Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Uusi pelastuslaki eduskunnan pöydällä – toteutuessaan avaa nuohouksen kilpailulle

Nuohoustoiminta on perinteisesti toiminut alueen pelastustoimen alla. Satakunnan pelastuslaitoksella on tälläkin hetkellä käytössä piirinuohousjärjestelmä. Järjestelmässä alueen pelastustoimi määrittää omat piirinuohoojat sekä määrittää nuohouksesta perittävän maksun. Kankaanpäässä toimii tällä hetkellä kaksi piirinuohoojaa. Petri Nordlundin vastuulla on kaupungin eteläinen piiri, joihin kuuluu muun muassa Tapalan, Järventaustan ja Vihteljärven alueet. Nordlundin mukaan nykyinen, piirinuohoojiin perustuva järjestelmä on toiminut hyvin. –Hyvin perinteisen kaavan mukaan olemme hoitaneet nuohouksia. Ilmoitamme asukkaille kun olemme alueella liikenteessä ja esimerkiksi ehdottelemme nuohousaikoja jättämällä lapun postilaatikkoon, toteaa Nordlund. Nykyisessä piirinuohousjärjestelmässä vastuu Satakunnan nuohouspalveluiden järjestämisestä on alueen pelastustoimella. Jatkossa tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli sisäministeriön valmistelema ja hallituksen esittämä esitys pelastuslain muuttamisesta menee läpi eduskunnassa. Laki toisi muutoksia nuohoustoimintaan esimerkiksi sääntelyn vapautumisen johdosta. Nordlund kuitenkin itse uskoo, että mikäli lakimuutos tulee käytäntöön, suurta muutosta esimerkiksi Kankaanpään alueen nuohoustoiminnassa ei tule. –Lakimuutoksesta eikä sen käytäntöön panosta ei voida vielä olla edes varmoja. Jos muutos tulee, niin uskon että ainakin oma toiminta jatkuu pitkälti samaan tyyliin kuin aiemminkin. Mahdollinen lakiuudistus muuttaa alaa, mutta käytännössä kiinteistön omistajien näkökulmasta muutokset voivat olla marginaalisia. Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokareen mukaan laki toisi asiakkaille muun muassa vapauden valita haluamansa nuohoojan. –Uudistuksen myötä asiakas voi valita kenen tahansa nuohouspalvelujen tuottajan, joka on suorittanut nuohoojan ammattitutkinnon. Uudistuksen myötä nuohousvälit säilyisivät ennallaan. Uudistuksen myötä nuohoojilla on ilmoitusvelvollisuus tulisijoihin ja hormeihin liittyvistä palovaarallista vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Kattoturvatuotteista havaittuja vikoja tai puutteita ei uudistuksen myötä enää ilmoitettaisi pelastusviranomaiselle, vaan niistä keskusteltaisiin nuohoojan ja asiakkaan kesken. Esimerkiksi osassa Uuttamaata nuohous hoidetaan jo nyt sopimusperusteisesti. –Järjestelmien muutoksissa on kuluttajille ja kiinteistön omistajille suunnatun tiedottamisen merkitys isossa roolissa. Aktiivisella tiedottamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että nuohouspalveluja käyttävät asiakkaat olisivat mahdollisimman hyvin informoituja siitä, mistä luotettavat alan ammattilaiset löytyvät. Vapautuneilla alueilla nuohouksen toteutumaprosentit ovat laskeneet aiemmasta järjestelmästä. –Jos arvioidaan, että piirinuohouksen toteumaprosentit ovat olleet 80 prosentin luokaa, ovat ne sopimusperusteisilla alueilla olleet 60 prosentin luokkaa. Tässä korostuu tiedottamisen suuri rooli, että järjestelmän muuttuessa, kiinteistön omistajat olisivat entistäkin paremmin tietoisia, mitä tulevat muutokset tarkoittavat. Riippuen asuinpaikasta, hinnat ja saatavuus saattavat kokea muutoksia. –Hintoihin tulee vaikuttamaan se, että nuohouksen hintaan tullaan lisäämään matkakustannukset, jotka erityisesti haja-asutusalueilla muodostavat laskusta entistä suuremman osan. Palvelut tulevat todennäköisesti keskittymään entistä enemmän asutuskeskuksiin ja palvelujen saatavuus haja-asutusalueilla heiketä. Ainakin aluksi palvelujen tuottajia saattaa olla alueellisesti enemmän, mutta mille tasolle palvelujen saatavuus lopuksi asettuu, on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Mahdollinen pelastuslain muutos muuttaisi nuohouspalveluita niin, että alueen pelastustoimelta poistuisi velvoite palveluiden järjestämisestä. Nuohous olisi lakimuutoksen jälkeen sääntelystä vapaata yritystoimintaa. Nuohoojat voisivat toimia tuolloin laajemmalla, vapaammalla toimintasäteellä. Ne saisivat myös päättää itse palveluiden hinnoittelusta.