Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Maaliskuussa Suomessa alkoi historiallinen kokeilu, jonka vaikutukset työhyvinvointiin ovat kirjavat – Tästä syystä etätyötä tulisi jatkaa, vaikka suositus päättyy

Suomen historian suurin etätyökokeilu päättyy virallisesti tulevana lauantaina 1. elokuuta, kun valtioneuvoston suositus etätyölle puretaan. Eurofoundin kyselyn mukaan missään muussa EU-maassa ei siirrytty keväällä pois työpaikalta yhtä innokkaasti kuin Suomessa. Suomalaiset suorastaan ryntäsivät etätöihin koronaepidemian alettua. Yksi selitys suomalaisten etätyöinnolle voi löytyä konformisuudesta eli yhdenmukaisuudesta. Suomalaiset pitävät joukkoon mukautumista tärkeänä ja luottavat viranomaisiin, päättäjiin ja ylhäältä annettuihin ohjeisiin. Ylen kyselyssä (29.7.) 62 prosenttia vastaajista kertoi, että pystyisi sopeutumaan koronarajoituksiin uudelleen varsin hyvin. Suomessa on myös hyvät tietotekniset valmiudet, mikä edisti nopeaa etätöihin siirtymistä. Etätyö houkuttelee myös yksilöllisistä syistä. Moni koki keväällä työtehonsa kasvavan, kun hälyisä avokonttori vaihtui omaan työhuoneeseen kotona. Samalla arkeen tuli lisää unta ja vapaa-aikaa, kun työmatkoihin kulutetut minuutit jäivät käytettäväksi muuhun. Alkuinnostuksen hiivuttua etätyö saattoi myös uuvuttaa. Mediassa nousi esille termi etätyöapatia, jolla tarkoitetaan tylsistymistä etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen. Moni kaipasi sosiaalisia kontakteja, selkeämpää viestintää ja vuorovaikutusta. Kotona ei välttämättä ollut helppo keskittyä, jos jaloissa pyörivät lapset ja koira. Huono työergonomia aiheutti kipuja. Liiallinen työhön uppoutuminen johti pidempiin työpäiviin. Kotona työtä oli vaikeampi jaksottaa. Kaikkia koronan vaikutuksia suomalaisten työhön ei vielä tiedetä. Ikävimmin epidemia kohteli niitä, jotka menettivät työnsä sen seurauksena kokonaan. Osa työntekijöistä ei päässyt etätöihin lainkaan. Työnantajille etätyö tarjosi mahdollisuuden tarkastella toimitiloja ja työtehtäviä uusin silmin. Valtavia työpisteitä ei enää tulevaisuudessa tarvita, jos voidaan luottaa siihen, että työt hoituvat myös muualla. Lopulta etätyössä on eniten kyse juuri siitä: luottamuksesta. Niille työntekijöille, jotka pitävät etätyöstä ja kokevat pystyvänsä etätyössä parempiin suorituksiin kuin työpaikalla, tulisi jatkossakin antaa mahdollisuus tehdä töitä etäältä. Luottamuksen ilmapiiri lisää tutkitusti työssä koettua hyvinvointia. Mitä enemmän kiinnittää huomiota työntekijöiden hyvinvointiin, sitä parempia tuloksia saa.