Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Pohjois-Satakunnassa opetellaan elämään yhdessä susien kanssa – avuksi tulee yhteistyöryhmä

KANKAANPÄÄ Pohjois-Satakuntaan ollaan perustamassa susireviirin yhteistyöryhmää. Yhteistyöryhmän perustaminen tuli ajankohtaiseksi, koska viimeisen vuoden aikana alueellemme on varmistunut useamman susireviirin muodostuminen. Tällä hetkellä Pohjois-Satakunnassa on kolme reviiriä: Kankaanpään reviiri, Honkajoen reviiri ja Lauhanvuoren reviiri. Keväisissä laskennoissa Kankaanpään reviirissä laskettiin olevan kaksi yksilöä, Honkajoen reviirissä 3 yksilöä ja Lauhanvuoren reviirissä 3–5 yksilöä. Kevään jälkeen tilanne on muuttunut siten, että pentueiden myötä susiparien muodostamista reviireistä on tullut lauman reviirejä. Päätös yhteistyöryhmän perustamisesta tehtiin torstai-iltana Riistakeskuksen järjestämässä susireviirien sidosryhmätilaisuudessa, mihin oli kutsuttu muun muassa alueemme riistanhoitoyhdistykset sekä kuntien ja kaupunkien edustajat. Vastaavanlaisia yhteistyöryhmiä on 27 ympäri Suomen. Yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan paikallisia susikannanhoidollisia toimenpiteitä. Ryhmän tehtäviin kuuluu edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa muun muassa tiedottamisen kautta sekä kertoa kansalaisille, mikä on susireviirien tilanne ja auttaa tilallisia petovahinkojen torjunnassa. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mari Lyly esitteli sidosryhmille Life Borealwolf -hankkeen, joka on EU:n tukema suojeluhanke. Siihen liittyy reviiriyhteistyön kehittäminen, mutta reviiriyhteistyöryhmät sinänsä toimivat tuosta kuusivuotisesta hankkeesta irrallaan. Pitkäkestoinen hanke koettiin tarpeelliseksi, ja nopeasti usean eri susireviirin alueella toimivat sidosryhmät päättivät perustaa yhteisen ryhmän koko Pohjois-Satakuntaan. Ryhmä ei keskity vain yhteen reviiriin, vaan alueella oleviin reviireihin. Tilaisuudessa sidosryhmille esiteltiin susikannan tilannetta sekä kerrottiin, miksi susi on Suomessa rauhoitettu eläin. Suomen riistakeskuksen Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola kävi selkeästi läpi lakiseikat, minkä takia ihmisten on taattava sudelle niin sanotun suotuisan suojelun taso. Elinvoimaisen susikannan takaaminen tarkoittaa sitä, että maassamme on vähintään 25 lisääntyvää susiparia. Tällä hetkellä Suomessa ollaan nippa nappa tällä tasolla. Taustalla on muun muassa EU-tason päätökset susien suojelusta. Luonnonvarakeskuksen Antti Härkälä kertoi puolestaan omassa osuudessaan, miten tärkeää on seurata susireviirien kehitystä muun muassa DNA-näytteiden avulla. Vain siten voidaan varmentaa reviireissä olevien yksilöiden määrä sekä seurata pannoittamattomien yksilöiden liikkumista. Sudet voivat laumasta irtaannuttuaan liikkua pitkiäkin matkoja etsiessään paria. Tilaisuus vietiin läpi sopuisissa tunnelmissa. Luonnonsuojelijat ja metsästäjät mahtuivat hyvin samaan huoneeseen, vaikka karvialainen Veijo Kaskimäki kyseenalaistikin koko susien suojelemisen. – Miksi ihmisten pitää suojautua aitojen sisään ja sudet saavat juoksennella vapaana? Eikö susia voisi aidata, jotta lapset voivat mennä turvallisin mielin kouluun? toteaa Kaskimäki. Lopullista vastausta Kaskimäki ei kysymyksiinsä saanut, sillä mies lähti pois tilaisuudesta kysymystensä jälkeen. "Miksi ihmisten pitää suojautua aitojen sisään ja sudet saavat juoksennella vapaana? Veijo Kaskimäki Pohjois-Satakuntaan on viime vuosina muodostunut kolme susireviiriä. Kevään laskennoissa Kankaanpään reviirissä oli kaksi yksilöä, Honkajoen reviirissä kolme yksilöä ja Lauhanvuoren reviirissä 3–5 yksilöä. Kevään laskentojen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä pentueiden myötä susiparien muodostamista reviireistä on tullut susilaumojen reviirejä. Alueellemme muodostetaan erityinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävä on suunnitella paikallisia toimenpiteitä sekä edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa. Vastaavanlaisia yhteistyöryhmiä on 27 ympäri Suomen.