Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Perustamiskirja väsättiin tomaattilaatikon kanteen – Jämin Erämiehet täytti 40 vuotta, mutta seuran juuret kurottavat syvemmälle menneisyyteen

Paljon onnea vaan! Jämin Erämiehet ry täytti vastikään komeat 40 vuotta. Yli 200 hengen voimin pidettyjen juhlien lisäksi merkkitapausta on kunnioitettu pramealla kirjalla Nuijakeitaan syrjällä – Jämin Erämiehet ry 1979–2019. Kirja pureutuu aivan järjestäytyneen metsästystoiminnan alkuun, 1800-luvun puolelle. Jämijärvellä haettiin uusia hirvenkaatolupia 1950-luvulla nimellä Lauri Hintun metsästysseurue, joka oli Jämin Erämiehet ry:n suora edeltäjä. Lauri Hintun muistetaan olleen pyyntiretkillään yötäkin. Joskus hän oli ottanut Vähävihun isännän mukaansa metsälle, ja reissu venyi monipäiväiseksi. Hinttu oli paitsi armoitettu erämies, myös sukkela sanankäyttäjä. Tämä käy ilmi Hirvikronikasta 1965, jossa hän sanailee näin: "Saarenpään Toivolle ei tahdo tulla tuuria, vaikka hirviä on kyllä pieniä ja suuria. Kiertävät muualla suon toisella puolla eivätkä meinaa Toivon eteen kuolla. Kuule, älä sure Toivo. Viel kerran sä tapaat, mutta muista sitte ampuu keskelle lapaa. Lomansakkin käytti vallan hirvijahtiin, suruksensa ottaa väliin vähän sahtii." Lauri Hintun metsästysseurueen jatkeeksi perustettiin Jämin Hirvimiehet -niminen seurue. Hirvikanta kasvoi 1970-luvulla, ja vuonna 1961 perustettu yhdistys Jämijärven Metsästysseura tavoitteli omia hirvenpyyntilupia. Jämin Hirvimiehet olisivat jääneet ilman oikeutta metsästää pienriistaa ja pahimmillaan ilman hirvilupia, jos omaa yhdistystä ei olisi perustettu. Tilanne ratkesi oman metsästysseuran perustamisella, jolloin hirvien lisäksi voitaisiin metsästää myös muuta riistaa. Näin Jämin Erämiehet ry sai alkunsa vuoden 1979 lopulla. Seuran ensimmäinen sihteeri Esko Vähävihu muistelee perustamiskokousta. "Jäljellä oli vielä hieman joulusahtia ja sen voimalla sitten polkastiin tämä toiminta käyntiin, kirjotettiin vanhan tomaattilaatikon kanteen sellainen perustamiskirja, kun ei oikein sopivampaa paperia ollut käden ulottuvilla, mutta se ajoi asiansa." Seuran nykyinen puheenjohtaja, vuonna 1961 syntynyt Jarmo Koivisto liittyi jäseneksi vuonna 1988. Muistot heti alkuajoilta ovat lämpimiä. – Muutin tuolloin takaisin Kankaanpään seudulle, josta olen kotoisin. Oli mukava liittyä porukkaan, jossa oli tuttuja ihmisiä mukana. Koivisto kehuu seuran hyvää henkeä ja puuhakasta ilmapiiriä. Väki osallistuu talkoisiin aktiivisesti, ja kokouksissakin käy yli puolet seuran noin viidestäkymmenestä jäsenestä. Nykyisin Koivisto nauttii eniten luonnossa liikkumisesta hyvällä porukalla. Saaliillakin on merkitystä, mutta ei niin paljon kuin nuoremmalla iällä. IT-ajan myötä metsästyksessä on muuttunut paljon. Koirilla on GPS-pannat, kaatoilmoitukset tehdään netissä reaaliaikaisesti, ja niin edelleen. – Toiminta on avoimempaa, seurattavampaa, kontrolloidumpaa. Muutokset ovat mielestäni vaikuttaneet ihan hyvään suuntaan. Ainahan kehitystä joku aluksi vastustaa, mutta kyllä porukka on muutokset hyvin ottanut vastaan. Jämin Erämiehet eivät suinkaan ole pelkkiä miehiä, vaan joukko naisiakin osallistuu aktiivisesti seuran toimintaan. Myös uusia nuoria tulee mukaan, mikä ilahduttaa Koivistoa. – Trendi on silti, että joka vuosi keski-ikä nousee, mutta ei dramaattisesti. Vitsailemme, että jahdissa käytetään aiempaa enemmän harmaata työvoimaa. Hirvipeijaiset nuodostaa juhlavan kohokohdan Erämiesten arjen keskelle. Viimeiset sanat jääkööt Lauri Hintulle: "Nää peijaiset vasta toiset, mutt' paremmat on varmaan – nyt vanhatpojat tarkkana, te voitte löytää armaan!"