Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Vangit sidottiin puuhun ja ammuttiin – Lauttakankaan joukkohaudassa lepää 8 miestä

Tuuli humisee korkeiden mäntyjen latvuksissa. Linnut laulavat. Muuten on aivan hiljaista. Lauttakankaan metsittyneen hautausmaan reunalla seisoo iso kivi, minkä edessä on kukkalaite. Kiveen on veistetty vuosiluku 1918 ja viesti, että nyt ollaan kahdeksan teloitetun miehen hautapaikalla. Vaikka aurinko paistaa, tunnelma on synkkä. Jopa kylmäävä. Juuri tuolla paikalla ammuttiin 17. toukokuuta 1918 heti puolenyön jälkeen kahdeksan kuolemaantuomittua. Miehet olivat kuuluneet punakaartiin ja valkoisten oikeusistuin oli langettanut kuolemantuomiot muutamaa päivää aiemmin. Kuolemaantuomitut marssitettiin Lauttakankaalle Ikaalisista. Edellisenä päivänä osa vangeista oli viety kaivamaan hauta valmiiksi, jotta sitä ei tarvitsisi yöllä tehdä. Vangit sidottiin puuhun ja ammuttiin. Perimätiedon mukaan yksi vangeista olisi ammuttu jo matkalla tämän ryhdyttyä kapinoimaan tuomiotaan vastaan, mutta siitä ei ole vahvistusta. Teloittamisesta vastasivat ikaalislaiset valkoisen armeijan sotilaat. Teloitusosaston johtajana toimi nuori ylioppilas. Vuosikymmenet vierivät, eikä tapahtunut mitään. Hautapaikka säilyi kuitenkin aikalaisten mielissä. 1960-luvulla Entinen punakaartin keskusjärjestö ry päätti, että paikalle pitää pystyttää muistopatsas. Pystytys tapahtui 1963. Vasta 1970-luvulla jämijärveläiset ja ikaalislaiset ryhtyivät kokoontumaan muistomerkille. Ajankohdaksi muodostui vapunpäivä. Viime vuonna Jämijärven Työväenyhdistys päätti teettää muistomerkille lisälaatan, mistä ilmenee ketkä haudassa lepäävät. Yhdistyksen hallituksen jäsen Jarmo Huhtaniemi otti haasteen vastaan. 100 vuotta vanhojen asioiden kaiveleminen ei ollut mitenkään yksinkertaista. –Netti helpotti urakkaa todella paljon, mutta kyllä tämä melkoista salapoliisityötä oli. Henkilötietojen selvittäminen vei lopulta noin kolme kuukautta. Lisälaatta paljastettiin sunnuntaina 29. huhtikuuta. –Alunperin tilaisuuden piti olla vapunpäivänä, mutta aikataulusyistä paljastustilaisuus pidettiin pari päivää aiemmin. Videolla Jarmo Huhtaniemi kertoo muistomerkistä ja omasta urakastaan. Juttu jatkuu videon alapuolella. Miksi kahdeksan haudassa lepäävää vainajaa tuomittiin kuolemaan? 28-vuotias ikaalislainen muonarenki Kalle Nestori Alanen kuului punakaartiin ja osallistui taisteluihin. Hänet vangittiin Tampereella 15. huhtikuuta 1918. 21-vuotias ikaalislainen työmies Venni Harju kuului punakaartiin. Hänet pidätettiin kotimetsästään maaliskuussa 1918. 22-vuotias jämijärveläinen työmies Yrjö Arvid Jaakkola kuului punakaartiin. Hänet vangittiin 1. toukokuuta 1918. 32-vuotias jämijärveläinen talollinen Vilhelmi Kustaa Korpela toimi punakaartin muonituspäällikkönä. Hänet vangittiin Lahdessa 1. toukokuuta 1918. 60-vuotias ikaalislainen torppari Tuomo Lamminperä vangittiin kotonaan. Tuomioksi riitti pelkkä "punainen". 37-vuotias ikaalislainen kalastaja Feliks Lehto vangittiin Tampereella ollessaan pakolaisena. Tuomioksi riitti pelkkä "punainen". 22-vuotias ikaalislainen talollisen poika Toivo Efraim Mansolahti kuului punakaartiin ja hänet vangittiin Tampereella 6. huhtikuuta 1918. 39-vuotias ikaalislainen torppari Henrik Salmi vangittiin ollessaan tukinajossa Vahojärvellä 10. maaliskuuta. Ei kuulunut punakaartiin. Tuomiksi riitti pelkkä "punainen". Vainajat lepäsivät joukkohaudassa 83 vuotta, kunnes elokuussa 2001 heille järjestettiin siunaustilaisuus. Vainajat siunasi piispa Juha Pihkala . "Edellisenä päivänä osa vangeista oli viety kaivamaan hauta valmiiksi, jotta sitä ei tarvitsisi yöllä tehdä. Vangit sidottiin puuhun ja ammuttiin.