Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Rouva Niinisaloa eivät uudet kokemukset pelota

KANKAANPÄÄ Esteri Eskolan pihalle astuessa huomaa ensimmäisenä puutarhan kaikessa komeudessaan. Esteri "Estu" Eskola on juuri viimeistellyt kukkapenkin istutuksen, avaten oven viihtyisään kotiinsa, jonka hän rakensi yhdessä edesmenneen miehensä Eino "Eikka" Eskolan kanssa. –Meil on tämmöstä vanhanaikaista. Täällä on moni käyny kattomassa kuvia, Eskola kertoo. Eskolan valokuvagalleria kattaa vuosikymmenet laidasta laitaan. Eskolalta löytyy valokuvia Honkajoen lotista vuosilta 1916 ja 1917. Kankaanpään lotista Eskolalla on kuvia vuodelta 1938. –Sillon ku me rakennettiin tää talo, nii tässä oli 16 vuotta äitiysneuvola, Eskola kertoo. Rouva Niinisaloksikin kutsuttu virkeä 95-vuotias Eskola tuntee Niinisalon jokaisen rakennetun ja rakentamattoman tontin. Hän muistaa niin elävät ja jo poisnukkuneet ihmiset. Hän on toiminut koko ikänsä sotilaskodissa emäntänä, jossa toimii edelleen aktiivijäsenenä. –Monta porua on porattu, kun pojat on lähteneet sotaan. Ne tuli tutuks koulutuksessa, Eskola kertoo. Eskola tapasi kasarmialueella myös aviomiehensä Eikan. Nuorilla sotilaspojilla oli Niinisaloon saapuessaan paljon sanottavaa alueesta. –Yks poika totes, et "Hitto, tommotteen kloppikylään. Ei siel oo ees naisia." Sanomista tuli, kun kaikki alokkaat löysivätkin tulevat vaimonsa alueelta. Esteri Eskola on ollut todistamassa Niinisalon kasarmin toimintaa tämän alkuajoista lähtien. Sotilasalue on Eskolan mukaan aina ollut vilkas ja eloisa paikka. Esteri muistaa tavanneensa alueella marsalkka Mannerheimin , tykistön kenraali V.P. Nenosen ja Parkanon paronin Gustav Wreden . Ikä ei paljoa Niinisalon rouvaa paina. –Iha ite teen kotityöt. Naapuri käy välillä auttamassa pihahommissa, Eskola toteaa. Mitään poppakonsteja Eskolalla ei virkeyteensä ole. Perussairaudet eivät Eskolaa piinaa, eikä lääkkeitäkään oteta kuin kolmesta purkista. Hän on sanojensa mukaan aina mukautunut maailman menoon, eikä ota asioita liian vakavasti. –Elämä on semmosta, että se menee ja tulee. Se on elettävä, se mitä on, Eskola toteaa. –Maailma on muuttunut. On toisenlaista elämä nykyään. Siihen on tottunut. Vuonna 1935 Honkajoelta lähtenyt Eskola päätyi Niinisaloon Pohjanmaalla kääntymisen kautta. Esterin isä Frans Leivo hakeutui konkurssiin ja alkoi etsimään tontteja Satakunnan alueelta. –Sillon ku kasarmia suunniteltiin, niin tultiin tänne. Kasarmia rakennettiin vuonna 1935. Esteri muutti 16-vuotiaana talvisodan aikana Niinisaloon töihin ja asumaan isänsä Frans'in rakentamaan Leivon kahvilaan. Vuosia myöhemmin Esteri perusti kotinsa Niinisaloon ja liittyi sotilaskotisisariin aloittaen vakituiset sotilaskodin työt. –Multa kysyttiin, että tuunko sotilaskotiin ja totesin et ilman muuta, jos saan satasen parempaa palkkaa, Eskola hymähtää. Sotilaskodin eli Sotkun hommissa vuorottelivat Kankaanpään ja lähikuntien lotat, huolehtien leipomisesta ja myynnistä. Eskola ei ole vuosien varrella kokemuksia kartellut. Hän esittelee panssarivaunustaan ampumaansa nimellään varusteltua hylsyä. Hän muistelee työvuosiaan Niinisalon sotilaskodissa eli sotkussa. –Me oltiin kentällä myymässä munkkeja sotkun autolla. Komentaja tuli sanomaan että "Noniin, rouvat on nyt reippaita ja jompikumpi saa mennä nyt ampuun". –Aino sano et hän ei tommosella nallipyssyllä ammu, ku se oli ollu Moskovassa miehensä kanssa. –Komentaja katto mua ja nappas takaa kii ja nosti panssarivaunuun ampumaan, Eskola muistelee. Esteri Eskola on aina ollut innokas käsityöihminen. Hänen talonsa on tulvillaan itse tehtyjä mattoja, pöytäliinoja ja tyynynpäällisiä, joita hän on vienyt myyjäisiinkin. Kädentaidot ovat kulkeneet Eskolalla suvussa. Esteri Eskolan sisko omisti kankaanpääläisen käsityöliikkeen ja heidän äitinsä oli innokas kutoja. –Kyllä mä oon aina ollu käsityöihminen. Aina oli käsityö jos oli vapaata, Eskola kertoo. Eskolan lähipiirissä kannustettiin jatkuvaan tekemiseen jo hänen nuoruudestaan lähtien. Eskolan vapaa-aika on aina muodostunut vilkkaasta tekemisen meiningistä. –Naapurin Kivinen sano aikoinaan tyttärelleen Leenalle, että "tee ny vaikka reikä toho nenäliinaan ja paikkaa se". Esteri Eskola myi käsitöitään ahkerasti sodan jälkeen ympäri maata. Matka alkoi Rovaniemen torilta, josta hän jatkoi sitten Pellon kautta Kuhmoon. –Kaikki markkinat mä oon käyny, toteaa Eskola. Omaa sukua Leivo 13.5.1923 Honkajoella, silloisella Hongonjoella. Muutti Niinisaloon vuonna 1937. Liittyi samana vuonna pikkulottiin. Tekee vapaa-ajallaan erilaisia käsitöitä. Tekee kaikki kotityönsä edelleen itse. "Elämä on semmosta, että se menee ja tulee. Se on elettävä, se mitä on. Maailma on muuttunut. On toisenlaista elämä nykyään. Esteri Eskola