Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Tommi Laitila herättelee: Verotuskeskusteluissa vedetään mutkia suoriksi

KESKUSTELE Verot ovat nousseet keskusteluihin viime aikoina Satakunnassa. Suurin syy tähän lienee Porin kaupungin kaavailut nostaa kunnallisveroa puolen prosentin verran. Satakunnan Kansassakin on laskettu veronkorotuksen vaikutuksia ihmisten tuloihin. Valitettavasti nuo laskelmat eivät ole niin yksinkertaisia, että lasketaan tuloista vain veroja lisää sen puolen prosentin verran. Kunnallisverosta kun tehdään erilaisia vähennyksiä, esimerkiksi perusvähennys ja työtulovähennys. Seuraava on suora lainaus veronmaksajien nettisivuilta: "Vuonna 2018 keskimääräisellä 19,86 kunnallisveroprosentilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 14 700 euron vuosipalkasta. Noin 25 000 euron vuosipalkasta kunnallisveroa maksetaan vajaa 10 prosenttia ja 38 000 euron vuosipalkasta hieman yli 16 prosenttia". Kunnallisveron suhteen puhutaan niin sanotusti efektisyydestä, joka on se summa, mikä todellisuudessa veroihin tulonsaajalta menee, ja ihan todellisuudessa kunnan kassaan päätyy. Mikäli vielä olet niin hyvässä asemassa, että tulot koostuvat pääomatuloista, niin niistä ei kunta kostu mitään, vaan niistä kerättävät verot päätyvät valtionkassaan. Verojen suhteen, ja ylipäätään kuntien tulorakenteen suhteen, kannattaa välttää asioiden liiallista yksinkertaistamista. Yksi plus yksi on kaksi, vaan saattaa olla myös yksi ja puoli, jopa kaksi ja puolikas päälle. Onko taloudenpito ollut osaamatonta, kun verojen korotukseen päädytään? Ei välttämättä, ja niin kuin yllä kuvailen, niin sekään ei ole mikään oikotie onneen. Huonoa mainosta se tietysti on, vaikka vaikutuksia usein liioitellaan. Tosiasia on usein se, että korjausliikkeet tulevat armotta liian myöhään. Jälkiviisaus on helppoa, mutta erityisesti maakuntamme pienissä kunnissa peliliikkeitä olisi pitänyt tehdä jo vähintään vuosikymmen sitten. Kuntien tulorahoitus kun ei monasti riitä kunnolla edes lakisääteisiin palveluihin, puhumattakaan mistään ylimääräisestä. Esimerkiksi Siikaisten päätös maksuttomasta päivähoidosta on selvä merkki: päät ovat syvällä pensaassa. Mitä sitten pitäisi tehdä? Minä en tiedä. Jos tietäisin, niin voisin perustaa varsin menestyvän konsulttitoimiston. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut, että isoilla kunnilla, kuten esimerkiksi Pori ja Rauma, sopeutettavaa löytyy. Pienten kuntien pitää vain hinkata talousarviot kutakuinkin balanssiin ja toivoa parasta (tätäkin on jo tehty). Mistään taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta on turha haaveilla. Verot kannattaa jättää "kromelehtimatta", sillä kaikesta efektiivisyydestä huolimatta niiden suhteen kipurajat on usein ylitetty.