Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Kulttuuri, taide ja kansa yhdessä

Kankaanpään kulttuurikevät ja kesä jatkuvat, mutta Kankaanpään taidekoulun historian ensimmäinen taideviikko on takanapäin. Tunnelmat ovat positiivisia ja toiveikkaita, ohjelma on ollut runsasta ja tavoittanut suuren joukon eri-ikäisiä kaupunkilaisia, useissa eri tiloissa ja tilanteissa. Idea keväiselle taideviikolle syntyi Taidekoulun ja kaupungin yhteistyössä, syksyn Hörhiäisiin kuvataide ei ennätä opetuksen aikataulusta johtuen, ja useina vuosina onkin harmiteltu Taidekoulun tapahtumien poissaoloa. Taideviikolla taidekoulun opiskelijat, opetus- ja tutkimus- sekä kehittämistoiminta ja taiteilijoiden omaehtoiset projektit pääsivät esille, nähtäviksi ja koettaviksi Kankaanpään kaupunkitilaan. Taideviikolla oli mahdollista testata virtuaalista taidegalleriaa Pohjois-Satakunnan seutuverkon tiloissa, osallistua grafiikan ja turvetaiteen tekemiseen, kokea performanssia, kuulla taidekoulun opettajien ja opiskelijoiden tuottamaa musiikkia sekä nähdä havaintomaalareita työskentelemässä kankaanpääläisissä kivijalkayrityksissä. Näiden lisäksi taidetta tuotettiin näyttelyihin sekä Mäntykalliokodin asukkaille ja päiväkotiryhmille. –Tämä on raikas uusi avaus ja mahdollisuus, jossa kuvataiteen opiskelijoiden osaaminen pääsee näkyville, juuri niin kuin taidekaupungissa kuuluukin. Voimme jakaa kaupunkilaisille kuluneen vuoden tuloksia, esitellä mitä opinnossa ja omaehtoisesti on tuotettu, kertoo Kuvataiteen tiimivastaava Matti Velhonoja . –Toivommekin taidekoululla, tästä aikatauluun sopivammasta konseptista perinnettä muiden vanhojen hyvien perinteiden joukkoon, visioi Velhonoja. Myös Samkin kuvataiteen TKI-lehtori Tomi Kuusimäki oli positiivisesti yllättynyt koko kulttuurikevään laajuudesta sekä monipuolisuudesta. –Hieno ja tasa-arvoista oli, että lähes kaikki tapahtumat olivat osallistujille ilmaisia, sanoo Kuusimäki. –Myös opiskelijoiden yhteistyö yrittäjien kanssa, erityisesti grafiikan työpajan, virtuaaligallerian sekä havaintomaalauksen ryhmän kanssa oli toimivaa, myös turvetaidekokonaisuus sai kiinnostunutta mediahuomiota; Ylen toimittaja teki radiohaastattelun opiskelijan kanssa suoraan turveiglun sisältä, kertoo Kuusimäki. Taideviikon torstaina Mullitorin valtasi minifestarien tuottajat. Taidekoulun opettaja-oppilas bändi Tibet vavisutti mullitorin kivijalkaa, elektronisen musiikin kattaus saatiin Kalemanterilta. Torstain järjestettiin myös Pumppu-klubi, joka jalkautti vesi-teemalla performansseja taidekoululle sekä kaupunkitilaan. Taidekoulun viikon päätti Käsitys taiteesta ja tieteestä- seminaari. Puheenvuoroja pitivät kaupunkimuotoilija Päivi Raivio , kuvataiteilija-tutkija Mia Mäkelä sekä kuvataiteilija sekä ympäristötaiteilija Antti Laitinen . Seminaarin avauksessa tuotiin esiin, kuinka taide ja tiede ovat historiassa olleet yhtä, mutta sittemmin eriytetty, tänä päivänä toimivaa ja tuottavaa yhteyttä haetaan jälleen. Seminaarissa pohdittiin myös, millainen on taiteen funktio laajemman, yhteisöllisen ymmärryksen ja kokemuksen tuottamisessa sekä jakamisessa. –Yksi mielenkiintoinen anti oli puhe kaupunkitilan käytöstä asukkaita aktivoivalla tavalla. Demokraattinen ajatus siitä, kuinka kulttuuri syntyy ja tapahtuu kohtaamisten kautta, summaa Velhonoja. Seminaarin t eemat ohjaavat osaltaan myös Kankaanpää kuvataiteen opetuksen kehittämistyötä. –Haluamme kannustaa opiskelijoita hankkimaan monipuolisesti kontakteja yleisöön ja työskentelemään luontevasti myös koulun ulkopuolella, jatkaa Velhonoja. Taiteen ja kaupungin vuorovaikutus näkyi ja tuntui uudella taideviikolla uudella tavalla; yhdessäolona, puhumisena, juhlimisena, leikkimisenä, sekä tasa-arvoisena ja kannustavana mukaan ottamisena. Tästä jatketaan tulevaisuudessa.