Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Jämijärven rantaosayleiskaava helpottaa tulevaisuuden rakentamista – vesistön itäosan kunto huolettaa

Menneenä keskiviikkona väki kokoontui jälleen Jämijärvelle, kun Jämi Areenalla tutustuttiin ja käytiin keskustelua käynnissä olevan Jämijärven rantaosayleiskaavan luonnoksesta. Edellisessä kaavoituksen yleisötilanteessa oli kiinnostuneita kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita noin 60. Tällä kertaa Areenan saliin saapui noin 40 silmäparia, joten aivan edelliskerran kaltaista ryntäystä ei nyt nähty. Aluearkkitehti Ilmari Mattila epäilikin ennen tilaisuuden alkua, että vähentynyt väkimäärä kielisi siitä, että ensimmäisen yleisötilaisuuden aikana kaavoitusasiaa saatiin saatettua hyvään vaiheeseen. Jämijärven rantaosayleiskaavan valmistuminen on tärkeää, sillä esimerkiksi lainsäädäntö vaatii rantojen kaavoittamista esimerkiksi rakennuslupia silmällä pitäen. Lähtökohtaisesti rakennuslupia ei saisi myöntää ilman voimassa olevaa kaavoitusta. Rantojen kaavoittamisen yhteydessä puhutaan niin sanotusta rantavyöhykkeestä, joka ulottuu 200 metrin päähän vesistön rannasta. Jämijärven osalta rantojen kaavoitus onkin erityisen tärkeää, sillä järveä ympäröi reilusti asuntoja, loma-asuntoja sekä myös maataloutta. –Kun olemme saaneet kaavan valmiiksi, sitten pystymme jakamaan rakennuslupia suoraa sen perusteella, toisin kun nyt. Tätä kautta valmistuva kaava myös tasapuolistaa maanomistajien asemaa, sillä aiemmin kun lupia on myönnetty tapauskohtaisesti, toiset ovat saattaneet saada luvat toisia nopeammin, kiteytti Mattila. Rantaosayleiskaavan tavoittena on ohjata uudis- ja täydennysrakennusta vesistön rannalla. Sillä halutaan myös ylläpitää ja entisestään kehittää Jämijärven aluetta hyvänä ja vetovoimaisena elinympäristönä. –Jämijärvihän on myös omanlaatuinen, hieno alue. Kaavaa miettiessä onkin tärkeää, että säilytämme alueen arvot ja kulttuurihistoriallisesti tärkeät maisemat, totesi Mattila. Itse rantaosayleiskaavasta ei ainakaan toisen yleisötilaisuuden perusteella ole odotettavissa sen suurempaa vääntämistä. Suurimmaksi keskustelunaiheeksi nousi Jämijärven vesistön yleiskunto. Myös keskustelua johtanut Mattila nosti järven yleistilan parantamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Hänen mukaansa kaavan alkuvaiheen selvittelyissä todettiin, että etenkin järven länsipuolella oli havaittavissa ongelmia ja muun muassa kasvuston määrä oli lisääntynyt vuosien aikana. Etenkin Jämijärven länsiosaan laskee ojia ja valuma-alueita. Laskeumat, jotka sisältävät humusta ja erinäköisiä ravinteita jäävätkin osittain järven länsipuoliselle alueelle jotka rehevöittävät entisestään alueen vesistöä. –Jos vesistö on huonossa kunnossa, niin ei rannan tonteillakaan ole silloin mitään virkaa. Elintärkeää onkin, että vesistön tila paranee, esimerkiksi kosteikkojen kautta, toteaa Mattila. Järven rannalla asustavan Hannu Jokisalon mukaan tilanne on kehittynyt viimeisten vuosien aikana huonompaan suuntaan. Hän toivookin, että mahdolliset kosteikkoalueet toteutetaan mahdollisimman hyvin, kun niiden toteutusaika on. –Olen nyt asunut rannan tuntumassa noin 15 vuoden ajan, ja sen aikana järvi on kasvanut rajusti umpeen. Vesistön tila on rantaosayleiskaavan mukaan todettu olevan tyydyttävä järven länsipuoliskolla. Itäpuolella tilaksi on määritelty hyväksi. Varsinaisesti vesistön tilan parantaminen ei kuitenkaan kuulu rantaosayleiskaavaan, vaan sen on todennäköisesti määrä alkaa kaavan valmistumisen jälkeen. Nykyinen kaavaluonnos on nähtävillä heinäkuun loppuun saakka, milloin siitä voi antaa palautetta ja esittää toivomuksia. Syksyllä on palautteiden läpikäynnin aika.