Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Eurovaalikone

Mielipide: Jämin Jänteen ansaittu juhlapäivä

Perjantai 12. tammikuuta oli Jämin Jänteen juhlapäivä. Samana päivänä 60 vuotta aikaisemmin perustettiin seura ja nyt tuli joukkueena ensimmäinen Suomen mestaruus. Kun katseli edellisviikonlopun Vantaan SM-hiihtojen lumettomia maisemia, tuli varmasti monelle viime vuosien aikana lumipulan kanssa Jämin arvokisoissa talkoilleille. Miksi kisat eivät olleet nyt Jämillä, kun talvi on täällä parhaimmillaan. Ehkä se tilaisuus tulee myöhemmin. Jos olisi muutama vuosi sitten sanonut, että Ikaalisten Urheilijat ja Jämin Jänne voittavat saman päivänä hiihdossa joukkuelajin Suomen mestaruuden, ei sitä olisi kukaan uskonut. Nyt tämäkin ihme toteutui. Jotta se on ollut mahdollista, on täytynyt tapahtua paljon. Ristomatti Hakolan, Antti Ojansivun ja Krista Pärmäkosken hienot hiihdot yhdessä muiden edustushiihtäjien kanssa nostivat naapuriseurat urheilua seuraavan kansan tietoisuuteen yksilöinä, seuroina, ja siinä osansa saivat myös Ikaalinen Jämijärvi ja Kankaanpää sekä Jämi. Kun myös Markus Vuorela tavoitteli samaan aikaan nuorten MM-hiihtojen edustusta, voiko enää enempää odottaa. Aikaisemmin JäJä on saanut näkyvyyttä etenkin naistensa ansioista. Kiitos siitä Virpi Niemen s. Ranne ja Kirsi Anttilan s. Välimaa hienoille suorituksille. Myös Kankaanpään Urheilijoiden hiihtäjille menestystä on tullut vuosikymmenien kuluessa. Kahden seuran työ on tuonut hyvää tulosta. Ehkä keskinäisellä kilpailullakin on ollut oma merkityksensä. Kun aikaisemmin tärkeää oli toisensa voittamien maakuntaviestissä, saavat JäJä ja KankU nyt ansaittua näkyvyyttä hiihdon eteen tehdystä työstä valtakunnan rajojenkin ulkopuolella. Ilman Jämin Jänteen hiihtäjiä olisi Satakunta poistunut lähes kokonaan tämän talven tähänastisten SM-hiihtojen tuloslistoilta. Nyt seutumme on saanut iloita menestyksestä, ja samalla hiihto on saanut paljon uusia ystäviä. Hakolasta on tullut lajin PR-henkilö, jonka haastattelut ovat kysyttyä ja niitä odotellaan. Miten tämä on mahdollista? Päästäkseen huipulle pitää olla lahjakas, mutta pelkästään se ei riitä. Hakolan menestys on lähes kahden vuosikymmenen työn tulos. Se työ alkoi pikkupoikana isä-Tuomon ja Ristomatin pitkillä yhteisillä hiihtolenkeillä. Sieltä luotiin sitä pohjaa, joka kantaa nyt kaunista tulosta. Kun siihen liittyi KankU:n hiihdon nuorisotyö, hyvä valmennus, taustajoukot sekä etenkin perheen tuki, tarvittiin kovakuntoisen hiihtäjän ympärille enää vain seura joka kokoa yhteen joukkueen. Kun Jämin Jänne puheenjohtajansa Asko Uurasjärven johdolla tarttui tilaisuuteen koota Pohjois-Satakuntaan menestyksen edellytykset oma joukkue, näkyvät tulokset myös seuratasolla. Unohtaa ei voi tietenkään Jämijärven ja Kankaanpään tukea hiihtourheilulle. Sen avulla on päästy hiihtämään silloinkin kun se ei muutoin olisi mahdollista. On hiihtoputkea, älylatua ja kalustoa puitteiden yllä pitämiseen. Krista ja Ristomatti ovat olleet hiihtoputken ahkeria käyttäjiä etenkin silloin, kun raivattiin tietä hiihdon huipulle kotiseudulta käsin. Kun tulee voittoja, onnittelijoita riittää ja uutta menetystä odotetaan. Aina ei aurinko kuitenkaan paista kilpaladuilla. Myös silloin tarvitaan tukea. Pelkkien huippujen varaan ei seuran menestys voi kuitenkaan rakentua. Siksi seurojen nuorisotyötä tarvitaan. Siitä saadaan näyttöä talven seuracupissa sekä Kankaanpäässä maakunta- ja ńuorisoviesteissä helmikuun 11. päivänä. Samana viikonloppuna myös kaksipäiväinen Jämi42 tarjoaa hienot mahdollisuudet mitata omaa kuntoaan olympialaisten TV:n tuijottamisen ja jännittämisen ohella. "Hakolasta on tullut lajin PR-henkilö, jonka haastattelut ovat kysyttyä ja niitä odotellaan.