Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Vaalikone

Älykäs energiayhtiö teki fiksun liikkeen – Kankaanpään ilmanlaatu paranee

Pääosa Vatajankosken Sähkön tuottamasta kaukolämmöstä syntyy edelleen kotimaisilla, lähialueilla tuotetuilla polttoaineilla eli turpeella ja hakkeella. Talven kovimmilla pakkasilla lämmöntuotannon avuksi tarvitaan lisäenergiaa. Aikaisemmin näiden kulutushuippujen aikana on lämmöntuotannon turvaamiseen käytetty aina öljyä, mutta tänä talvena suuri osa öljykapasiteetista korvattiin nestekaasulla. –Kankaanpään voimalaitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti jää pakkasilla liian pieneksi, ja tällöin joudumme turvautumaan muihin energialähteisiin. Loppuvuodesta Koskenojan lämpökeskuksella polttoaine vaihdettiin raskaasta polttoöljystä ympäristöystävällisempään nestekaasuun. Nestekaasu kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin öljy, toimitusjohtaja Petri Paajanen sanoo. Paljonko pakkasta täytyy olla, että lisälaitoksia tarvitaan? –Kun pakkanen kiristyy viiden asteen alapuolelle, lisälaitokset käynnistyvät, käyttöinsinööri Lauri Hölttä kertoo.   Vaihtamalla öljyn nestekaasuun lämmöntuotannossaan Vatajankosken Sähkö vahvisti imagoaan älykkäänä energiayhtiönä. Nestekaasu on öljyyn verrattuna vähemmän ympäristöä kuormittava polttoaine. Lisäksi uusi käyttöönotettu nestekaasuseos sisältää 20 prosentin bio-osuuden, joka on peräisin kierrätysraaka-aineista kuten kasviöljyistä, eläinrasvasta ja mäntyöljystä. Nestekaasuun siirtymisen myötä Koskenojan lämpökeskuksen hiilidioksidipäästöt alenivat noin 35 prosentilla. –Nestekaasun poltosta ei synny lainkaan hiukkaspäästöjä, joten vaihto näkyy positiivisesti myös Kankaanpään kaupungin ilmanlaadussa, toimitusjohtaja Paajanen toteaa. Tuotantolaitoksissaan Vatajankosken Sähkö ei enää käytä raskasta polttoöljyä. Pitkin kaupunkia sijaitsevat kevyellä polttoöljyllä toimivat huippulämpökeskukset jäävät kuitenkin vielä varalle. –Ympäri kaupunkia meillä on lisäksi viisi öljyllä toimivaa huippulämpökeskusta, joita käytetään sitten, jos kaasu ei riitä tuottamaan tarpeeksi lisälämpöä. Tänä talvena näitä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia ei ole tarvinnut käyttää kertaakaan, Lauri Hölttä kertoo. Uusi nestekaasusäiliö on 99 kuution suuruinen ja se sijaitsee maapeitteen alla. Höyrystimessä nestemäinen kaasu höyrystetään kaasumaiseen olomuotoon. Koskenojan lämpökeskuksen tuotantovarmuus nousi huomattavasti uusitun tuotantoteknologian myötä. –Uudet polttimet ovat entistä toimintavarmempia, käyttöinsinööri Hölttä toteaa. Toki lämmöntuotannossa aina jokin voi mennä vikaan. Sitä varten laitoksien toimintaa valvotaan. –Esimerkiksi polttoaineen syöttöön voi voimalaitoksella tulla tukos tai kaukolämpölinja voi rikkoutua, Hölttä kertoo. Kaukolämmön toimitus on yleisesti ottaen hyvin varma. Keskimäärin asiakkaan lämmöntoimitus on keskeytyneenä 0-2 tuntia vuodessa. Vatajankosken Sähkön kaukolämpöverkosto kattaa suuren osan Kankaanpään keskustaa. Lisäksi on johdettu kaukolämpöputki Niinisalon varuskunnan alueelle.   Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa. Kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja taajamien lämmitysmuoto. Kaukolämmön tuotantotekniikat ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, ja näin se on edelleen kilpailukykyinen ja asiakkaiden useimmiten valitsema lämmitysmuoto. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 46 %. Omakotitaloista kaukolämmöllä lämmitettyjä on runsas 7 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 %. Myös uudisrakentamisessa kaukolämmön asema on vahva: uusista kerrostaloista yli 95 % liitetään kaukolämpöön, palvelurakennuksista 75 %. Uusista pientaloista 14 % valitsee lämmitysmuodokseen kaukolämmön Kaukolämmitystoimintaa harjoitetaan myös eri puolilla maailmaa: Länsi- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian maista Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Mongoliassa. "Nestekaasun poltosta ei synny lainkaan hiukkaspäästöjä, joten vaihto näkyy positiivisesti myös Kankaanpään kaupungin ilmanlaadussa.