Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

”Ei vanahaksi oo pyyttöö…”

Kyllä ne tempun tekivät, muinaiset esivanhempamme, siinä vaiheessa, kun keksivät nousta kahdelle jalalle tähyilemään hallintaansa luovutettua paratiisia… Se näköalan laajentuminen on tullut maksamaan ihmispoloiselle maltaita: monenmoiset ruumiinvaivat ovat seurausta siitä, että muulle eläinkunnalle ominainen neljällä jalalla eteneminen ihmiseltä unohtui. Ihminenkin näet on suunniteltu liikkumaan neljällä jalalla. Siellä ne roikkuvat nelijalkaisilla sisäelimet kuin pyykkinarulla ikään, hyvässä järjestyksessä selkärangan alla, niin koirilla kuin ihmiselläkin, jos tämä laskeutuu kaikkien neljän raajansa varaan. Mutta enimmäkseen nykyihminen siis liikkuu pystyasennossa, ja siitä hyvästä hän saa vastuksikseen enemmän tai vähemmän ikäviä vaivoja – sekä koko rakennelmaa ylläpitävään luurankoonsa että sisikuntansa eri elimiin. Luettelematta tässä nyt ihmisellisiä intimiteettejä sen enempää, sanottakoon vain, että mm. perin yleiset peräpukamat ja verisuonten laajentumat jaloissa – sekä tietysti naisen raskaudentilaan liittyvät vaivat liittyvät pystyasennon aiheuttamaan paineeseen. Ja luonnollisesti kaikki mahdolliset vaivat ja riesat lisääntyvät ihmispolon kropassa ikääntymisen myötä. Nuoruuden joustavuus ja voima häipyvät vähitellen – ihminenhän alkaa vanheta viimeistään parinkymmenen ikävuoden paikkeilla, monet elimistä jo paljon aiemmin. Täällä Suomen markilla ja yleensä pohjolassa tulee lisärasitteeksi ilmaston raakuus. Kylmyys ja kosteus kutsuvat ihmispolon vaivaksi tauteja, mm. reumatismin. Tämä taas iskee mieluusti pystyihmisen koko rakennelmaa pystyssä pitävään ruotoon, selkärankaan. Sehän on kovilla kaiken aikaa, nuoruudesta vanhuuteen, kun koko pystyasento on periaatteessa luonnoton. Lääkärikirjat pursuavat tietoa erilaisista selkärangan vaivoista. Monet niistä ovat synnynnäisiä eli huonotuurinen joutuu niistä kärsimään jo aivan nuoresta. Mutta ihan varmasti iän karttuminen tuo mukanaan selän vaivat, joita totta kai pahentaa raskas ruumiillinen työ. Niinpä etenkin entisaikaan saattoi kansanjoukosta havaita eri tyylillä ontuvia, selvästi selkävaivaisia yksilöitä. Tosin selkää rasittaa omalla laillaan myös istuminen, jota asentoa nykyihmisen on pakko käyttää niin työssä kuin vapaalla. Omakin kokemukseni asennosta on perusteellinen, kymmeniä vuosia pitkä. Niinpä on nykyään myös minun pakko huokaista vanhojen karvialaisten sanontaa noudatellen: ”Ei vanahaksi oo pyyttöö.” - Juuri ja juuri puolitoistametrisenä pätkänä tunnen tosin kaunaa siitä, että näinkin lyhyeen rankaan on pesiytynyt silloin tällöin itsestään ikävästi muistuttava vaiva. Parantumattomalla ja auttamattomalla riesalla on tietysti fiini latinankielinen nimi, spinaalistenoosi. Ja vanhemmiten se vaan parantaa tahtia… "Ihminenkin näet on suunniteltu liikkumaan neljällä jalalla.