Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Johannan ja Joukon tarina sai uuden sivun: "Jos mietit, ovatko päihteet ongelma, silloin ne yleensä ovat."

PORI Suomi-Areenan lavalle nousee kaksi rohkeaa ihmistä. Johanna ja Jouko ovat addikteja, jotka saivat elämälleen uuden alun Kankaanpään A-kodissa. Johannan tie päihteisiin kulki kannabiksen kautta kovempiin aineisiin. Päihteet olivat Johannalle keino elää vihan kanssa. –Ennen kuin kukaan ehti sanoa mitään, hyökkäsin ja puolustauduin kaikin voimin, Johanna kertoo. Johanna jatkoi A-kodissa samalla linjalla. Jokin oli kuitenkin muuttunut. –Huomasin, että vihaan vastattiin lempeydellä. Kukaan ei halunnutkaan minulle pahaa. Myös Jouko koki vihaa. Se kohdistui häntä itseään kohtaan. –Koin, että minulla ei ollut oikeutta olla olemassa. Jouko ajautui seuraan, jossa tehtiin kaikenlaista hölmöä. –Yhteiskunnan taakka on keventynyt, kun en ole enää tuolla sekoilemassa, hän nauraa nyt. Joukolle tie parantumiseen alkoi rehellisestä ja suorasta palautteesta. Hän koki ohjaajansa peiliksi. –Viesti oli selkeä: ota ihan iisisti, kyllä keinoja asioiden käsittelyyn löytyy. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön taustalla toimiva 70-vuotias VAK ry on vaikuttanut jo yli 25 000 ihmisen tarinaan. Yhdistyksen toiminta perustuu päihdeongelmaisen inhimilliseen ja yhteisölliseen kohtaamiseen. –Jokainen asiakas on kunnia saada juuri meille, Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää sanoo. Moni päihderiippuvainen on tottunut huonoon kohteluun. Satuttavat sanat nujertavat jo valmiiksi syyllisyyden suossa rämpivää omanarvontuntoa. Kankaanpään A-kodissa uskotaan inhimilliseen kohtaamiseen, jossa arvokkuus, kuulluksi tuleminen ja tasavertaisuuden kokeminen ovat ensimmäisiä askeleita kohti muutosta. –Hoito ei tehoa, jos ihminen ei koe, että olemme hänen puolellaan. Asiakasta kunnioittava lähestymistapa ei tarkoita sitä, että A-kodissa hyssytellään ja elämä olisi yhtä naminamia. Päinvastoin, rajoja asetetaan ja hoidossa olevia ei päästetä helpolla. –Minä tarvitsin tiukkoja rajoja, kun ei niitä koskaan aiemmin ollut. Saatoin lähteä kauppaan ja ostaa kaikkea 300 eurolla, Johanna kertoo yhden esimerkin rajattomuudestaan. Joukolle tärkeä oivallus oli päästä irti omista ahdistavista rajoituksista. –Ohjaajat sanoittivat minulle tunteitani, joita en itse osannut sanoittaa. He saivat tajuamaan toimintani seuraukset. Johanna ja Jouko ovat olleet raittiina muutaman vuoden. Molemmat auttavat ongelmien kanssa kamppailevia. Elämänlaatu on parantunut merkittävästi. –Minulta parani monta diagnoosia, joita lääkärit antoivat, kun olin sekaisin. Nykyisin nautin jopa siitä, että olen addikti. Sitä olen loppuikäni, vaikka en käytäkään mitään, Johanna kertoo. –Olemme jälleen väleissä perheeni kanssa, Jouko iloitsee. Molemmilla on yksi neuvo ihmisille, jotka pohtivat päihteiden käyttöään. –Jos mietit, että onkohan päihteet minulle ongelma, ne todennäköisesti ovat, Johanna sanoo. –Silloin kannattaa rohkeasti pyytää apua. Ei kannata mennä pohjalle ja siitä vielä alaspäin, Jouko sanoo. Johanna ja Jouko ovat tyytyväisiä, että uskaltautuivat puhumaan lavalle. Kymmenet vertaiset ja ohjaajat halaavat molempia. Joukon poika soittaa. –Hänellä on tänään synttärit, ylpeä isä sanoo. Päivä on kaunis. Aurinko paistaa. Elämä näyttää paremman puolensa. Jos koet päihteiden haittaavan omaa ja läheistesi elämää, silloin asiasta kannattaa jo huolestua. Pohdinnan tueksi kannattaa tehdä testi omasta päihteiden käytöstä. Jos päihteiden käyttöä ei pysty itse rajoittamaan tai lopettamaan, kannattaa pyytää ammattilaisten apua esimerkiksi työterveydestä tai terveyskeskuksesta. Päihdeongelma voi olla juurisyy moneen muuhun ongelmaan, esimerkiksi mielenterveyden häiriöihin. Lisätietoa Päihdelinkin sivulta www.paihdelinkki.fi.