Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Kanadan kokit yllättivät jauhollaan – Sataedun opiskelijat saivat uusia ideoita

Sataedu on aloittanut yhteistyön ammatillisen koulutuksen Kanada-verkostossa. Kyseessä on seitsemän ammatillisen oppilaitoksen verkosto. Ensimmäiset kanadalaiset autoalan opettajat ovat jo tutustuneet Sataedun autoalan opetukseen. Tällä viikolla kanadalaiset ravintola-alan kouluttajat ja kokit Gaétan Tessier ja Gerald Fischer kouluttivat kokkiopiskelijoita Kankaanpäässä. Mantereen ylittävä ammatillisen koulutuksen yhteistyö on vielä verrattain harvinaista Suomessa. –Olemme enemmän kuin innoissamme siitä, että Sataedu on yksi neljästä koulutuksen järjestäjästä, jotka saavat kokit vieraikseen. Hyvä yhteistyöverkosto ja kansainvälisen toiminnan määrätietoinen kehittäminen ovat mahdollistaneet opiskelija- ja asiantuntijavaihdot Euroopassa ja nyt myös Euroopan ulkopuolella, koulutuspäällikkö Marjatta Mäkivaara-Vahtera sanoi. Quebeciläiset kokit totesivat, että itse ruoat ovat aika samanlaisia Suomessa ja Kanadassa, mutta pieniä eroja on maustamisessa ja valmistustavoissa. Suurin yllätys oli osmankäämijauho, jota kokit olivat älynneet ottaa mukaansa. Sellaista ei Suomesta eikä naapurimaista olisi löytynyt. Osmankäämi on se vesistöjen läheisyydestä löytyvä tuttu kasvi, jonka päässä on ruskea patukka. Tuosta kasvista intiaanit ovat kautta aikain valmistaneet jauhoa, ja tämä tapa on löytänyt tiensä nykypäivän kanadalaisiin keittiöihin. –Käytämme tätä jauhoa esimerkiksi uunilohen valmistuksessa. Aineksista sekoitetaan paksu tahna, joka levitetään kalan päälle. Uunissa levitteestä syntyy rapea kuorrutus lohen päälle. Jauhoa käytetään myös leipien valmistukseen, Gaetan Tessier selosti. –Tämä jauho on meille mielenkiintoinen uutuus. Lounaalla meillä onkin joka päivä yksi kasvisvaihtoehto, ja ruoanlaitossa pyrimme käyttämään mahdollisuuksien mukaan luonnonkasveja - ja yrttejä sekä monipuolistamaan opetusta ja uusien makujen käyttöä, kouluttaja Maija Poutanen sanoi. Vaahterasiirappia kokit olivat lähettäneet jo ennalta. Keittiössä pääsin vertailemaan Suomessa myytävää vaahterasiirappia heidän tuomaansa siirappiin. Säilyketölkistä kaadetussa kanadalaisessa siirapissa maut olivat huomattavasti syvemmät ja vivahteikkaammat. Siirappia kokit kertovat käyttävänsä melkein kaikessa ruoanlaitossa. –Vaahterasiirappia on esimerkiksi lihan grillauskastikkeessa, Gerald Fischer sanoi. Erityisen paljon vaahterasiirappia käytetään tietysti jälkiruoissa. Kokkien valmistamalla lounaalla opetusravintola Hovissa tarjottiin jälkiruokana vaahterasiirappipiirakkaa ja vatkattua karamellikermaa. Suomalaisten ruokailijoiden ripeys oli yllättänyt kanadalaiskokit. –Suomalaiset syövät lounaansa nopeasti, noin puolessa tunnissa. Kanadalaisilta menee lounaan syömiseen vähintään tunti. Olemme niin puheliaita, ettemme ehdi syömään puolessa tunnissa, Gaetan Tessier jutteli. He olivat panneet merkille myös sen, että suomalaiskeittiöissä otetaan huomioon erilaiset ruokavaliot. –Täällä valmistetaan enemmän esimerkiksi laktoosittomia tai gluteenittomia ruokia. Kanadassa näitä valmistetaan harvemmin. Suomalaisissa marketeissa he olivat panneet merkille, että myytävä liha on useimmiten valmiiksi leikattu pieniksi paloiksi ja usein myös marinoitu. –Quebecissä kuluttajat ovat palaamassa takaisin pieniin lihakauppoihin, joissa liha on vähemmän käsiteltyä, he sanoivat. Säde Toivonen oli yksi keittiössä kanadalaisoppia saaneista. –Onhan tämä hyvää vaihtelua opiskelun arkeen. Huomaa, että miehet ovat ammattilaisia. He eivät helposti hermoile. Rennosti täällä touhutaan, Toivonen kertoi. Ensimmäiset Sataedun opiskelijat lähtevät neljän viikon vaihtojaksolle Kanadaan maaliskuussa.