Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Tulospalvelu

Kankaanpään ulosottovirasto lakkautettavien listalla – Satakunnassa realisointikohteiden hoito ruuhkautunut

KANKAANPÄÄ Valtion suunnitelmissa on ulosottotoiminnan merkittävä rakenneuudistus. Asiaa koskeva hallituksen esitys eteni toukokuun lopussa eduskunnan käsittelyyn. Uudistukseen liittyy myös ulosottovirastojen palveluverkoston uudistus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pienimmät ulosoton toimipaikat lakkautetaan. Kankaanpään toimipiste on lakkautettavien listalla. –Tavoitteena oli, että laki astuu voimaan ensi vuoden alussa, mutta nyt on selvää, että aikataulu siirtyy eteenpäin. Ensi vuoden aikana laki kuitenkin saataneen voimaan. Palveluverkoston rakenneuudistus liittyy rakenneuudistukseen, mutta ei ole siitä riippuvainen. Toimipaikkamuutos toteutetaan oikeusministeriön asetuksella, ja se saattaa toteutua jo ennen kuin ulosoton organisaatiota ja työmenetelmiä koskeva laki astuu voimaan, rakenneuudistushankkeen kehityspäällikkö Jarmo Kivistö kertoo. Toimipaikkoja lakkautetaan ja toimintoja keskitetään, koska ulosoton täytäntöönpanotoimet ja toimintatavat ovat aikojen saatossa muuttuneet. Jatkossa suurin osa virastoista hoitaa ns. laajan täytäntöönpanon asioita. Uudistuksen myötä ulosottoon tulee perusperintäyksiköitä, joiden toiminta keskittyy viiteen eri kaupunkiin. Ne ovat Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Satakunnassa laajan perinnän täytäntöönpanoasiat hoidetaan tulevaisuudessa keskitetysti Porista käsin. Kankaanpään lisäksi myös Huittisten toimipiste on lakkautuslistalla. Raumalle on suunniteltu jäävän päivystysluonteinen työpiste, jossa ulosottomies voi sovitusti tavata asiakkaitaan. Koko Suomessa lakkautetaan 19 ulosottoviraston toimipistettä. Lappiin perustetaan pitkien etäisyyksien vuoksi yksi uusi toimipiste. Henkilöstön kannalta ulosotto on valmistautunut asiaan jo vuosien ajan. –Olemme palkanneet viime vuosina enimmäkseen määräaikaista henkilöstöä uudistusta silmällä pitäen. Vakinaiselle henkilöstölle taataan työpaikka uudistuksen jälkeenkin, Kivistö sanoo. Kankaanpään toimipisteessä on toiminut kolme ulosottomiestä. He eivät halua kommentoida tulevaa rakenneuudistusta. Selvää kuitenkin on, että velalliset eivät jatkossakaan pääse karkuun velkojiaan, vaikka toimipiste täältä todennäköisesti lakkautetaan. Muutokset toteutetaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. –Nimenomaan palveluiden taso halutaan pitää korkeana. Häädöt ja realisoinnit hoidetaan, kuten ennenkin. Työntekijöiden toimipaikka vain siirtyy Poriin, Kivistö painottaa. Ulosottovirasto tilittää vuosittain velkojille Suomessa noin miljardi euroa vuodessa. –Vaikka ulosottoon tulevien tapausten määrä vaihtelee vuosittain, tilitetty summa on pysynyt melko vakiona viime vuosina. Yleisen taloustilanteen vaihtelut eivät siihen ole suuresti vaikuttaneet. Satakunnassa velkojat hakivat velallisilta ulosottoviraston kautta yli 144 miljoonaa euroa viime vuonna. Tästä summasta virasto pystyi tilittämään velkojille yli 46 miljoonaa euroa. –Asiamäärät Satakunnassa ovat vuositasolla olleet melko tasaiset. Realisointikohteiden määrät ovat Satakunnassa hieman ruuhkautuneet, ja tätä määrää pyrimme purkamaan mahdollisimman tehokkaasti vielä tämän kesän ja syksyn aikana, johtava kihlakunnanvouti Kari Filpus sanoo. Ruuhkasta huolimatta Filpus uskoo, että työt pystytään hoitamaan, vaikka toimipisteitä lakkautettaisiin. –Pienet yksiköt ovat haavoittuvia, ja tällä alalla on otettava asiallisesti huomioon myös esimerkiksi työturvallisuusasiat. Toimipisteiden menetyksiä pystytään tehokkaasti paikkaamaan esimerkiksi sähköisiä menetelmiä kehittämällä. Myös puhelin ja sähköposti ovat erittäin hyviä asioiden hoitotapoja, Filpus tuumaa. Nykyinen talouskasvu ei välttämättä vähennä ulosottoviraston työtaakkaa. –Herkästi otetaan esimerkiksi liian suuria asuntolainoja nousukauden huumassa. Jos sitten tuleekin työttömyyttä tai muita yllätyksiä, joudutaan vaikeuksiin. Nykyaikana houkutuksia riittää, sillä pikavippejä suorastaan tyrkytetään ihmisille. Kehottaisin harkitsemaan tarkasti aina, kun suunnittelee lainanottoa, Kivistö toteaa. Ulosottovirastoihin tuli viime vuonna vireille lähes 3,3 miljoonaa asiaa. Kasvua edellisvuoteen oli noin 21 prosenttia. Maksamattomia veroja, sakkoja ja muita yksityisoikeudellisia saatavia, kuten pankkilainoja, luottoja ja maksuja erilaisista työsuorituksista ja palveluista, saapui edellisvuotta enemmän. Vuoden 2017 korkea asiamäärä selittyy pääosin vero- ja sakkoasioiden poikkeuksellisella ulosottohakemusten jaksotuksella. Rahassa mitattuna perittäväksi saapui 4,2 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 50 prosenttia. Lisäys johtui pääosin veroasioiden poikkeuksellisesta kasvusta. Ulosotossa oli vuonna 2017 noin 558 000 eri velallista. "Palveluiden taso halutaan pitää korkeana. Häädöt ja realisoinnit hoidetaan, kuten ennenkin.