Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Toimittajalta: Lapsiperhearjen onnellisuus on jäänyt ongelmien vatvomisen alle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tällä viikolla tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa pikkulasten vanhemmista voi hyvin. Jopa 90 prosenttia pikkulasten vanhemmista kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Itse asiassa he ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut samanikäiset aikuiset ja elävät jopa terveellisemmin kuin muut aikuiset. Tutkimus on virkistävää luettavaa näinä aikoina, kun joka tuutista pursuaa uutista siitä, kuinka raskasta pikkulapsiarki on. Media voi tästä mielikuvasta ottaa osan omaan piikkinsä painottamalla liikaakin ongelmia. Toki niistä pitää puhua, mutta niin, ettei kolikon toinen puoli unohdu. Jatkuvan negatiivisuuden alle hukkuu se tosiasia, että lapsia tehdään rakkaudesta ja elämä pienokaisten kanssa on pääosin pakahduttavan ihanaa. Vaikka yöt menisivät toisinaan valvoessa, vuosien räkäralli ja korvatulehduskierre eivät tunnu koskaan loppuvan, eikä rahaa välttämättä ole kuin perustarpeiden tyydyttämiseen, silti moni on onnellinen. Kun pieni ihmistaimi kaivautuu aamulla peiton alle kainaloon, silittää tahmaisella kädellä äidin poskea ja kysyy, joko saa herätä, sitä läikähtelevää onnen tunnetta omasta lapsesta ei voi millään mittareilla jakaa. Se pitää kokea itse. Siitä tunteesta pitää silti puhua, jotta lasten hankinta ei kaadu siihen virheelliseen tulkintaan, että lapsiperhearki on kauheaa ja oma elämä loppuisi siihen. Ei se lopu, vaan siitä se vasta alkaa. Jatkuvan negatiivisuuden alle hukkuu se tosiasia, että lapsia tehdään rakkaudesta ja elämä pienokaisten kanssa on pääosin pakahduttavan ihanaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä vastaavanlainen tutkimus kertoisi eläkeläisten arjesta. Painopiste keskusteluissa liikkuu liian usein siinä, että eläkkeet ovat liian pieniä, rahat eivät riitä ruokaan ja lääkkeisiin, hoitoon ei pääse ja jos pääseekin, hoidon taso on surkea. Nämä ongelmat ovat todellisia ja vaativat puuttumista, mutta olisi mukava kuulla niitäkin tarinoita, joissa eläkkeellä eletään elämänsä parasta aikaa. Ollaan aktiivisia, liikutaan, harrastetaan, ihastutaan, rakastutaan ja ollaan seksuaalisesti aktiivisia. Toteutetaan omia haaveita, muutetaan talveksi etelän lämpöön tai keskelle korpea kauas muista ihmisistä ja nykytekniikasta. Jos negatiivisuus lisää negatiivisuutta, toimii se samoin onnellisuudenkin kanssa. Vanha sanonta, "kellä onni on, se onnen kätkeköön", joutaa romukoppaan. Nostetaan onni pöydälle ja jaetaan sitä.