Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Katso video, miten suomen kieli sujuu – Amerikan Mikko on 50 prosenttia suomalainen

POMARKKU, SIIKAINEN Pennsylvaniasta kotoisin oleva Gregor Michael Olsavsky kiinnostui juuristaan jo 80-luvulla. Hän kävi viimeksi Suomessa 1988 ja on sen jälkeen opiskellut lähes täydellisen suomen kielen. Tällä kerralla suvun historia toi hänet Pomarkkuun, Siikaisiin ja Merikarvialle. –Mennään apinatarhaan eikä ikinä pois, sanailee vieraamme jo Porin rautatieasemalla. Hän kertoo olevansa armoton Dingo-fani. Gregor Olsavsky kutsuu itseään Mikoksi. Hän yöpyi Siikaisten Heikinkartanossa Maija ja Leo Forssin vieraana. Helatorstain ohjelmassa onkin heidän yhteisten sukujuuriensa tutkiminen Kiilholman kartanossa, Pomarkussa. Mukaan matkalle lähtee Jukka Storberg. Miesten yhteinen kantaisä on Antti Rossi 1700-luvulta. –Olemme Jukan kanssa Mikon mummon viidensiä serkkuja, Forss kertoo. –Amerikassa pikkuserkkuja kutsutaan “shirt-tail (paita ja häntä), Olsavsky naurahtaa. Amerikan vieras kertoo puhuneensa suomea äitinsä kanssa, isä oli Slovakiasta. –Lapsuudessa mummo ja äiti puhuivat suomea, kun heillä oli salaisuuksia. Gregorilla on yksi sisar, joka ei ole käynyt koskaan Suomessa, kuten eivät myöskään hänen vanhempansa käyneet. Kiilholman kartano Pomarkussa kuhisee historiaa. Sieltä lähti vuonna 1808 Heikki Sakarinpoika Kiilholma Otamon Vähä-Saloon isännäksi. Vierailemme aitassa, jossa on rakennusvuosi 1788 eli siellä lienee Gregorin esi-isäkin jo kesäisin nukkunut. Vuosisadat välissä kutistuvat. Talon nykyinen emäntä Sarianna Särkijärvi asuttaa tilalla jo neljättä polvea. Hän on kiinnostunut talon historiasta ja on kunnostanut päärakennusta perinteitä kunnioittaen. –En voi käsittää, mikseivät suomalaiset halunneet palata Amerikasta takaisin tähän hienoon maahan. En voi uskoa, että olen nähnyt Kiilholman muutakin kuin paperilla, ihmetteli Gregor kotimatkalla. Leo Forss lupasi, että kohta näet Salininkin entisen paikan. Poikamaisen oloinen, 60 vuotta täyttävä “Suomi-poika” jäi kolme vuotta sitten eläkkeelle Penn Staten yliopiston matematiikan opettajuudesta, mutta hän työskentelee vieläkin satunnaisesti opettaen myös suomea. –Minussa on dna:n mukaan 47 prosenttia suomalaista ja 40 prosenttia slovakkiverta, mies vahvistaa. Hyvän kielipään omaava matemaatikko puhuu englannin ja suomen lisäksi slovakiaa, venäjää ja unkaria. Sukukierros jatkui perjantaina Jari Stenroosin kera Lautti- ja Leppijärvelle. Sen jälkeen Olsavsky suuntaa Lappajärvelle mummonsa sukupaikkoja tutkimaan. "En voi käsittää, mikseivät suomalaiset halunneet palata Amerikasta takaisin tähän hienoon maahan. En voi uskoa, että olen nähnyt Kiilholman muutakin kuin paperilla. Gregor Olsavsky