Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Suomalaistutkijat löysivät syöpäsoluista heikon kohdan - uusi mullistava hoito käynnistää syöpäsolun itsemurhakoneiston

• Myc-syöpägeenin yliaktiivinen toiminta liittyy moneen syöpään, muun muassa noin 40 prosenttiin rintasyövistä. • Tutkijat kehittivät yhdistelmähoidon, joka herättää elimistön oman järjestelmän tuhoamaan syöpää. • Yksi hoidon osa on tuttu diabeteslääke. Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä kolmen lääkkeen yhdistelmähoito kurittaa tiedotteen mukaan syöpäkudosta ”kahdella kuolemalla”. Tutkijoiden mukaan rintasyöpäsolut suistuvat ensin ohjelmoituun solukuolemaan, jolloin ne samalla herättävät elimistön oman immuunipuolustuksen tuhoamaan syöpää. Tutkijat löysivät syöpäsolujen heikon kohdan. –Piti löytää keino laukaista tämä valmiiksi viritetty solun itsemurhakoneisto. Nyt olemme luullakseni löytäneet sellaisen, sanoo tutkimusjohtaja Juha Klefström . Kyseessä on tutun diabeteslääkkeen ja immunoterapian yhdistelmähoito, josta odotetaan paljon rintasyövän hoidossa. Lääkeyhdistelmä tehosi testeissä Myc-positiivisiin rintasyöpiin kudosviljelmissä ja koe-eläinmalleissa. Nyt yhdistelmähoito halutaan viedä mahdollisimman pian potilastutkimuksiin. Lue lisää: Joka kymmenes nainen kantaa sisällään tikittävää aikapommia - testaa rintasyöpäriskisi neljässä minuutissa Yliaktiivinen geeni suistaa solun raiteiltaan Juha Klefström ryhmineen on jo pitkään tutkinut Myc-syöpägeeniä. Tämän syöpägeenin yliaktiivinen toiminta liittyy moneen syöpään, ja muun muassa noin 40 prosenttiin rintasyövistä. Myc-geenin tuottama proteiini ohjaa tuhansien muiden geenien toimintaa. Se hallinnoi solun aineenvaihduntaa sekä jakautumista. Yliaktiivisesti toimiva Myc-geeni suistaa solun raiteiltaan ja pakottaa sen jakautumaan hillittömästi, jolloin seurauksena on syöpäkasvaimen kehittyminen. Ajaessaan solun ylikierroksille Myc virittää samalla ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin johtavan koneiston, mutta ei laukaise sitä. Klefström alkoi jo vuosia sitten pohtia, miten tätä viritettyä kuolemankoneistoa voitaisiin hyödyntää syövän tuhoamisessa. Nyt tutkijat uskovat löytäneensä oikean reitin. Lue lisää : Verorahat eivät enää riitä syöpätutkimukseen: nyt tutkijat lähtevät Ruotsiin, eikä uusia lääkkeitä saada Tupla ei riittänyt, tripla tehosi Ensimmäinen lääke, jonka tutkijat totesivat pystyvän iskemään syöpäsolun heikkoon kohtaan, oli leukemian hoitoon hyväksytty venetoclax, jota ei ole käytetty rintasyövän hoidossa. Seuraavaksi tutkijat testasivat yhdistelmää, jossa oli venetoclaxin lisäksi metformiinia. Metformiinia käytetään tyypin 2 diabeteksen hoitoon. –Tämä yhdistelmä tappoi tehokkaasti rintasyöpäsolut soluviljelmässä, esti syövän kasvua useassa hiirimallissa ja tappoi syöpäsoluja aidoissa syöpäkasvaimissa, joita saimme HUSissa leikatuilta rintasyöpäpotilailta, Klefström kertoo tiedotteessa. Tämä yhdistelmä tehosi syöpäkasvaimiin kuitenkin vain niin kauan kuin lääkettä annettiin. Lääkityksen loputtua kasvaimet uusiutuivat. Ryhmä kehitti uuden, kolmeen lääkkeeseen perustuvan triplahoitostrategian. Metformiinin ja venetoclaxin lisäksi hiirille annettiin PD-1-vasta-ainetta, joka pitää yllä tappajasolujen toimintakykyä. Tällä yhdistelmähoidolla rintasyöpähiirten elossaoloaika piteni dramaattisesti verrattuna kontrollihiiriin, jotka saivat vain yhtä tai kahta tutkittavana olevaa lääkettä. Yhteistyön loistava tulos –Tämä on loistava esimerkki siitä, miten hedelmällistä yhteistyö sairaalan ja yliopiston kesken parhaimmillaan voi olla, Klefström painottaa. –Kaikki avainhenkilöt perustutkijoista patologeihin, kirurgeihin ja syöpälääkäreihin ovat olleet mukana tutkimuksessa jo sen varhaisesta vaiheesta lähtien. Helsingin yliopistosta tutkimukseen osallistui Juha Klefströmin tutkimusryhmän lisäksi tutkijoita Satu Mustjoen ja Timo Otonkosken ryhmistä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä HUSLAB patologian (Panu Kovanen ja Päivi Heikkilä), HUS rintarauhaskirurgian yksikön (Marjut Leidenius) ja HUS syöpäkeskuksen (Heikki Joensuu, Johanna Mattson) kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi FIMM, Wurzburgin yliopisto Saksasta, Charles River ja AbbVie.