Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

9-kertainen marjastuksen MM-kisakävijä poimii ennemmin haravalla kuin sormilla – kokosimme kattavan ohjelistan marjametsälle, katso vinkit tästä

Kaupungistumisen myötä on yhä enemmän sellaisia, jotka eivät koskaan ole marjastaneet. Valtaosa suomalaisista käy vähintään kerran marjassa, vaikka kaupallinen keruu onkin hiipunut. – Jos lapsena ei ole kuljetettu marjaan, on aikuisen isompi kynnys lähteä kokeilemaan, vaikka kiinnostusta olisi, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen . Marjakausi alkaa lakalla ja mustikalla heinäkuun puolivälin tienoilla, puolukka kypsyy elokuun lopulla-syyskuun alkupuolella ja viimeisemmäksi karpalo. Jo ennen marja-aikaa kannatta käydä katselemassa ensin kukintaa, sitten raakileiden määrää. Marjastus on fyysisesti raskasta ja nestehukan yllättäessä voimat ehtyvät nopeasti. – Jonkun verran marjastajia eksyy vuosittain, mutta suhteessa marjastajien määrään vähän. Ehkä isoin virhe on yliarvioida omat kyvyt ja jaksaminen, ja se, ettei ole riittävästi juomista mukana. Haravalla metsään Poimurit nopeuttavat poimintaa huomattavasti verrattuna käsinpoimintaan. Mukaan tulee tosin roskiakin, mutta etenkin teollisuusmarjan kohdalla se on Partasen mukaan vain hyvä asia, sillä se ostetaan roskaisena. – Käsinkeruu sopii lähinnä omiksi tarpeiksi kerätessä, tai jos on sopinut käsinkeruusta ostajan kanssa. Käsikeruussa marja säilyy paremmin ehjänä ja laadukkaana kuin poimurilla tai haravalla kerätessä. Partanen myöntää, että välineiden käyttö on makuasia. Joku pitää muovisesta poimurista, toinen metallisesta. Varrellinen poimuri sopii sellaiselle, joka syystä tai toisesta ei halua kumarrella. – Haravapoiminta on tehokkainta tasaisessa, suhteellisen matalassa kasvustossa. Eräs haravapoimija on Arja Juntunen , joka on osallistunut yhdeksän kertaa myös marjastuksen MM-kisoihin. Suomussalmelainen Juntunen kerää kaikkia marjoja ja eniten mustikkaa ja puolukkaa, mutta koskaan marjat eivät pääse loppumaan. Käsin Juntunen ei kuitenkaan pakastimia pullolleen kerää. – Käsin kerääminen on niin hidasta! Käsin kun kerää litran, saa poimurilla tai haravalla jo ainakin ämpärillisen. Juntunen ei myöskään kerää marjoja poimurilla vaan marjaharavalla suoraan saaviin. Juntunen pitää saavia vasemmassa kädessä ja oikeassa marjaharavaa. Ei tarvitse kyykistellä tai kumarrella. Selkä suorana Juntunen kerää järjestelmällisesti alueen kerrallaan ja tyhjentää välillä saavista ämpäreihin saaliinsa. – Metsään ei mennä vain yhdellä ämpärillä, mutta toki vuodet ovat hurjan erilaisia. Yhtenä vuotena keräsin alle neljässä tunnissa 10 ämpäriä täyteen. Samassa paikassa toisena vuonna sain tahkota viisi tuntia, että sain hädin tuskin neljä ämpäriä täyteen. Juntunen on voittanut marjastuksen MM-kultaa vuonna 2014. Tunnin aikana saaliiksi kertyi huimat 21 kiloa, ja juuri haravatekniikalla. Unohda kilpailumieli Metsästä tulisi poimia vain sellaisia marjoja jotka tunnistaa ja poimittavat marjat tulisi olla kuivia. Maarttaliiton Hanna Viita toteaa, että marjametsälle on hyvä ottaa mukaan ämpäri tai pienempiä rasioita, joihin marjat kerää. – Pehmeämmät marjat, kuten vadelmat voivat helposti vetistyä, jos niitä kerää isoon ämpäriin. Pienempi rasia voi olla niille parempi, Viita neuvoo. Mustikat ja puolukat voi hyvin kerätä poimurilla. Poimurilla poimittaessa tulee huomioida, että silloin marjat ovat monesti roskaisempia. Marjat tulee puhdistaa heti marjastamisen jälkeen, jotta ne saadaan mahdollisimman pian käyttöön tai säilöttyä. – Marjastaminen ei ole välineurheilua, mutta varustautua sinne kannattaa, jo pukeutumisenkin osalta. Sandaalit ja shortsit eivät välttämättä ole parhaat valinnat metsään. Viita myöntää, että marjastamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Toiset pitävät käsin poiminnasta ja toiset haluavat poimia ehdottomasti poimureilla. Pääasia on, että löytää itselleen sopivan ja nautinnollisen tavan marjastaa. – Marjametsään ei tarvitse lähteä kilpailumielessä suurinta saalista hakemaan. Marjametsälle tulisi pukeutua sään mukaan ja pukeutumisessa tulisi huomioida myös hyttyset. Käärmeiden takia varrelliset kengät tai saappaat ovat sopivat jalkineet. Hyttysten ja paarmojen takia pitkät vaatteet suojaavat ihoa. Myös hyttysmyrkyt auttavat suojautumisessa. Marjametsällä on hyvä olla mukana ainakin juotavaa. Jos marjametsässä aikoo viipyä pidempään, eväät on myös syytä ottaa mukaan. Myös marjakaverin mukaan ottaminen on monelle tärkeää. Pysy kartalla Jos maasto ei ole ennestään tuttua, on hyvä tutustua alueeseen ennakkoon kartan avulla. Ota kartta ja kompassi myös matkaan. Hyvä keino on myös pysytellä kohtalaisen lähellä tietä, mistä saa tarkastettua suunnan eikä eksy. On kuitenkin muistettava, että marjoja ei tulisi kerätä ihan teiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä. Marjoja kerätessä pyörii helposti ympyrää ja suuntavaisto voi heittää. Hyvä keino on esimerkiksi ripustaa värikäs nauha Jos metsään lähtee yksin, on hyvä ilmoittaa läheisille milloin ja minne on menossa. Täyteen ladattu puhelin on hyvä olla mukana. Puhelimeen voi ladata ilmaisen 112-sovelluksen hätätilanteita varten. Sen avulla viranomaisten on helpompi paikantaa avun tarvitsija. Vinkit: Hanna Viita/Marttaliitto ja Birgitta Partanen/Arktiset Aromit ry