Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Ensimmäinen kerta kun isä ja poika voittivat samana vuonna haulikon SM-kisan

Siilinjärven metsästysammunnan Suomenmestaruus-kisoissa tehtiin historiaa, kun kankaanpääläiset nappasivat itselleen kolme SM-kultaa kukin omassa luokassaan. Santeri Syrjätie ampui kultaa miesten metsästyshaulikkoluokassa ampuen peruskilpailussa kaikki 25 kiekkoa rikki ja finaalissa 24. Hänen isänsä Juhani Syrjätie voitti metsästystrapin miesten 60-vuotiaiden sarjan ampuen peruskilpailussa 22 ja finaalissa 24. Juha-Pekka Vähätalo voitti Metsästäjäliiton trapkilpailun 15-vuotiaiden ikäluokan rikkoen peruskilpailussa 24 kiekkoa ja finaalissa 21. Juha-Pekka voitti myös hopeaa 15-vuotiaiden metsästyshaulikossa. Edellinen miesten sarjan haulikon SM-mestaruus tuli Satakuntaan vuonna 1999.   Kerta oli suomenmestaruuskisojen historiassa ensimmäinen, kun isä ja poika voittivat samana vuonna suomenmestaruuden. –Kyllä siellä katsomossa vähän jännitettiin, että miten poika pärjää, mutta hyvinhän se meni, Juhani Syrjätie toteaa ylpeänä. Metsästäjäliiton metsästysammunnan Suomenmestaruus-kisat ovat Jukolan Viestin jälkeen kilpailusuoritusmäärältään Suomen toiseksi suurin urheilutapahtuma. Miesten metsästyshaulikko-luokassa osallistujia oli yhteensä 98 ja miesten metsästystrapin 60-vuotiaissa osallistujia oli kaiken kaikkiaan 68. Oikotietä menestykseen ampujilla ei suuressa kisassa ole ollut. Vähätalo ja Syrjätiet viettivät kevään ja kesän ampumaradalla ahkerasti kisoihin valmistautuen. Kevät kuluu ampujilla lajiharjoittelussa ja kesällä ampumisen taso pyritään pitämään korkealla. Syksy ja talvi kuluvat herroilla metsällä kaataen kaikkea aina hirvistä sorsiin. –Ei tässä liikaa vapaa-aikaa ainakaan ehdi olemaan, Santeri Syrjätie toteaa. Syrjäteiden ja Vähätalon mukaan ampujan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat kova pää ja rauhallisuus kilpailutilanteessa. Ampuja ei saa menettää malttiaan kovienkaan paineiden alaisena. –Ampujan pitää olla rauhallinen, vaikka naapuri osuisi kiekkoihin vieressä ja itsellä menisi ohi, Juhani Syrjätie toteaa. Haulikolla ampuessa liike lähtee jaloista ja keskivartalosta. –Tässä lajissa ei haittaa, jos vaikka kädet tärisevät, Vähätalo kertoo. Metsästyshaulikkoa ammutaan radalla, jossa on kaksi heitinkoppia. Ampujalla on yhden kierroksen aikana kahdeksan ampumapaikkaa, joista hänelle lähetetään 25 kiekkoa. Kiekkoja ammutaan 5–35 metrin välillä. Kiekot lähetetään ampujan pyynnöstä ja ne tulevat satunnaisella viiveellä, joka vaihtelee nollasta kolmeen sekuntiin. Metsästystrapia harrastavat hyötyvät lajista myös lintujahdissa, koska kiekot lähtevät ampujasta pois päin, aivan kuin maasta lentoon lähtevä kanalintu. Santeri Syrjätie tähtää tulevilla kausilla päälajinsa eli skeetin maajoukkueeseen, johon hän on nuorempana kuulunut. Myös Juha-Pekka Vähätalo aloittaa ensi vuonna kilpailemisen skeetissä Syrjätien valmennuksessa. Skeet kuuluu olympialajeihin ja pääasiallinen ero trap- ja skeet-ammunnan välillä on kiekkojen lentosuunta, sekä skeetissä tulevat kaksoiskiekot. Jatkuva kehitys kuuluu Syrjäteiden ja Vähätalon mukaan ampumisen kiinnostavimpiin puoliin.  –Ikänä ei voi tulla liian hyväksi, kaikkien kiekkojen alas ampuminen on haastavaa, Santeri Syrjätie kertoo. Lajin viehätyksen lisäksi kolmikkoa motivoi Selkänevan ampumaradan kannustava ilmapiiri. Vanhemmallakin iällä aloittaneet otetaan avoimesti vastaan kaikenikäisten ampujien joukkoon.