Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Oikukas Lady Lada – huonompina hetkinä ajokki on Larppa tai Lattara

KANKAANPÄÄ Valkoinen helmoistaan hiukan kolhiintunut idän ihme kerää katseita ja eräs pikkuinen poika kysäisee ohikulkiessaan onko se joku näyttelyauto. Kankaanpääläinen Hannele Kyösti on tottunut siihen, että siellä missä hän kruisailee vanhalla Ladalla, niin auto kerää katseita. Hannele Kyösti paljastaa, että nuorempana hän haaveili aina hankkivansa Ladan. Hän ihastui Venäjän markkinoilla Žigulin nimeä kantavaan menopeliin 15-vuotiaana, kun hän istui hyvän kaverinsa Ladan konepellin päällä tallireissulla ja huusi, että aja lujempaa. Syytä Ladaan ihastumistaan hän ei osaa sen tarkemmin eritellä, mutta paljastaa, että jos joku toisen merkkinen auto olisi jättänyt hänet yhtä monta kertaa matkan varrelle, niin se olisi mennyt ajat sitten jo vaihtoon. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös Hannele Kyöstin autolla. Silloin kun auto toimii moitteettomasti, niin omistaja kutsuu sitä Lady Ladaksi, mutta huonompina hetkinä hän puhuttelee ajokkiaan Larpaksi tai Lattaraksi. –En ole tänä keväänä ehtinyt laittaa vielä auton helmoja kuntoon, joten voin seisoa tässä ruosteen kohdalla, vinkkaa Hannele Kyösti ennen kuvan ottamista. Hannele Kyösti hankki auton 3,5 vuotta sitten Loimaalta eräältä eläkeläismieheltä, joka oli hyvin tyytyväinen kuullessaan, että auto pääsee hyvään kotiin. Auto on Neuvosto-aikainen, sillä rekisteriotteessa lukee valmistusmaan kohdalla Neuvostoliitto. –Auto oli ollut edellisellä omistajallaan herrasteluautona, joka otettiin navetan perältä sunnuntaisin käyttöön. Hannele Kyösti muistelee autokauppoja edelleen hymyssä suin. Hän lähti ystävänsä kanssa katsomaan tammikuun pakkasilla autoa ja teki kaupat. Auton myyjä vielä opasti Kyöstiä, että älä hyvä tyttö aja muuta kuin korkeintaan 80 kilometriä tunnissa ja sitäkin nopeutta vain hyvällä kelillä. –Lähdin ajamaan kohti kotia, lunta tuiskusi ja oli liukasta. En ollut koskaan aikaisemmin ajanut takavetoisella autolla. Se oli hyvä oppimatka. Kaikkein hauskinta oli se, että kotiin päin ajellessa radiosta tuli venäjän kieliset uutiset. Silloin mietin, että mihin oikein olen joutunut. Hannele Kyösti nauraa, että hänelle on suositeltu navigaattorin hankkimista ja aiheesta, sillä hänellä on tapana usein eksyä lomareissuillaan. Kyöstin lomareissut ovat aina ikimuistoisia. Hän muistelee erästäkin matkaa ystävänsä luo Keski-Suomeen. – Olin kesälomareissulla ja kaiken lisäksi eksynyt. Olin menossa Laukaaseen kaverin luo ja ajattelin, että kyllä mä sen reitin muistan, mutta löysinkin itseni Jämsästä. Ajoin monta tuntia ja Jyväskylään oli aina 100 kilometriä. Kaiken lisäksi sain samalla matkalla ylinopeussakot. Kyösti toteaa, että Lada-kuskin unelma on saada ylinopeussakot, mutta hän sai kahdet viikon välein eikä naurata enää yhtään. Lada-fanin kesälomamatkat eivät ole sujuneet muutenkaan aina suunnitelmien mukaan, vaikka auto olisi toiminut. –Auton oston jälkeen ryhdyimme ystäväni kanssa suunnittelemaan kesälomareissua Ladalla. Lähdimme kassiemme kanssa iloisina matkaan kohti auringonlaskua kuin Muumi-teoksissa seikkailevat Viuhti ja Tiuhti. Olimme Karviaan menevällä tiellä eräällä suoralla ja soitimme ystäväni miehelle, että et viitsisi tulla hakemaan, sillä autosta hajosi kytkin. Toissa kesänä kaksikko pääsi sentään hiukan pidemmälle, peräti Vaasaan saakka. –Olimme riemuissamme, että pääsimme niin pitkälle, kunnes auto levisi Vaasan keskustassa liikennevaloihin. Lykkäsimme Laten sadan metrin päässä olleeseen parkkihalliin lepäämään ja otimme itse hotellihuoneen, ja meillä oli hirveän hauskaa. Seuraavavana iltapäivällä köröttelimme Kankaanpäähän ja silloin selvisi, että autosta on hajonnut vesipumppu Entisissä itäblokin maissa suosittua autoa ohjaava Kyösti tuskin on kuullut vanhaa sanontaa, että Lada on auto, jossa on neljä pyörää ja loota, joka on helppo hajottaa ja koota. Auton tempauksista keskusteltaessa kuitenkin paljastuu, että sen omistajasta on vuosien kuluessa kehittynyt aika moinen remonttireiska. Hän on itseoppinut korjaaja, sillä hän on uusinut auton konepellin alla lähes kaiken. –Koko konehuone on uusittu osa kerrallaan. Tasaaja on vaihdettu, samoin kaasutin, syyläri ja starttimoottori. Akku on vaihdettu kolmeen kertaan, akunliittimet kertaalleen, vesipumppu, laturi, ahditsin, erinäisiä letkuja ja kaasuvivusto. Itse moottori on alkuperäinen. Yksinään Hannele Kyösti ei autoa pitäisi kasassa, mutta hänellä on loistava varikkotiimi, jonka kauimmainen jäsen asuu Laihialla. Kyösti kehuu tiimiään kullanarvoiseksi, sillä he ovat aina valmiita auttamaan. Lattaransa oikut tuntien Hannele Kyöstillä on auton takapenkillä laatikko, jonka uumenista löytyy korjausopas nimeltään Tunne autosi. Sitä hän katsoo ihan ensimmäiseksi, jos menopeli alkaa yskähdellä. –Kuulun myös Lada-foorumiin, missä vaihdetaan kuulumisia. Lisäksi kerran vuodessa järjestetään Ladan kokoontumisajot, joihin en ole vielä kertaakaan päässyt, koska auto on ollut juuri silloin rikki. Katsastuskonttorilla Ladan tuulilasiin läiskäistiin tammikuussa punainen tarra. Auton ei mennyt päästömittauksista läpi. Hannele Kyösti myöntää, että autoilussa on ollut vastamäkeä ja hän on monta kertaa itkua vääntänyt, kun ei ole tiennyt mitä pitäisi tehdä. Hannele Kyöstin omistama Lada on vuosimallia 1992. Auton leveys on 1 611 millimetriä ja pituus 4 116 millimetriä, korkeus 1 446 millimetriä ja paino 1 090 kilogrammaa. Autossa on 38,6-litrainen tankki. Auton mittarissa on 2 127 kilometriä. Mittari on nykyisen omistajansa aikana pyörähtänyt ainakin kerran nollille. Ensimmäisenä kesänä Hannele Kyösti ajoi autollaan liki 3 000 kilometriä. "Joidenkin mielestä on kauhean seksikästä, kun nainen korjaa autoa, mutta siitä on seksikkyys kaukana kun on pilkkihaalarit päällä ja otsalamppu päässä. Hannele Kyösti