Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Tähän kysymykseen parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow törmää monen eroa pohtivan parin kanssa – Usein kriisin syy löytyy kumppanin syyttelyn sijaan peiliin katsomalla

Ihannekuva pitkästä ja uskollisesta parisuhteesta elää edelleen vahvana, vaikka moni törmää elämässään aivan toisenlaiseen todellisuuteen. Avioliitoista liki puolet päätyy eroon. Eroaminen on ainakin paperilla vaivatonta, ja yleisyydessään se on yhteiskunnallisesti jo varsin neutraali toimenpide. Sitä se ei useinkaan ole kokemuksena. Vaikka järjellä ajateltuna eroon johtaneet syyt olisivatkin ymmärrettäviä, ero voi tuntua epäonnistumiselta. Rakkauden toivotaan kestävän myötä- ja vastoinkäymiset. Parisuhteen päättyminen ei kivustaan huolimatta ole epäonnistuminen, vakuuttaa parisuhdekouluttaja, kirjailija Marianna Stolbow . – Epäonnistumisen tunne on inhimillinen ja ymmärrettävä, mutta ero ei, tietenkään, merkitse epäonnistumista. Toisin kuin ennen, huonoon parisuhteeseen ei enää nykyisin tarvitse jäädä. Ydinkysymys parisuhteen jatkuvuuden kannalta on Stolbowin mukaan se, saako suhteessa olla oma itsensä vai taipuuko siinä johonkin, jota ei halua, vain siksi, että tulisi edes vähän rakastetuksi. – Yleensä ihminen jää suhteeseen, jossa hän voi elää itsensä näköistä elämää ja jossa hän tulee arvostetuksi ja kohdatuksi omana itsenään. Pahoinvointi suhteessa alkaa siitä, jos pitää taipua joksikin muuksi kuin mitä on. Koronakriisi saattoi nostaa esiin parisuhteen ongelmat Koronakriisin vaikutuksia suomalaisten onnellisuuteen ja parisuhteisiin on pohdittu kevään aikana. Erojen määrän on uutisoitu jopa kasvaneen, myös maailmalla. Stolbow sanoo, että tutkimusten mukaan eroon johtavat syyt ovat aina pitkäkestoisia. Ero on pitkä prosessi. Sitä harkitaan kauan, usein jopa vuosia. – On selvää, että koronakriisi on vaikuttanut esimerkiksi monien perheiden talouteen, eivätkä taloushuolet paranna perheiden tilanteita. Silti koronan ja erojen määrän välille olisi hassua vetää suoraa yhteyttä, hän sanoo. Toki koronakriisi on voinut nostaa esiin vaikeuksia, jotka ovat aiemmin olleet pinnan alla ja joita on ollut nyt aikaa käsitellä. Se taas on Stolbowin mielestä hyvä asia. – Jos on se kokemus, että tässäkään tilanteessa en saanut turvaa tai jos parisuhde koronakriisin aikana jopa huononsi turvallisuuden tunnetta, erotoimet ovat ymmärrettäviä. Voidaan myös ajatella, että hyvää parisuhdetta koronakriisi vahvisti. Aina kyse ei ole parisuhteen ongelmasta Parisuhteelta odotetaan nykyisin enemmän onnellisuutta kuin vielä joitain vuosikymmeniä sitten. Kun valinnanvapaus lisääntyy eikä onnettomaan parisuhteeseen ole pakko jäädä, voi myös epävarmuus omista valinnoista lisääntyä. Moni pohtii, olisiko syytä erota vai ei. Stolbow on törmännyt pariskuntien kanssa työskennellessään siihen, että usein ongelmien keskellä voi olla vaikeaa erottaa sitä, onko kyse parisuhteen ongelmista vai omasta identiteettikriisistä. – Jos yhteen on mennyt sillä ajatuksella, että tulen onnelliseksi, jos tuon saan, pahoinvoinnin nähdään helposti olevan kumppanin syy. Ajatellaan, että jos olen onneton, se on tuon vika. – Eroa pohtivalle sanoisin, että pelko on rajapyykki. Kukaan ei saa kokea perheessä pelkoa esimerkiksi siitä, saako ilmaista omia mielipiteitään tai pukeutua miten haluaa. Usein ongelmien syyt ovatkin muualla kuin parisuhteessa. Oma käytös voi estää elämästä oman näköistä elämää. Stolbowin mukaan tämän asian oivaltaminen voi olla ison työn takana. On esimerkiksi yleistä, että parisuhteessa toinen ottaa liikaa vastuuta ja kuvittelee, että toinen sitä vaatii. – Sitten väsytään ja suututaan kumppanille. Olisi hyvä pohtia, mistä tällaiset oletukset ja vaatimukset tulevat? Stolbowin mielestä parisuhteissa olisi tärkeää edistää parisuhdelukutaitoa. Sillä hän tarkoittaa ihmisen kykyä lukea omaa käytöstään ja sen vaikutuksia parisuhteessa. Siinä piilevät avaimet paitsi hyvään suhteeseen, myös hyvään eroon. – Itselleen pitäisi esittää armollisesti kriittisiä kysymyksiä. Miksi toimin, kuten toimin? Miksi reagoin näin? Miksi en uskalla ja osaanko kertoa ajatuksistani toiselle? Yhtä tärkeää on myös se, kuinka uskallan ottaa toisen kertomukset ja avoimuuden vastaan ja reagoida rakentavasti. Parisuhteessa olennainen asia on turvallisuus Näiden kysymysten esittäminen edellyttää rohkeutta, joka puolestaan edellyttää kokemusta siitä, että kumppanille on turvallista esittää vaikeitakin kysymyksiä. Tämä ei välttämättä ole ollenkaan helppoa. Kaikilla on itsessään ja reagointitavassaan elämän varrella kertyneitä kerrostumia. On väistämätöntä, että niiden kautta tulkitaan myös toisen käytöstä. Aiempi kohtelu ja aiemmat kokemukset vaikuttavat, samoin puolison tapa reagoida. – Turvan merkitys on parisuhteessa olennainen, Stolbow korostaa. Turvan kokemus ei ole objektiivinen totuus, vaan aina subjektiivinen kokemus. Vaikka parisuhde ei toisikaan turvaa, kaikilla ei ole rohkeutta lähteä. Ero voi tuntua pelottavammalta kuin jääminen. Meillä kaikilla on Stolbowin mukaan lapsuudessa opittu kokemus siitä, voiko lähimmäiseen luottaa, arvostammeko itseämme ja uskommeko olevamme arvokkaita omana itsenämme vai esimerkiksi ainoastaan suoritustemme kautta. Näistä kolmesta osa-alueesta muodostuu se, miten asetumme parisuhteeseen. Jos olemme tottuneet siihen, että lähin ihminen ei ole luotettava, vaatii aikaa oppia luottamaan hyväänkin kumppaniin. – On raastavaa olla parisuhteessa, jossa toinen ei koskaan luota. Toisaalta myös huono itsetunto kantautuu parisuhteeseen. – Sellainen ihminen voi olla kuin kyltymätön kaivo, joka tarvitsee aina ihailua. Oman kumppanin jatkoksi ihailijoiksi tarvitaan myös kylän miehet ja naiset. Jos taas on saanut kiitosta vain kiltteydestään tai vastuunkannosta, sellaiseen rooliin valitettavasti asetutaan myös parisuhteessa. – Parisuhde on kuin peilitalo. Jos haluat, se näyttää sinulle, kuka olet. Kun astut sisään, näet itsesi uudestaan ja uudestaan eri valossa. Välillä näytät naurettavalta, välillä kauhistuttavalta. Hyvä uutinen on se, että jos uskaltautuu peilin eteen, voi oppia itsestään uutta. "Rakkaussuhteet rönsyilevät normien yli" Käsityksemme rakkaussuhteista perustuu vahvasti ajatukseen kahden ihmisen välisestä ja seksuaalisesti muut poissulkevasta parisuhteesta, mutta tunteet ja halut eivät aina noudata tätä käsitystä, sanovat Parisuhdepäivitys -kirjan kirjoittaneet Paula Tiessalo ja Aune Karhumäki . Erot ovat yleisiä, ja tutkimusten mukaan noin joka kolmas parisuhteessa oleva on joskus pettänyt kumppaniaan. Tiessalo ja Karhumäki haluavat kirjallaan tarkastella erilaisia suhdevalintoja ja herättää ihmisiä tunnistamaan rakkauteen ja ihmissuhteisiin liitettyjä, usein ääneen lausumattomia normeja. Kun niistä on tietoinen, niitä voi tunnistaa ja allekirjoittaa, mutta myös haastaa. Kirjassa ääneen pääsevät ihmiset, jotka elävät moninaisissa suhteissa: muun muassa 20 vuotta yhdessä ollut pariskunta, joka tapailee muitakin, ja kolmen ihmisen polyperhe. Moninaiset suhteet esitetään kirjoittajien mukaan julkisuudessa usein yhä kuriositeetteina, erikoisten ihmisten erikoisina valintoina. Esimerkiksi monisuhteisuuteen liittyy monenlaisia ennakkoasenteita. Monisuhteisuus ei ole osoitus sitoutumiskyvyttömyydestä Monisuhteisuuteen ei voi pakottaa ketään, eikä se ole, toisin kuin usein kuvitellaan, osoitus sitoutumiskyvyttömyydestä ja itsekkyydestä. Se ei ole myöskään sen valistuneempi suhdemuoto kuin kahden ihmisen muodostama parisuhde. Oli suhdemuoto mikä tahansa, ihmiset kaipaavat Karhumäen mukaan läheisimmiltään pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia asioita, kuten läheisyyttä, turvaa ja välittämistä. – Suhteen muodostamisen peruste voisi olla se, mikä on suhteen anti, eikä se, noudattaako suhde jotain totuttua muotoa, Karhumäki sanoo. Kun erilaiset suhderatkaisut loistavat poissaolollaan arkisissa keskusteluissamme, meillä ei ole käsitystä siitä, miten voisimme käsitellä muuttuvia ihmissuhteitamme. Tiessalo sanoo toivovansa, että aika olisi viimein kypsä ihmissuhteiden moninaisuuden ymmärtämiselle. Hänen mukaansa ei ole luonnonlakia, joka pakottaisi muokkaamaan parisuhteen tietynlaiseksi – ja että kaikki muu olisi moraalisesti arveluttavaa. – Rakkaus ja ihmissuhteet rönsyilevät rajojen yli ja parisuhteen rajat ovat huokoisia. Tässä ei ole mitään väärää, eikä se tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi rönsyillä. Lähteet: Parisuhdepäivitys, Paula Tiessalo ja Aune Karhumäki, Atena Kustannus Oy. 2020 ja Erosta eteenpäin, Marianna Stolbow, Wsoy 2014. "Yleensä ihminen jää suhteeseen, jossa hän tulee arvostetuksi ja kohdatuksi omana itsenään." Marianna Stolbow