai päivän reippaasti käyntiin, kun näitä kaikenlaisia asioita on pitänyt hoitaa. Ikäväkseni vain en pääse torstaina Roomaan, mutta saanhan ainakin rahat hotellista ja lentolipuista takaisin, niin voi reissata joskus myöhemmin. Se vasta olisikin ärsyttänyt, jos rahat olisivat jääneet saamatta.
Pikapassilla bikinikuntoon:Hyvin menee, mutta menköön!
Annina: Yhdeksäs päivä, kaikki sujuu jo rutiinilla. Kaveriperheellä kyläiltäessä ei laisinkaan haitannut, vaikka muut söivät gourmet-tasoista ateriaa. Fiksuna ystäväni kattoi pöytään minulle syvän lautasen ja sain nauttia päivän lämpimän ateriani muiden kanssa. Sienikeittoa tällä kertaa.
Pikapassilla bikinikuntoon:Uudet ruokareseptit kiinnostavat
Marjo: Kahdeksas päivä alkoi puolikkaalla puuroannosta. Pitkästä aikaa söin siis ihan lusikalla, vaikka se löysää olikin. Nautin jokaisesta pikku sattumasta, mitä vähän pääsin pureskelemaan. Pureminen on jäänyt vähiin, eikä purkkaakaan pidä jauhaa. Mieheni tiedustelee varovaisesti, saanko tämän tilanteen pidettyä. Vuosien saatossa hän on ilmeisesti nähnyt auton penkkien alla ja sivutaskuissa liikaa lakritsikääreitä, joskus hillomunkin sokeriylijäämiäkin. Nykyisin halveksin näitä itsensäpalkitsemiskeinoja. Voihan sitä eri härdellien jälkeen nauttia vaikka sauvakävelylenkistä, vaihtoehtona "popsimiselle". Tänä aamuna avasin jääkaapin ja katsoin, mitä siellä oikein on. Olin ostanut poikia varten parsakaalia ja juustoa, joten tein niistä munakkaan. Mieheni heräsi yököttävään tuoksuun, mutta totesi lopputuotoksen herkulliseksi. Se kokkausinto, joka lopahti vuonna 1982 käymääni talouskouluun, alkaa viritä uudestaan.
Pikapassilla bikinikuntoon:Uusi viikko, vanhoilla kujeilla
Annina: Liemikuuri jatkuu, vaikka loma tässä jo häämöttääkin. Eilisen punnituksen hienot tulokset saavat hymynkareen huulille. Ja olokin on ihan loistava.
Pikapassilla bikinikuntoon:Vaiheikas viikko takana
Marjo: Tänään taas virtapiikki heti aamusta. Jos kaksi yötä menikin liian valppaana valvoen, nyt taas nukutti ihanasti. Eilinen ilta oli kuin koiralla, joka koko ajan höristelee korviaa. Joukkueenjohtajakoulutuskessa istuminen tuli siis 100-prosenttisesti opiksi. Vau, tätä ideoiden määrää. Harmittaa, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Ajatus liikunnan lisäämisestä ei nimittäin ole vielä todellistunut. Autossa ja sorvin ääressä istuminen saavat olon turhan pönäkäksi. Hienoa on huomata, että kroppa huutaa liikuntaa. Polvi ei tosin kaikkea salli, mutta eipä tarvitse mennä operaatioonkaan, kun puolet eturistisiteestä pitää puoliksi revenneenä polvipakettia vielä kasassa.
Pikapassilla bikinikuntoon:Nälkä!
Annina: Tänään on ensimmäisen kerran rehellisesti sanottuna NÄLKÄ! Pirtelön jälkeen vähän helppasi, mutta tuntuu edelleen hiukovan... Siispä vettä ja kahvia koneeseen. Marjo...help me!
Pikapassilla bikinikuntoon:Kauppareissulla
Annina: Olen samaa mieltä Marjon kanssa siitä, että kaupassa käynti on vaivalloista. Mitään ei tee mieli, yritä siinä sitten pohtia, minkähänlainen menu lapsille ja miehelle maistuisi. Onneksi kaupasta sai vielä perjantaina valmiita lihapullia. Eipähän tarvinnut itse pyöritellä, vaikka mielelläni ruokaa normaalisti laitankin.
Pikapassilla bikinikuntoon:Väkisin ylös
Annina: Tänään sunnuntaina olisin kaipaillut nostokurkea riuhtaisemaan minut ylös sängystä. Lieneekö väsymykseen syynä matalat energiavarastot, esikoisen paha uni, jonka takia hän herätti tai nuorimmaisen oksentelu keskellä yötä. Myös koiran päästin viime yönä ulos parikin kertaa. Itsekin taisin käydä tyhjennyksellä pariinkin otteeseen yön aikana. Joten keskeytyksiä riitti. Mutta hei täällä sitä ollaan, sorvin ääressä, ja yritetään laittaa maanantain Seutua painokuntoon. Vihanneskeitto kuumana oli herkkua, olenkin nyt maistanut suolaisista kaikkia makuja. Suosikikseni nousee sienikeitto. Pirtelöistä on maistamatta enää mansikka ja banaani. Mansikan vetäisen huiviini muutaman minuutin sisällä. Cappucino on mielestäni ihan huippua.
Pikapassilla bikinikuntoon:Kahvia ja vettä, kiitos!
