Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

11-vuotiaan pojan kirje: "Ihmiset eivät kohtele minua samalla tavalla kuin valkoisia ihmisiä, he kohtelevat minua lähes kuin eläintä"

Hey, I am just an eleven years old boy, maybe you will not even read my words. But I want to tell you about many positive things in my life and also negative. I have so many friends from all around the world, I can laugh with them, I can play with them, they really like me and I like them. We do so much together, we have fun together and we teach each other things. But sometimes I come in touch with people, people who don´t like my skin colour, who don´t like my language and they are both, adults and children. Sometimes they look at me, point at me and say bad things to me. This all started before Kindergarten already, when people say things to me like ”Nigga” or “chocolate”. They don´t treat me like white people, they treat me almost like an animal. I heard or saw already many people who said black and brown people are more stupid than white. I also heard children who are younger than me, saying bad words to me, like “mustapoika”. I just want to share with you my feelings, this makes me so sad, angry, crazy, I can´t describe what I really feel. It just feel horrible. I do not understand why the world is like this. My message to all of you is: Please teach your children to respect each other and don’t hurt people because of their skin colour, religion, gender, culture, from where they come (rich or poor), what they like, what they wear (…) I hope no child will ever feel the same what I felt and sometimes still feel. ***** Hei, olen vain 11-vuotias poika, ehkä et edes lue kirjoitustani. Haluan kertoa monista positiivisista asioista elämässäni, mutta myös ikävistä asioista. Minulla on paljon ystäviä ympäri maailmaa. Voin nauraa ja leikkiä heidän kanssaan, he todella pitävät minusta ja minä pidän heistä. Teemme paljon yhdessä, meillä on hauskaa ja opetamme toisillemme asioita. Mutta joskus törmään ihmisiin, jotka eivät pidä ihonväristäni tai kielestäni. He ovat sekä aikuisia että lapsia. Joskus he katsovat minua osoittaen ja sanovat ikäviä asioita. Tämä kaikki alkoi jo ennen päiväkotia. Ihmiset kutsuvat minua nimellä neekeri tai suklaa. He eivät kohtele minua samalla tavalla kuin valkoisia ihmisiä, he kohtelevat minua lähes kuin eläintä. Olen kuullut ja nähnyt monien ihmisten sanovan, että tummaihoiset ovat tyhmempiä kuin vaaleaihoiset. Olen kuullut myös lapsien, jotka ovat nuorempia kuin minä, kutsuvan minua nimellä mustapoika. Haluan vain jakaa teille tunteeni. Tämä tekee minut todella surulliseksi, vihaiseksi, hulluksi. En voi kuvailla tunteitani. Minusta tuntuu kamalalta. En ymmärrä, miksi maailma on tällainen. Viestini kaikille teille on: opettakaa lapsenne kunnioittamaan toisia ja ettei ihmisiä saa satuttaa heidän ihonvärinsä, uskontonsa, sukupuolensa, kulttuurinsa, taustojensa, mielenkiinnonkohteidensa tai vaatteidensa vuoksi. Toivon, ettei kukaan lapsi koskaan tunne samoin kuin minä olen tuntenut ja tunnen toisinaan edelleen. Mielipidekirjoituksen on kirjoittanut ulkomaalaistaustainen 11-vuotias Porissa asuva poika englanniksi. Käännös on toimituksen. Julkaisemme kirjoituksen vain etunimellä perheen toiveesta.