Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Pääkirjoitus: Leipäjonoa ei pidä hävetä 2010-luvun Suomessa

Paikallisten, ruoka-apua jakavien toimijoiden lausunnot apua tarvitsevista ovat huolestuttavia. Monien mielestä avun tarve on lisääntynyt. Se näkyy myös avustuspaikoissa; esimerkiksi Laviassa ovat EU-kassit päässeet loppumaan. Sama tilanne on Honkajoella, jossa myös avustusrahat ovat lopussa. On huolestuttavaa, jos Suomen kansalainen, nuori tai iäkäs, joutuu valitsemaan, hankkiiko tämä esimerkiksi lääkkeitä vai leipää. Siksi Pohjois-Satakunnassakin tehtävällä avustustyöllä on tärkeä rooli – se auttaa osaltaan esimerkiksi ehkäisemään syrjäytymistä. Talkoisiin ovat osallistuneet niin erilaiset järjestöt ja seurakunnat kuin elintarvikeliikkeet ja jalostamot. Ruoka-avun tarvitsijat eivät rajoitu vain yhteen tai kahteen ihmisryhmään. Apua järjestävien toimijoiden mukaan leipäjonoissa nähdään muun muassa iäkkäitä, nuoria, lapsiperheitä ja yksinhuoltajia. Avuntarvitsijoita on monissa sosiaalisissa luokissa. Siksi on tärkeää, että aiheesta voidaan puhua avoimesti. Ruoka-avun hakeminen ei ole koskaan ollut häpeällistä, eikä se ole sitä tänä päivänäkään. Ainoa, mitä apua tarvitsevilta voinee toivoa, on se, ettei hyväntekeväisyyttä käytetä hyväksi väärin. Monet jaksavat muistaa vielä esimerkiksi muutaman vuoden takaiset Porin tapaukset, joissa ruokakasseista oli otettu talteen vain lihatuotteet. Leivät ja muut kuivat elintarvikkeet puolestaan oli hylätty puistoon.