Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

”Hapen nälkä” koronapotilaalla on merkki osastohoidon tarpeesta – Teholle siirretään, jos keho ei enää hapetu riittävästi hengityksen kautta

Viime viikkojen hallitseva viesti on ollut se, että jokainen meistä kohtaa koronaviruksen jossain vaiheessa. Toiset oireetta, toiset lievästi kotona sairastaen –  ja osa sairaalahoidossa. Satasairaalan infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä vastaa maakunnan sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoidosta. Kysyimme häneltä, miten osastolle otettua koronapotilasta hoidetaan, ja millaisia vaiheita covid-tautiin kuuluu sen edetessä elimistössä. Uusitalo-Seppälä haluaa korostaa, että yhä ehdoton valtaosa covid-tapauksista on lieviä, ja niistä paranee kotihoidolla. – Raja osastohoidon tarpeen arviointiin kulkee siinä, että potilaalle tulee sellainen hapen nälkä, tunne, ettei saa kunnolla hengitetyksi. Tulee hengenahdistusta, hengityksen vaikeutumista ja yleiskunnon huonontumista. Se pieni joukko, joilla nämä oireet ilmenevät, saavat niitä tavallisesti 7– 10 päivää ensioireiden ilmaantumisen jälkeen, hän kertoo. Kun katsotaan tarpeelliseksi ottaa potilas osastohoitoon, häntä hoidetaan seuraamalla hänen tilaansa ja vointiansa. Keskeisimpiä seurattavia asioita ovat tärkeimmät elintoiminnot: hengitystiheys, verenpaine, pulssi, kehon lämpö ja veren happipitoisuus, joka määrittää kudosten hapetusta. Kehon happipitoisuutta seurataan oksimetrillä (laite, joka mittaa kudosten hapetusta ja näyttää sen numeroina) sormenpäästä tai korvalehdestä. Lisäksi otetaan monenlaisia verikokeita, joista seurataan myös kehon hapekkuutta ja yleistä vointia. Jos jokin arvo kehittyy kohti epäsuotuisia lukemia, siihen reagoidaan parhaiten sopivalla oireenmukaisella hoidolla. – Suoraan koronavirukseen tehoavaa lääkettä ei ole toistaiseksi tieteellisesti todennetusti olemassa, Uusitalo-Seppälä sanoo. Suurta huomiota on kiinnitetty tehohoitopaikkojen ja hengityskoneiden riittävyyteen. Missä kulkee voinnissa raja, jonka jälkeen potilas on siirrettävä teho-osastolle? Uusitalo-Seppälän mukaan koronapotilas siirretään teho-osastolle tarkkailtavaksi jo ennen kuin tarvitaan hengityskonehoitoa. – Yleensä siirto tehdään siinä vaiheessa, kun kehon hapetus alkaa käydä niin huonoksi, ettei potilas itse pärjää sen kanssa. Teho-osastolla on valmius laittaa potilas hengityskoneeseen, jos potilaan hengitystyö käy liian suureksi eli ihminen ei jaksa hengittää. Hengityskoneeseen laitettavalle potilaalle asennetaan hengitysputki. Toisin sanoen hänet intuboidaan, ja kone alkaa hengittää hänen puolestaan. – Teho-osaston hengityskone on leikkaussalin hengityskonetta –  jos voi sanoa –  hienostuneempi. Sitä pystyy säätämään hyvin laajasti: muun muassa hengityksen tiheyttä, syvyyttä ja paineen määrää, Uusitalo-Seppälä kertoo. Satasairaalassa on hänen mukaansa valmisteltu ja koulutettu henkilökuntaa niin sanottua lisätehoa varten. Sillä teho-osastopaikat voidaan noin tuplata. Maallikon mielikuvissa teho-osastolle joudutaan, ei päästä, vaikka se olisikin paras paikka saada hengen pelastavaa hoitoa. Miten tehohoito etenee? Osa potilaista hoituu oireenmukaisella hoidolla: heille annetaan happea ja nestettä. Viime viikkoina mukaan ovat tulleet kokeelliset lääkehoidot, kuten Satasairaalan muutamalle potilaalle antama malaria- ja reumalääke hydroksiklorokiini. Uusitalo-Seppälä kertoo, että soluviljelmissä tehdyissä tutkimuksissa hydroksiklorokiini on ollut tehokas muun muassa vähentämään virusten lisääntymistä ja tulehdusreaktiota. On esitetty, että hydroksiklorokiini olisi tehokas lievissä koronatapauksissa ja annettuna ennen kuin tauti pahenee. – Sitten taas on tutkimuksia, joissa se ei ole ollut hyödyksi lainkaan. On myös mahdollista, että taudin varhaisessa vaiheessa annettuna siitä voi olla jopa haittaa. Tieto lääkkeistä kasvaa koko ajan. Ensi viikolla asiat voivat jo olla hyvin eri lailla. Parhaat hoitomenetelmät leviävät digitaalisessa ajassa hyvin nopeasti. Uusitalo-Seppälän mukaan tietoa vaihdetaan koko ajan. Satasairaala seuraa eurooppalaisia ja amerikkalaisia suosituksia. – Uusissa asioissa konsultoimme aktiivisesti parhaita osaajia eri puolilta Suomessa. Isoissa yksiköissä kertyy tietysti eniten potilaita ja kokemusta. Pyrimme myös oppimaan Kiinan kokemuksista, koska he ovat tätä tautia hoitaneet pisimpään. Joillekin potilaista kehittyy tehohoidossa bakteeritulehdus, jota hoidetaan antibiooteilla. Koronavirukseen antibiootit eivät tehoa. Uusitalo-Seppälän mukaan olemme Suomessa siinä hyvässä asemassa, että meillä herkkyys antibiooteille on yleensä hyvä. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa antibiootteja käytetään merkittävästi Suomea vapaamielisemmin sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä. Alueella esiintyy myös paljon antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti maaliskuun lopussa (26.3.) norjalaistutkijan väitteistä , että Italian koronakuolleisuusluvuilla olisi tekemistä juuri tällaisten bakteerien kanssa. Uusitalo-Seppälän mukaan jos koronapotilaan tehohoito pitkittyy, riski bakteeri-infektioille lisääntyy. –  Jos hoitoympäristössä on suurentunut riski saada antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri, on tulehdusta vaikeampi hoitaa. Uusitalo-Seppälä arvioi, että asiat voivat hyvin liittyä yhteen, mutta mitään kovin varmoja arvioita ei tässä vaiheessa pandemiaa voida antaa. Koronakuolemia on ilmennyt Suomessa toistaiseksi maltillisesti. Se kuitenkin tiedetään, että osa sairastuneista menehtyy varmasti tautiin. Jos koronaan kuolee, mihin kuolee? Uusitalo-Seppälän mukaan menehtymiseen voivat johtaa monenlaiset, yksilölliset syyt. Tyypillisimmin kuoleman aiheuttaa vaikea hengitysvajaus, jota ei pystytä hoitamaan, joskus hallitsemattomaksi edennyt monielinvaurio.