Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Tulospalvelu

Metalliteollisuudessa huutava pula ammattilaisista

KANKAANPÄÄ Työnäkymät näyttävät teollisuudessa hyvältä ja kysyntää uudelle työvoimalle riittäisi. Alan ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin hälyttävän vähän hakijoita ja töitä on yrityksissä usein enemmän kuin tekijöitä. Kankaanpään elinkeinojohtaja Marko Rajamäen mukaan kunnassa kannetaan suurta huolta nuorten hakeutumisesta kone-, metalli- ja sähköalalle. – Tilanne elää ja muuttuu kaiken aikaa, mutta mitään loogista selitystä emme ole pienille hakijamäärälle keksineet. Toivomme, etteivät nuoret jäisi kotiin makaamaan. Teollisuuden työtehtäviin on mahdollista tutustua ammattiopistojen lisäksi myös rekrytointikoulutuksen kautta. Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä koulutuksessa annetaan valmiudet erilaisille kokelaille, joiden osaamista pyritään täydentämään. – Koulutus on todella joustava. Hakijan aikaisempi kokemus työtehtävistä pyritään hyödyntämään, Rajamäki kertoo. Rekrytointikoulutus räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan ja se järjestetään yleensä yrityksen yhtäkkisen työvoiman tarpeen takia. Jos rekrytointikokelas osoittaa olevansa motivoitunut ja aktiivinen osaaja, niin mahdollisuudet vakituisen työpaikan saamiseen ovat hyvät. – Kaikkiahan hakijoita ei sisään oteta, mutta haastatteluun pääseminen on jo iso askel, toteaa Promeco Group Oy:n tehtaanjohtaja Pasi Vanhatalo . Rajamäen ja Vanhatalon mukaan pelkän rekrytointikoulutuksen avulla ei ratkaista metallialan osaajapulaa. Osaamisen perusteet nojaavat pääasiallisesti ammattiopistossa saatuun koulutukseen, vaikka rekrytointi on hyväksi todettu täydennysmuoto. – Rekrytointikoulutus tulee yritykselle halvemmaksi, joten siihen on varmempaa sijoittaa, Rajamäki sanoo. TE-toimiston koulutusvastaavan Juha Jokisen mukaan koulutus on yritykselle turvallinen tapa hankkia työvoimaa. Opetukseen otetaan yleensä noin 20 henkeä kerrallaan, joten ryhmäkoot ovat yrityksellekin sopivia. – Kaikki koulutukseen pääsevät opiskelijat ovat niin motivoituneita kehittymään, ettei pelkoa riskinotosta ole, Jokinen kertoo. Satakunnan suurimpiin yrityksiin kuuluva Promeco Group Oy toimii aktiivisesti yhteistyössä SataEdun ammattiopiston kanssa. SataEdun opiskelijoille annetaan Vanhatalon mukaan tasavertaiset eväät menestyä. – Jos opiskelija osoittaa osaamisensa ja halunsa oppia uutta, niin mahdollisuus työllistyä on hyvä, toteaa Promecon linjapäällikkö Pauli Tolonen . Tradenomiksi kouluttautunut Hanna-Mari Viljanen aloitti työskentelyn Promeco Group Oy:n leivissä noin puoli vuotta sitten. Viljanen työskentelee nyt sähkökojeistoasentajana. – Kyseessä on siis ihan täydellinen alan vaihto, Viljanen toteaa nauraen. Viljasen mukaan työn aloitus oli helppoa henkilökohtaisen opastuksen ja oman asenteen avulla. Koulutuksessa huomioitiin hakijoiden erilaiset taustat ja aiempi osaaminen. – Pitää on olla vähän reippautta ja rohkeutta, jos haluaa menestyä, Viljanen neuvoo. Joonas Kujansuu valmistui sähköasentajaksi Kankaanpään ammattiopistosta vuonna 2016 ja aloitti Promeco Groupissa työskentelyn saman tien. Kujansuun mukaan alasta kiinnostuneen onnistuminen riippuu tämän omasta motivaatiosta. – Kyl tää täs menee, ku vähä ite opiskelee, Joonas Kujansuu kertoo. Järjestetään yrityksen omien tarpeiden mukaan. Kestää pääasiallisesti 3–9 kuukautta. Minimikesto 10 koulutuspäivää. Rekrytointikoulutus voi olla lisä-, täydennys-, ammatinvaihtoon tähtäävää koulutusta. TE-toimisto järjestää koulutuksen yhteistyössä yrittäjän kanssa. Osapuolet valitsevat opiskelijat yhdessä. Voidaan toteuttaa yhteistyössä usean eri työnantajan kanssa. Opiskelija saa pätevyyden tiettyyn työtehtävään. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut saa mahdollisuuden työllistyä yritykseen. Opiskelija voi työllistyä esimerkiksi vuokratyövoimaa tarjoavaan yritykseen tai toimeksiantosuhteeseen. Työttömille koulutukseen osallistuville maksetaan osallistumisesta työttömyyskorvausta. "Pitää on olla vähän reippautta ja rohkeutta, jos haluaa menestyä. Hanna-Mari Viljanen Sähkökojeistoasentaja