Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Palomiehet mittasivat Kuralanojan syvyyden – tulos yllätti

Vesistöt ovat aina kiinnostaneet lapsia – ja miksi ei aikuisiakin. Kankaanpään keskustan kahteen osaan halkova tekojärvi, niin sanottu Kuralanoja, kokoaa joka talvi uskallikkoja ylitttämään kapean vesiväylän jäätä pitkin. Viimeksi viime talvena pikkupoika putosi jään läpi veteen. Sillä kertaa tarinan loppu oli onnellinen ja poika saatiin ajoissa pois kylmästä vedestä. Tekojärven syvyydestä liikkuu monenlaista juttua. Varmaa tietoa ei tunnu löytyvän. Selvitimme yhdessä Kankaanpään aluepaloaseman palomiesten kanssa, miten syvä Kuralanoja oikeasti on. Ylipalomies Tero Talonen ja palomies Juho Simojoki pukevat tekojärven vanhalla uimarannalla pintapelastuspukuja ylleen. Miehet ovat valmistaneet myös mittaköyden, mikäli syvyyttä olisi metrikaupalla. Tekojärvi on miehille ennalta tuttu paikka, sillä palokunta käy siellä silloin tällöin harjoittelemassa. Miehet astelevat pintapelastuslautta mukanaan veteen ja suorittavat ensimmäisen mittauksen. –Puolitoista metriä, ilmoittaa Simojoki jonka jalat yltävät pohjaan uimarannan kohdalla keskellä Kuralanojaa. Koko tekojärven kriittisin paikka on niin sanotun Reppurännin ympäristö. Eli paikka mistä kulkee pyörätie tekojärven yli. Sadat koululaiset kulkevat sitä pitkin kouluun joka päivä. Valitettavasti monet käyvät talvella koulumatkallaan juoksemassa myös tekojärven jäällä. Miehet melovat lautan Reppurännin pohjoispuolelle ja omaa kehoaan mittana käyttäen mittaavat syvyyden. Talosen jalat eivät aivan yletä pohjaan, vaan miehen pitää kurkotella. Aivan rannan läheisyydessä pyörätien ali menevän juoksutusputken kohdalla vettä on arviolta kaksi metriä. Hieman kauempana rannasta hieman yli puolitoista metriä. Reppurännin eteläpuolella, eli Ruokojärven puolella syvyyttä on noin 1,5–2 metriä. Paikasta riippuen miesten jalat yltävät hyvin pohjaan, mutta välillä pitää kurotella. –Pohja on todella mutainen, toteaa Talonen arvioidessaan syvyyttä. Juttu jatkuu videon alapuolella. Reppurännin pohjoispuolella oleva tekojärven isompi osa on noin kilometrin mittainen. Puolivälissä tekojärveä Talonen kokeilee jälleen syvyyttä. Noin kaksi metriä. –Syvyys vaihetelee hieman kohdan mukaan. Paikassa missä on enemmän virtaumaa, syvyyttä on yli kaksi metriä. Testauksen viimeinen etappi on tekojärven pohjoisin pää, eli niin sanottu Vatajankosken Sähkön pää. Talonen astelee pintapelastusvarusteet päällä veteen ja ui leveimmän paikan keskikohtaan. Jalat eivät ylety pohjaan edes kurottamalla. On pakko sukeltaa. Mies pidättää hengitystään ja sukeltaa. –Arviolta kolme metriä syvää. Virtaus on tässä päässä kovempaa, joten myös syvyyttä on enemmän, toteaa Talonen palattuaan pinnalle. Kuralanoja ei siis ole kovin syvä, mutta silti vaarallisen syvä. –Pitää myös muistaa, että vesi on nyt matalalla. Kesä on ollut kuiva. Vedenpinta on normaalitilanteessa jopa kymmeniä senttimetrejä korkeammalla ja tulva-aikaan puolikin metriä korkeammalla, toteaa ylipalomies Talonen. Vaikka keskimäärin parin metrin syvyinen uoma ei kuulosta kovinkaan vaaralliselta, lapsille sekin syvyys on vaarallinen. Varsinkin talvella. Kesästä huolimatta Talonen haluaakin muistuttaa jäälle menon vaaroista. –Virtauskohdissa jää on aina ohuempaa, joten se voi pettää alta yllättäenkin. Lisäksi talvella kylmyys aiheuttaa ongelmia nopeasti jos jään läpi putoaa veteen. Kuralanoja on Kankaanpään keskustan halkaiseva tekojärvi. Pituutta järvellä on noin kilometri, leveimmillään uoma on parikymmentä metriä. Kuralanojan eteläpäässä, niin sanotulla Reppurännillä, syvyyttä oli noin kaksi metriä. Pohjoispäässä syvyyttä oli noin kolme metriä. Vaikka virtauma uomassa on hidasta, oli virtauskohdat havaittavissa mittauksen aikana. Virtauskohdissa uoma oli syvempi. Kuivasta kesästä johtuen vedenpinta on kuitenkin alempana kuin normaalitilanteessa. Lisäksi syksyisin ja keväisin vesi voi olla jopa puolikin metriä korkeammalla. "Pitää myös muistaa, että vesi on nyt matalalla. Kesä on ollut kuiva. Tero Talonen Ylipalomies