Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Pori-Haapamäki -rata 80 vuotta

Pori-Haapamäki -radan avaamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Radan rakennus oli jo ensimmäisen kerran esillä valtiopäivillä vuonna 1900, ja radan rakennuksesta päätettiin vuonna 1925. Radan rakentaminen aloitettiin 1929 Porista Haapamäelle päin. Liikennettä aloitettiin Porin suunnasta rakennusvuosien aikana rakennustöiden edettyä. Rakennustöiden loppuvaiheessa rataa tehtiin myös Haapamäeltä ja lopulta kiskot yhdistettiin lähellä Puron seisaketta muutamia kilometrejä Haapamäeltä länteen 20. kesäkuuta 1938. Vakinainen liikenne pääsi alkamaan saman vuoden marraskuulla. Aluksi liikenne toimi höyryveturein ja moottorivaunuin. Vuonna 1958 radalle tulivat monien muistoissa olevat Dm7-moottorivaunut eli lättähatut. Matkustajajunavuoroja radalla oli parhaimmillaan neljästä viiteen edestakaisin. Vuonna 1973 aloitettiin liikenne Tampereelta Seinäjoelle uutta oikorataa pitkin, mikä vähensi vanhan radan merkitystä. Radan vaikutusta vähensi myös Jämsänkosken ja Jyväskylän välisen radan valmistuminen vuonna 1977. Porista Tampereen kautta Jyväskylään oli nyt vain 15 kilometriä pidempi kuin Parkanon kautta. Toukokuun lopulla vuonna 1981 päättyi henkilöliikenne koko rataosuudelta. Neljä vuotta myöhemmin päättyi myös tavaraliikenne Aitonevalta Haapamäelle sekä Kankaanpäästä Ruosniemeen. Vuosituhannen tienoilla liikennöitävä rata lyheni jälleen kun Kihniön ja Aitonevan sekä Niinisalon ja Kankaanpään väliset rataosat jäivät pois käytöstä. Viimeisempinä radasta ovat jääneet liikenteeltä pois osuudet Kihniöstä Parkanoon ja Ruosniemestä Aittaluotoon. Radan liikenteen täyttävät nykyisin vain sotilasjunat, radanpidon kalusto sekä Porin ja Aittaluodon välinen liikenne. Niinisalon radalla on nykyisin 30 kilometrin tuntinopeusrajoitus, joka tarkoittaa noin puolentoista tunnin matka-aikaa. Rataa kuitenkin pidetään liikenteen edellyttämässä kunnossa. Vuosituhannenvaihteessa rataa uhattiin purkaa liikenteestä poistuneilta osilta, mutta näille rataosille perustettiin yhdistyksiä, jotka hyödyntävät rataa nykyisin resiinakäyttöön. Tällä vuosikymmenellä on herännyt ajatuksia radan uudelleen käyttöönottoon. Ensimmäisen selvityksen asiasta teki Porin Satama. Tämän jälkeen radan käyttöä kaasuveturein tutki Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus. Kansanedustaja Jari Myllykoski teki tänä vuonna toimenpidealoitteen selvityksen tekemisestä suunnitellun Pori-Haapamäki -raideyhteyden kustannusvaikutuksista tuleviin ratahankkeisiin. Radan asiaa ajaa myös radanvarren maakunnista ja kunnista koottu PPH-ratatyöryhmä. Se kokoontuu säännöllisesti ja sen seuraava kokous oli tiistaina radan 80-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä Haapamäellä. –Ppm-ryhmä on perustettu 2014. Olemme ryhmän kanssa käyneet muun muassa esittelemässä Kehittämiskeskuksen vetämää Vihreää rahtirata -hanketta kansanedustajille, Liikennevirastolle, Huoltovarmuuskeskukselle sekä olemme käyneet tutustumassa Porin satamaan. Työ ratayhteyden uudelleenavaamiseksi ja kehittämiseksi jatkuu edelleen, ratatyöryhmän puheenjohtaja Pasi Viitasalo Parkanosta kertoo. "Olemme ryhmän kanssa käyneet muun muassa esittelemässä Kehittämiskeskuksen vetämää Vihreää rahtirata -hanketta kansanedustajille, Liikennevirastolle ja Huoltovarmuuskeskukselle.Työ ratayhteyden uudelleenavaamiseksi ja kehittämiseksi jatkuu edelleen. Pasi Viitasalo Ratatyöryhmän puheenjohtaja