Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Lypsykarjatilojen määrä romahtanut – Jämijärven MTK pitää maaseudun lippua yhä korkealla

Kuluva vuosi kylmine säineen ja syksyn loputtomine sateineen on ollut suomalaiselle maaviljelijälle raskas. Vuoden koettelemukset on kuitenkin tarkoitus unohtaa ainakin yhdeksi päiväksi, kun Jämijärven MTK juhlii satavuotista taivaltaan ensi lauantaina. –Juhlassamme tuomme ylpeästi esiin maataloustuotteitamme, todellista lähiruokaa, Jämijärven MTK:n puheenjohtaja Leena Kivilahti kertoo. Jämijärven MTK on paikallisten maa-, metsä- ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. –Meille on kunniatehtävä viljellä ja vaalia omaa isänmaata. Uskon, että Suomi on sitä vahvempi, mitä monipuolisempi ja monialaisempi maaseutu meillä on. Ruoka ei tule marketin hyllylle itsestään, Kivilahti toteaa. EU-aikana maatalouden rakennemuutos Jämijärvellä on ollut raju; kun vuonna 1996 maatilahallinnon mukaan kotieläimiä oli 154 tilalla, on paikkakunnalla enää nykyisin alle 40 kotieläintilaa. Erityisesti lypsykarjatilojen määrä on romahtanut. Vuonna 1996 Jämijärvellä oli 110 lypsykarjatilaa ja nykyään niitä on alle 20. Vaikka lypsykarjatilojen määrä on vähentynyt roimasti, tuottavat Jämijärven maitotilat maitoa likimain yhtä paljon kuin ennenkin eli noin 8 miljoonaa litraa vuodessa. –Elämme ahneuden aikaa. Tuntuu, että mikään ei riitä. Itse toivoisin, että jatkossa keskikokoisella tilallakin olisi elinmahdollisuuksia. Hän itse uskoo, että suomalaisella maaseudulla on tulevaisuutta. –Maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, mutta kyllä täällä Jämijärvelläkin sukupolvenvaihdoksia edelleen tapahtuu. Paikallinen vaikuttaminen sidosryhmiin on yhdistyksen perustoimintaa. Vuosien mittaan maaseudun toiminnat ovat siirtyneet pois omasta kunnasta, joten yhdistys joutuu kiinnittämään edunvalvontaan entistä enemmän huomiota. –Tänä vuonna olemme vaikuttaneet Satakunnan vaihemaakuntakaavan laatimiseen. Kaava olisi aiheuttanut turhia rajoitteita maaseudun rakentamiseen. Ilmeisesti rakentamista kuitenkin jollain tavalla tullaan rajoittamaan. Se tuntuu oudolta, että maakuntaliitto hankaloittaa maaseudun yrittäjien elämää. Eikö liiton tehtävä päinvastoin olisi tehdä kaikkensa, ettei maaseudulta viedä yrittäjyyden edellytyksiä?, Kivilahti ihmettelee. Yhdistys antoi lausunnon myös sosiaali- ja terveysministeriölle lomituspalveluiden järjestämisestä. Yhdistys vaatii, että uuden lomituslain tulee tukea ja turvata maatalousyrittäjien henkistä ja fyysistä jaksamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista eläkeikään asti. Kotieläintuottajien sosiaaliturvasta tulee huolehtia siten, että yhdenvertaisuusperiaate toteutuu kaikkialla Suomessa, jokaisessa maakunnassa kokonaisuudistuksen jälkeen. Nykyisin yhdistyksellä ei ole omia toimitiloja eikä kokouspaikkaa. Vuonna 1978 Jämijärven Maataloustuottajat osti Honkasen Tilalla sijaitsevan meijerin keskustasta. Kiinteistö palveli aikansa vuokrakäytössä ja MTK:n toimistona. Huonon kuntonsa vuoksi rakennus hajotettiin ja poltettiin vuonna 1996. Yhdistys suuntaa informaation ja koulutuksen nykyisin kuluttajille, lapsille ja koululaisille. Ensimmäiset yhdistyksen koululähettiläät koulutettiin viime vuonna. Joka vuosi yhdistys järjestää jäsenilleen vähintään yhden tapahtuman. Tänä vuonna tapahtuma on tavallista juhlallisempi, kun jäsenet kokoontuvat ensi lauantaina Korvenhoviin juhlimaan yhdistyksen satavuotista taivalta. Jämijärven maataloustuottajien perustava kokous pidettiin 12.8.1917. Saapuvilla oli 30 henkilöä. Ensimmäisenä yhdistyksen puheenjohtajana toimi opettaja Juho Alarotu ja sihteerinä maanviljelijä Toivo Yli Peijari. Muut perustavan toimikunnan jäsenet olivat Martti Alapeijari, Juho Viitahalme, Iivari Lahti ja Vihtori Jokisalo. Jäsenmäärä on suurimmillaan ollut vuonna 1992, jolloin yhdistykseen kuului 889 jäsentä. Vuonna 2017 jäseniä on 343 henkilöä ja tiloja 123.