Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kansalaisjournalismi tukee tiedonhankintatyötä

Viime vuosina kansainvälisten kriisitapahtumien todistajaksi on noussut Bellingcat-järjestö. Järjestö on muodostunut eri maiden tutkivista kansalaisjournalisteista. Kiinnostus maailman kriiseihin juontaa juurensa korkeasta koulutuksesta ja uteliaisuudesta saada selville, mitä oikeasti tapahtui. Bellingcatin tarkoituksena on myös auttaa varsinaisia toimittajia tiedonhankinnassa. Verkosto syntyi, kun englantilainen Eliot Higgins oli alkanut itsenäisesti tutkia Syyrian sotarikoksia, kuten tynnyripommituksia, kemiallisten aseiden käyttöä sekä terroritekoja. Kohta näiden tapahtumien jälkeen alkoi sota Itä-Ukrainassa. Tällöin alkoivat myös eri maiden itsenäiset tutkijat keskustella toistensa kanssa. Tutkijoita on eri maanosista, toiset osaavat venäjää, toiset arabiaa. Toiset osaavat yhdistää ääntä henkilöihin, toiset peilata valokuvia satelliittitiedostoihin, tietotekniset taidot ovat huippuluokkaa. Tiedon hankkimiseen avoimista lähteistä on useita tekniikoita. Päälähteet ovat usein kaikille tuttuja some-kanavia; Twitter, Youtube, Instagram, Periscope, Facebook ja Venäjän face eli VKontakte ja Odnoklassniki. Googlen hakutekniikoilla, käänteisillä kuvahauilla, verkkoarkistoilla, satelliittikuvilla ja automaattikääntäjillä selviää paljon. Suomalainen insinööri Veli-Pekka Kivimäki tuli mukaan Bellingcatiin 2014, kun Itä-Ukrainassa pudotettiin malesialainen matkustajakone MH-17. Onnettomuudessa kuoli 298 ihmistä. Kivimäki ja Bellingcat pystyivät tekniikoilla selvittämään, että kone pudotettiin Venäjältä Itä-Ukrainaan tuodulla, 53. Ilmatorjuntaprikaatin BUK-ohjuksella. Ohjuslavetin marssireitit, venäläiset autot saattueessa, johtajien puhelinkeskustelut, oikeat henkilöllisyydet ja valtasuhteet pystyttiin selvittämään. Maaliskuussa 2020 kansainvälisessä oikeudessa tilille joutuvat kolme venäläistä, Igor Girgin FSB-eversti, Sergey Dubinsky ja Oleg Pulatov molemmat GRU:n ja Spetsnaz-erikoisjoukkojen komentajia sekä ukrainalainen separatisti, tiedustelupataljoonan komentaja Leonid Kharchenko . Juuri tapahtuneessa Iranin ohjusiskussa oli samoja elementtejä kuin Ukrainassa. Vaillinaisilla tutkatiedoilla ja todennäköisesti vahingossa ammuttiin oletetun vihollisen sijaan matkustajakone. Sitten valtiodiktatuuri pimittelee tai vääristelee tietoa, joka kumotaan joukkoistetulla, nopealla ja tiedottamisen sääntöihin sitoutuneella kansalaisjournalismilla. Sadun mukaisesti, ”he laittavat kissalle kellon kaulaan, jotta hiiret eli totuus ei tulisi syödyksi”. "Iranin ohjusiskussa oli samoja elementtejä kuin Ukrainassa.