Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Mielipide: Hiihtoputkien tilanne maassamme

Jämijärven kunnanvaltuusto käsitteli 2. tammikuuta Jämin hiihtoputken tulevaisuutta. Kunnanhallituksen esitys oli, että kunta ottaa putken omistukseensa ja vastaa kaikista velvoitteista, mitä eteen tulee ja aloittaa tervehdyttämistoimet, joiden avulla hiihtoputki saadaan jatkamaa elämäänsä. Tässä tilanteessa on paikallaan tarkastella hiihtoputkien tilannetta. Suomessa on tällä hetkellä ´kuusi toiminnassa olevaa hiihtoputkea. Kaikki nämä toimivat tappiollisina. Ei edes Vuokatissa olla plussalla, vaan ilmoittavat laskennallisesti, että jokainen käyttökerta tuottaa tappiota neljä euroa. Leppävirralla ei ole sen parempi tilanne, vaikka siellä on samalla tontilla mm. jäähalli, kylpylä ja hotelli. Odotukset venäläismatkailijoiden suhteen eivät ole toteutuneet. Vaikka Helsingin Kivikonputken ympärillä on pienellä alueella miljoona ihmistä, ei sielläkään toiminta ole kannattanut. Hiihtoputki meni konkurssiin kolmen vuoden kuluttua aloituksestaan. Helsingin kaupunki osti sen pakkohuutokaupassa kolmella miljoonalla eurolla. Suurista suunnitelmista huolimatta myös Paimiossa on ollut hiljaista. Muutaman vuoden sinnittelyn jälkeen kaupunki tuli pelastajaksi lykäten konkurssia. Salolainen Finnfoam osti sen kolmella sadalla tuhannella eurolla, motiivina ”seudullinen kunniakysymys”! Uudessakaupungissa osuuspankki ja paikalliset yritykset ovat kuitanneet tappioita konkurssin välttämiseksi. Osa putkesta kaupattiin Vakka-Suomen Voimalle, joka tukee rahallisesti hukkumassa olevaa putkea. Hiihtoliitolla on pieni osuus, josta se yrittää päästä eroon, mutta ostajaa ei ole löytynyt. Syksyllä 1998 osallistuin Hiihtoliiton Vuokatissa järjestämään olosuhdeseminaariin, jossa esiteltiin liiton tavoitteet hiihtopaikkojen rakentamiseen. Tavoitteena oli 4–5 putkea eri puolille Suomea, tavoitteena mahdollistaa lajiharjoittelu myös kesäajalle. Huiput ja harrastajat eivät ole kuitenkaan ottaneet asiaa omakseen. Huiput käyvät kesällä, rullasuksihiihdon lisäksi, hiihtämässä Euroopassa vuoristoissa, saaden samalla korkeanpaikan hyödyn. Aikanaan rakennettiin myös ns. alppimajoja, joiden käyttö jäi lyhytaikaiseksi. Nykyiset huiput hiihtävät harvoin putkessa. Esim. Sami Jauhojärvi kertoo käyttäneensä putkea kaksi kertaa vuodessa leirien yhteydessä. Hiihtoliitto on luopunut jo tavoitteistaan saada putkia lisää. Liikuntapaikkojen suurimpana rahoittajana opetusministeriö ei avusta putkia edes rakennusvaiheessa. Perusteluina on huono energiatehokkuus, suuri talousriski ja ennalta tappiolliseksi tiedetty toiminta. Hankkeita on ollut vuosien mittaan useita, mutta ne ovat kaatuneet, koska ei ole löytynyt kiinnostusta käyttöön eikä rahoitukseen, ei edes ulkomailta. ”Tää on korutont kertomaa”… Sen neljän vuoden aikana, jonka Jämin putken hankevaihe kesti, visioimme ja uskoimme olevamme tekemässä jotain ratkaisevan suurta hiihtoharrastuksen hyväksi. Pettyneenä on todettava, ettei siitä sellaista tullut. Syitä on monia. Kalliit käyttökustannukset, ihmiset eivät ole tottuneet maksamaan hiihtämisestä ja se putken sisämiljöö! Tätä kuvaa mielestäni hyvin erään tunnetun kuntohiihtäjän kommentti: ”Lyhyt lenkki ja yksitoikkoiset maisemat kyllästyttävät, betoniseinät ovat karua katsottavaa tuuhean metsän sijaan. Putkinäköiselle ja -aivoiselle putkihiihto saattaa tuoda lievää tyydytystä, mutta parhaimmat kiksit syntyvät hiihtoputkiyritysten tilinpäätöksiä lukemalla”. Koska edellä mainituilla putkipaikkakunnilla, joissa on varmasti ulkoisia edellytyksiä ja ammattimaista osaamista meitä enemmän, putkia ei ole saatu taloudellisesti menestymään, en usko meiltäkään siihen ”viisastenkiveä” löytyvän. Kuntalaisten edun mukaisesti odotan, että kunnanhallitus käsittelisi asiaa vielä Jämin putken osalta, ja tekisi päätösehdotuksen, jonka mukaan putki ei olisi ikeenämme ikuisuuteen asti. Varsinkin, kun rahaa on jo nyt jouduttu karsimaan sektoreilta, jotka kuuluvat kunnan lakisääteisin velvoitteisiin. Jk. Itse tulen jatkossakin tukemaan kuntalaisten edun mukaisia asioita, myöskin Jämillä.