Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Tulospalvelu

Kohukirjailijan kollega kertoo ajasta eduskunnassa - "Et ikinä selviäisi Mauri Pekkarisesta tai Ben Zyskowiczista hengissä"

Huhtikuussa ilmestynyt kohukirja Arkadianmäen Kirstunvartija tuo julkisuuteen eduskunnan entisen talouspäällikön Pertti J. Rosilan muistelmia poliitikkojen mielenkiintoisimmista tempauksista vuosilta 1988–2017. Rosila kirjoitti eduskunnassa ollessaan epäsäännöllisen säännöllistä päiväkirjaa, kertoen kokemuksistaan lähes 30 vuoden ajalta. Nuukana ja suorasanaisena tunnetun talouspäällikön teos valottaa poliitikkojen edesottamuksia sanoja ja huumoria säästelemättä. Talouspäällikkönä Rosila vastasi kansanedustajien säännönmukaisesta korvauksien hoidosta ja kuittien palautuksesta. Kirja vahvistaa jo ennestään kansalaisille tuttuja mielikuvia. Sauli Niinistö oli veronmaksajien onneksi pihi rahankäyttäjä. Eero Heinäluoma ei kuittejaan paljoa palautellut. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen taipumus rahan tuhlaamiseen ja turhan panttina istumiseen tulevat teoksessa selkeästi esille. Tiitisen oma muistelmateos ilmestyy keväällä 2019. Rosilan kollega ja hyvä ystävä, honkajokelainen rakennusneuvos Pauli Lahti aloitti eduskunnan kanslian suurimman toimiston, kiinteistötoimiston päällikön virassa vuonna 1991. Päällikkö sai 16-vuotisen eduskuntauransa aikana paljon aikaiseksi rakennuttaen muun muassa eduskunnan uusimman lisärakennuksen Pikkuparlamentin. Moni valikoitui Rosilan mukaan eduskuntaan poliittisen taustansa perusteella. Kokoomuslainen Lahti sen sijaan päätyi eduskuntaan ammatillisilla ansioillaan. –Hallintojohtaja Ahonen oli saanut salolaiselta kokoomuksen kansanedustaja Sauli Niinistöltä kiittävän lausunnon Lahden osaamisesta. Pauli Lahti jää eduskunnan historiaan Pikkuparlamentin rakentajana, Rosila toteaa. Lahti on ollut Rosilan mukana todistamassa monia eduskunnan edesottamuksia. Pikkuparlamentin toteutusta yritettiin Lahden mukaan torpedoida kaikin mahdollisin keinoin, kuten hämäyspuheluilla ja ylimääräisillä tiedusteluilla. –Sanoivat, etten ikinä selviäisi Mauri Pekkarisesta tai Ben Zyskowiczista hengissä, rakennusneuvos kertoo. Pikkuparlamentti valmistui vaikeuksista huolimatta määräajassa vuonna 2004. Se alitti jopa budjettiarvionkin. Avajaistilaisuuden juontaja lohkaisi lisärakennuksen syntyperän osuvasti. –Pikkuparlamentti rakennettiinkin satakuntalaisella sisulla ja pohjalaisella nuukuudella, Lahti naurahtaa. Tarkkaa Lahtea ei ole turhaan kutsuttukaan eduskunnan nuukimmaksi mieheksi. Lahden sukujuuret ovat vahvasti Satakunnassa ja Pohjanmaalla, eikä eduskunnassa ollut epäselvää, että mistä Honkajoen katkonkyläläinen kiinteistöpäällikkö oli kotoisin. Rakennusneuvos palasi pääkaupunkiseudulla työskennellessään juurilleen Honkajoelle aina, kun siihen oli mahdollisuus. Maailmaa nähnyt rakennusneuvos kehottaakin pohjoissatakuntalaisia nuoria pysymään omana itsenään ja tunnustamaan lähtökohtansa. –Katseltuani eduskunnan ja eri kaupunkien toimintaa sisältäpäin, olen todennut, että oman alueen edustus on erittäin tärkeä. Jos oman alueen edustaja pääsee johtavaan asemaan, tilanne vain paranee, Lahti toteaa. Lahti on ollut useissa hankkeissa mukana. Esimerkiksi Pohjanmaantietä ei olisi Lahden mukaan koskaan rakennettu, jos hän ei olisi kriittisellä hetkellä ollut asiaan vaikuttamassa. –Kuntien luottamusmiehiä ja virkamiehiä ei silloin hanke kiinnostanut. Myöhemmin tiestä tuli Kantatie 44. Olen aina tottunut tekemään työtä ja se on ollut elämän tärkein sisältö, Lahti toteaa.