Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Pelkona koronakriisin peräaalto – kuntien taloudelliset menetykset paljastuvat vasta syksyllä

Idyllisen pienen Pomarkun kunnan kunnanjohtajana nyt viikon päivät ilman vt. etuliitettä toiminut Jari Rantala toteaa, että kunnassa ei ole koronakriisin takia mitään hätää. Hänen mukaansa kesän jälkeen vasta nähdään, mitkä ovat kunnan taloudelliset haasteet. Tämän hetken arvioiden mukaan koronakriisi ei vaikuta Pohjois-Satakunnan kuntien peruspalveluihin ja verovaikutukset nähdään vasta syksyllä. Pomarkku saa tänä vuonna kunnallisveroja 320 000 euroa odotettua vähemmän. Koronan aikaan tuloja on kertynyt noin 22 000 euroa vähemmän ja menoja 27 000 enemmän. – Kunnalla ei ole paljoakaan mahdollisuuksia lisäelvytystoimiin, mutta suunnitelmissa olevat investoinnit toteutetaan. Pomarkusta Noormarkun kautta Poriin suunnitelmissa oleva siirtoviemäriputki rakennetaan. Hankkeen suunnittelu on käynnissä ja yhteys valmistuu ensi vuonna. Rahaa siirtoviemäriin on tälle vuodelle varattu 895 000 euroa. Lisäksi suunnitelmissa on päiväkodin rakentaminen, johon on varattu 600 000 euroa. Rantalan mukaan Pomarkussa ei ole tarvinnut vielä miettiä kuinka kunnan peruspalvelut hoidetaan. – Pomarkussa on säästetty pohjia myöten. Kunnassa ei ole ylimääräisiä tiloja, kunnantaloltakin on vapaaksi jääneitä tiloja vuokrattu ulkopuolisille ja henkilökunta vedetty minimiin. Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma toteaa, että koronakriisin seurauksena kunnassa toimivien yritysten toimintaedellytykset pyritään turvaamaan. Kunnan omia menoja karsitaan, mutta palveluja ei heikennetä. – Omia menoja on tarkasteltu huolellisesti toimialakohtaisesti koko alkuvuoden ja säästökohteita on omasta toiminnasta löydetty. Säästötalkoisiin tarvitaan mukaan myös kuntayhtymiä, koska ostopalveluiden osuus on 60 prosenttia käyttökuluista. Hosiasluoma laskee, että koronakriisin takia kunnalla jää kunnallisveroja arviolta saamatta kuntaliiton veroennustekehikon mukaan tänä vuonna 444 000 euroa. Loppuvuoteen meneviä johtopäätöksiä on liian aikaista tehdä, mutta nyt näyttää että verotulojen kokonaispudotus on noin 700 000 euroa verrattuna talousarvioon. Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää vakuuttaa, että koronakriisistä huolimatta kaupunkilaisten peruspalvelut eivät ole tällä hetkellä vaarassa. – Peruspalvelut pystytään jatkossakin turvaamaan hyvällä yhteistyöllä ja viisaalla taloudenhoidolla. Hatanpää huomauttaa, että digitalisaatiokehityksessä on pysyttävä myös mukana. Pohjois-Satakunnassa on menossa Kankaanpään vetämä digihanke. Hankkeella pyritään kuntien yhteistyöllä edesauttamaan digitalisaatiota, palveluiden kehitystä sekä lisäämään alueen yleistä elinvoimaa. Hatanpään mukaan Kankaanpäässä panostetaan myös investointeihin. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää liikuntakeskuksen kolmosvaihe eli palloiluhallin peruskorjaus, jonka kustannusarvio on taloussuunnitelmassa 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi pääterveysaseman peruskorjausta ja laajennusta jatketaan. Rahaa siihen on varattu 2,9 miljoonaa euroa. Jämijärven kunnanjohtaja Markus Ojakoski sanoo, että valtion neljäs lisätalousarvio kompensoi koronavaikutuksia Jämijärvellä vajaalla 300 000 eurolla. –  Tämän hetken arvioiden mukaan Jämijärven verotulomenetykset ovat reilun 300 000 euroa ja yhteisöveromuutokset lähempänä 400 000 euroa. Jämijärvellä haettiin myös hankerahoitusta kriisistä kärsivien yritysten toiminnan kehittämiseksi, ja vastaavia toimia harkitaan, kun soveltuvia ideoita saadaan lisää. – Jämi-säätiön saama valtionavustus,150 000 euroa, käytetään matkailun edistämiseksi seuraavan vuoden aikana. Elvytysnäkökulman lisäksi koronan luoma käänne kohti kotimaan matkailua tekee hankkeen ajoituksesta erinomaisen. Jämijärvelle on alettu myös viritellä työllisyyden hoidon yksikköä tai yritystä, jonka toiminta voisi olla aputyövoiman myyntiä, työpajatoimintaa ja kirpputori- tai kierrätystoimintaakin. Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne kertoo, että kunnassa toukokuun veroennusteen mukaan suurin pudotus on yhteisövero-osuudessa, talousarvioon verrattuna 323 000 euroa. – Valtion ikä, asukas, kunnallis- ja yhteisöverokompensaatio lisätalousarviossa olisi vastaavasti tuomassa 305 000 euroa. Siikaisissa seurataan tarkasti myös sosiaali- ja terveydenhoitomenoja, sillä ennen koronaakin kunnassa käytettiin paljon Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluja. – Toimeentuloon ja sosiaalipalveluihin liittyvät kustannukset myös kasvavat, mutta suuruusluokka pysynee alle 100 000 euron. Valtion toivoisi ottavan vastuun vähintään työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Honkajoen kunnanjohtajaa Ulla Norrbota ei yrityksistä huolimatta tavoitettu vastaamaan.