Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kirkkoherran valinta voi rikkoa ennätykset äänestysprosentissa

Kun Honkajoki ja Jämijärvi liittyivät Kankaanpään seurakuntaan vuosi sitten, liitossopimuksessa sovittiin, että tuleva kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, että valinnan pääsevät tekemään seurakuntalaiset suoraan, ilman välikäsiä eli kirkkovaltuustoa. Kankaanpäässä tehty ratkaisu on ehdottomasti oikea. Kirkkoherran vaali on kerännyt etukäteen runsaasti huomiota – ja herättää intohimoja varmasti vielä lähiviikkoina. Samalla äänestysprosentti voi nousta historiallisen korkeaksi. Poikkeuksellinen asetelma on siksi, että edellisen kerran kirkkoherraa on päästy valitsemaan neljä vuosikymmentä sitten. Voimakastahtoinen ja naispappeutta vakaumuksellisesti vastustanut Keijo Rainerma aloitti kirkkoherrana jo vuonna 1980, eli vuosia ennen kuin kirkolliskokous vuonna 1986 hyväksyi naispappeuden ja ensimmäiset 94 naisteologia pari vuotta sen jälkeen vihittiin virkoihinsa. Kolmekymppisen kirkkoherran valitseminen oli tuohon maailmanaikaan poikkeuksellista muuallakin kuin Kankaanpäässä: Hengellisissä tai maallisissa johtotehtävissä ei nähty juuri nuoria. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli Rainerman aloittaessa kahdeksankymppinen, ja jo vuonna 1953 virkaansa valittu kaupunginjohtaja Ennu Virtanen 60-vuotias. Pitkillä valtakausilla on Pohjois-Satakunnassa pitkä perinne. Tällä kertaa kirkkoherraksi ei valita nuorta miestä eikä välttämättä miestä ollenkaan. Valinta on kahden kauppa, Anna-Kaisa Hautala ja häntä kahdeksan vuotta nuorempi Mika Kyytinen , 50, ovat kirkkoherroina kokeneita, satakuntalaisille tuttuja "porilaispappeja". Molempien vaalinäytteet keräsivät kirkon lähes täyteen. Hautalan saarnaa kuunteli 600 seurakuntalaista, Kyytisen sananjulistusta peräti 800 kiinnostunutta. Tulosta ei tiedä vielä kukaan, mutta ennätyskorkeasta äänestysprosentista voi puhua jo nyt. Rimaa ei toki ole hilattu erityisen korkealle. Maallisiin vaaleihin verrattuna puhutaan maltillisista, eli suorastaan hävettävän alhaisista luvuista. Äänestyspaikan lämpötila on usein korkeampi kuin äänestysprosentti. Turun arkkihiippakunnassa on ollut kolme suoraa (välitöntä) vaalia sen jälkeen, kun välillisen vaalin mahdollisuus tuli voimaan vuonna 2014. Eurassa äänestysprosentti oli viime vuonna 15,2, Sastamalassa se jäi vaivaiseen kymmeneen. Vanhankaan kirkkolain aikana kirkkokansa ei vaeltanut uurnille sankkoina joukkoina. Huittinen (19,7 prosenttia) ja Luvia (noin 16) antavat osviittaa siitä, että jo joka viidennen äänioikeutetun saaminen on maaseutumaisilla paikkakunnilla hyvin. Isoissa kaupungeissa äänestysprosentti jää valitettavan usein yksinumeroiseksi. Vaalissa ei tietysti ole kyse pelkästään prosenteista tai sukupuolesta, vaan teologisessa mielessä kyse on liberaaliksi kutsutun Hautalan ja perinteisemmän Kyytisen kamppailusta. Anna-Kaisa Hautalan ja Mika Kyytisen kamppailu Kankaanpään kirkkoherran virasta on kerännyt suuren huomion. Kankaanpään Seudun isännöimää vaalipaneelia seurattiin verkossa ennätysvilkkaasti.