Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Väsymyksestä on tullut tapa elää – Maailman helpoin ja halvin tapa parantaa työ- ja toimintakykyä on panostaa nukkumiseen

Helsingin Sanomat (9.8.) kysyy, millaiset säännöt työpaikoilla pitäisi luoda etätyön tekemiselle. Samassa jutussa kerrottiin Microsoftille tehdystä tutkimuksesta, jossa 350 jäsenen tiimi oli siirtynyt etätyöhön. Sen jäsenet työskentelivät muun muassa keskimäärin neljä tuntia enemmän viikossa ennen etätyöhön siirtymistä. Unilääkärin silmiin huolestuttavin tieto oli, että työntekijät lähettivät iltakuuden ja keskiyön välillä 52 prosenttia enemmän tekstiviestejä kuin ennen. He tekivät myös töitä enemmän viikonloppuna. Digitalisaatio muuttaa tapoja, joille ihmiset ovat yhteydessä toistensa kanssa tai asioivat yhteiskunnassa. Tietovallankumouksessa ihminen ei ole sidottu aikaan, paikkaan, tilaan. Työn luonne ja kuva ovat muuttuneet. Organisaatiomuutokset ovat nopeutuneet, työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia. Teknologia on kehittynyt nopeasti, mutta ihminen ei. Päivittäinen energia syntyy tasapainosta kuormituksen ja palautumisen välillä. Elämämme rasittavuus on lisääntynyt, mutta mitä olemme tehneet palautumisen eteen? Kuormituksen tasapainottamisen sijaan, nipistämme unesta. Uni on fysiologiaa ja tärkein energialähteemme. Puolet suomalaisista aikuisista kokee olevansa väsynyt arkisin. Kun yli 300 000 ihmistä syö säännöllisesti unilääkkeitä, puhutaan jo kansansairaudesta. Usein unilääkäriltä kysytään, että onko sama mihin aikaan menee nukkumaan, jos tuntimäärä pysyy samana. Periaatteessa kyllä, mutta lopputuloksen usein määrittelee se, mitä illan viimeisinä tunteina touhutaan. Jos aivoja aktivoidaan illalla, käy helposti niin, että väsynyt ihminen nukahtaa, mutta aivotoiminta jatkuu. Jos aivot käyvät alkuyöstä kierroksilla, kahdeksan tunnin yöunesta voi olla palauttavaa unta vain puolet. Uni ei siis tarkoita vain nukuttuja tunteja, vaan unen laadulla on merkitystä. Työnantajilta kaivataan nopeasti selkeää ohjeistusta ja tietoisuuden lisäämistä työntekijöille. Epäsäännöllisyys, ilta- ja etenkin yötyö lisäävät merkittävästi kuormittavuutta. Ei tarvitse olla ennustaja, kun pystyy havainnoimaan suunnan mihin olemme menossa. Tämä kevät koronapandemian kautta on vain nopeuttanut tahtia. Digitalisaatio jyrää työelämässä. Se on tuonut paljon yksilöllistä vapautta työntekijöille, joilla sitä välttämättä ei aiemmin ole ollut. Mutta ymmärrämmekö varmasti mikä on valinnanvapauden kääntöpuoli? Puutteellinen uni nostaa muun muassa kakkostyypin diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä. Samoin se heikentää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja muistia, laskee mielialaa ja motivaatiota. Pahimmillaan univaje johtaa uupumiseen ja masennukseen. Maailman helpoin ja halvin tapa parantaa työ- ja toimintakykyä on panostaa nukkumiseen. Hyvälaatuinen uni luo pohjan laadukkaalle elämälle ja edistää kokonaisvaltaista terveyttä. Kirjoittajista Tuomilehto on dosentti ja Vornanen tietokirjailija.