Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Kolumni: Kyllä ne mautot ovat mauttomia

Minähän en mopoautoa hanki, totesin vielä muutama kuukausi sitten. Mutta, kuinkas kävikään? Nyt pihallamme on mopoauto, joka odottaa, että saan ajokortin käsiini. Miten tässä näin kävi? Sitä minäkin ihmettelen vannoutuneena moottoripyöräfanina. Olen vuosia jumaloinut erilaisia moottoripyöriä, kuten ystäväni ja perheeni tietävät. Unelmoin, että kun saan ensimmäisen moponi, saan tuntea vapauden, vauhdin huuman ja adrenaliinin virtaavan suonissani. Mopoauto ei ollut minulle eikä perheelleni vaihtoehto. Isoveljilläni oli aikoinaan mopoauto, joka ei aiheuttanut muuta kuin harmia. Muistan ne piinalliset ja pelottavat seitsemän kilometriä keskustaan, kun istuin veljeni kyydissä. Jännitin koko ajan, putoaako jokin osa matkalle. Mielestäni ne olivat äänekkäitä, ne kuulostivat ompelukoneilta ja niillä ajavat vain jonnet ja ämmät. Ne olivat siis mauttomia. Asun kaukana, joten olen työllistänyt perhettäni tänä keväänä paljon, koska he ovat joutuneet kuskaamaan minua ympäri Kankaanpäätä harrastukseni takia. Perheeni totesi, että heillä muutakin tekemistä, kuin minun jatkuva kuskaamiseni. Yhteistuumin tulimme siihen tulokseen, että minulle on aika hankkia oma ajoneuvo. Valitettavasti mopo pois suljettiin, koska harrastukseni ovat ympärivuotisia. Harkitsimme sen jälkeen traktorimönkijää, mutta ne eivät sovellu mielestäni talviolosuhteisiin. Joten suostuin vastahakoisesti mopoautoon. Yhtenä päivänä sain tiedon isältäni, että hän on ilmoittanut minut autokouluun mopoautokurssille. Teoriatunneille meno oli jännittävää, koska olin kurssilla ainut tyttö. Pelkoni olivat turhia, koska huumorintajuisen opettajan ansiosta tunnit olivat mielenkiintoisia ja hauskoja ja, koska olin aliarvioinut osaamiseni. Mopoauton ilmestyminen pihaamme oli minulle täysi yllätys, koska perheeni hankki sen sillä välin, kun olin viikonlopun leirillä. Alkujärkytyksestä toivuttuani läksimme koeajolle veljeni kanssa. Yllätys! Se mopoauto ei ollutkaan yhtä paha kuin se, joka veljilläni oli ollut. Koeajon jälkeen sain oppitunnin mauton tekniikasta, huollosta ja pesusta. Tämä on tarina siitä, että mielipiteet voivat muuttua. Okei, kyllä se minun mautoni on paras. Ps. Otan "jonne ja ämmä" kommentin takaisin. Se oli ilkeää. "Jännitin koko matkan ajan, että putoaako jokin osa matkalle.