Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Vaalikone

Vesa ja Mari Mastomäen yritys on tehnyt jo 3 000 tynnyrisaunaa Karviassa – Ja he saunovat itse joka ikinen päivä

Kun italialainen Giuseppe Acerbi matkusti vuonna 1799 läpi kieltämättä takapajuisen pohjoisen korpimaiseman, törmäsi hän suomalaiseen saunaan. –Valtavaksi hämmästyksekseni huomasin että nuo ihmiset saattoivat nauttien oleskella puoli tuntia tai tunninkin huoneessa, jossa kuumuus kohosi 70 tai 75 asteeseen celsiusta. Koko ajan, kun suomalaiset oleskelivat tässä kuumassa kylvyssä, he hieroivat itseään ja hakkasivat jokaista ruumiinsa kohtaa koivun oksista tehdyllä vitsakimpulla. Kymmenen minuutin jälkeen he olivat punaisia kuin raaka liha ja näyttivät suorastaan kauheilta. Ilmeisesti Acerbi piti näkemiään ihmisiä hulluina. Onneksi hän ei käynyt aikamatkalla Suomessa kahta sataa vuotta myöhemmin, sillä silloin hän olisi nähnyt ravunpunaisia suomalaisia hakkaamassa toisiaan kuumennetuissa tynnyreissä! Suomalaisten viehtymys mitä erilaisimpiin saunakokemuksiin on kiteytynyt juuri tynnyreihin. 1960- ja 1970-luvuilla sisämaan järvien rannoille nousseet tynnyrisaunat saattoivat miellyttää Pohjolan vaaleita ateenalaisia siinä mielessä, että tynnyrisaunan muoto toi mieleen oluen. Karvissa sijaitsevassa Finn-Sermest-perheyrityksessä kuitenkin uskotaan, että mieltymys tynnyrisaunoihin johtuu muista syistä. Yrittäjäpariskunta Vesa ja Mari Mastomäki osaavat suoralta kädeltä luetella useita syitä, miksi heidän yrityksensä on valmistanut saunahulluille suomalaisille jo reilusti yli 3 000 tynnyrisaunaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jo saunan hankkimisen ja rakentamisen vaivattomuus kiehtoo niitä mökkiläisiä, jotka kevään lumien sulaessa alkavat katsoa vanhaa lahoavaa saunanmörskää sillä silmällä, että tuonkin voisi uusia. –Elementeistä koottava tynnyrisaunapaketti kulkee mökille auton peräkärryllä. Saunan pystyttää yhdessä päivässä ja se ei vaadi valtavia perustuksia. Kivet tai leca-harkot riittävät, kertoo Vesa Mastomäki. Elementeistä koottava tynnyrisauna on myös muuntautuva. Tynnyrisaunatehtaan mallit vaihtelevat pituudeltaan 2 metristä 4,8 metriin ja halkaisijaltaan 2 metristä 2,4 metriin. –Vakiomallien lisäksi voidaan valmistaa tilaustyönä sellainen kokonaisuus kuin asiakas haluaa. Vaikka 90 prosenttia yrityksen valmistamista tynnyrisaunoista lähtee asiakkaille elementteinä, voi yritys koota saunan myös valmiina pyyhkeet käteen -periaatteella. –Jopa niin valmiiksi, että kiukaassa on jo polttopuut sisällä, nauraa Mari Mastomäki. "Lievästi" omintakeinen filosofi Diogenes asui aikoinaan Kybelen temppelille kuuluneessa sammiossa tai tynnyrissä (tosin asumuksen on myöhemmin arveltu olleen jättimäinen saviruukku). Tynnyrisauna ei kuitenkaan ole tarkoitettu asumukseksi, vaan nimensä mukaisesti saunaksi. –Tynnyrisaunan etuna on se, että se valmistuu löylyvalmiiksi erittäin nopeasti, kertoo Vesa Mastomäki. Mastomäet ovat asiassa eläviä todisteita, sillä he saunovat kotonaan joka ainoa päivä omassa pihatynnyrissään. –Sauna tulee löylyvalmiiksi viidessätoista minuutissa, koska lämmitettävänä ei ole turhia ilmakuutioita. Löylyt tynnyrisaunassa ovat heidän todistuksensa mukaan erinomaiset, sillä saunan muoto ei poukauta löylyjä kulmiin, vaan pyöräyttää saunojan nautinnolliseen vaippaansa katosta kierähtäen. Juuri tuo kiertoilmauunin kaltainen ilmiö ei ole nostanut suosioon pystymallisia tynnyrisaunoja. –Sellaisten kysyntä olisi hyvin pientä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Karvialaisia tynnyrisaunoja ei väsätä vanhojen tynnyrien kimpilevyistä, vaan suomalaisesta mäntypuusta. Mastomäkien mukaan oleellista on puurakenteiden laatu. –Saunan seinät ovat 40-millisiä. Edullisimmillaan koottavan tynnyrisaunan saa alle kahdella tonnilla, mutta saunan koko ja rakenteet ratkaisevat hinnassa. –Tällä hetkellä uskomme, että suosioon nousee lämpökäsitellystä puusta valmistettu sauna. Sellainenhan on rakenteiltaan lähes ikuinen. Lämpökäsitelty puu on myös hyvin hygieeninen pinta. Karvialaisen tynnyrisaunayrityksen tulevaisuus näyttää Vesa ja Mari Mastomäen mukaan valoisalta, vaikka esimerkiksi Virossa on lähdetty mukaan tuotekilpailuun. –Markkinat ovat edelleen kasvussa. Tynnyrisaunojen lisäksi piharakennuksia valmistava yhtiö tuplasi viime vuonna liikevaihtonsa ja on yksi Satakunnan menestyjistä. Oman lisänsä kasvuun tuo suomalaisten vilkas mielikuvitus tynnyrisaunojen sijoituspaikoille. Karvialaisia saunoja on pystytetty järvillä seilaaville lautoille ja kärryjen päälle. Tynnyriä käytettiin ennen tilavuusmittana. Suomessa tynnyri kuivatavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa. Tervaa on käytetty aikoinaan saunan ohella varsinkin ihon hoitoon. Tynnyrillisellä tervaa sivelisi lähes koko Karvian asujaimiston. Varhaisimmat suomalaiset saunat olivat pronssikautisia (1500–900 eaa.) maasaunoja eli kuoppasaunoja. Jos Karviassa laitettaisiin yli 3 000 pituussuunnassa keskiarvoltaan noin kolmemetristä tynnyrisaunaa riviin, niin rivi olisi yli kymmenen kilometriä. Saunoihin mahtuisivat kaikki 2 385 karvialaista tervattuina ja tilaa jäisi runsaasti vielä muillekin löylyttelijöille. Kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa tietoa siitä, kuka on Suomessa keksinyt ensimmäisenä tynnyrisaunan. Kansainvälisen saunaliiton eli International Sauna Associationin hallituksen jäsen Jussi Niemelä ajoittaa tynnyrisauna-innovaation noin puolen vuosisadan päähän. Kaupunkilegendan mukaan ensimmäinen tynnyrisauna olisi valmistettu panimolta halvalla saadusta suuresta mäskitynnyristä. Niemelä ei myönnä, eikä kiistä asiaa, mutta tietää kyllä oikeita tynnyreitä päätyneen sauna-aihioiksi. –Äskettäin kirjoitettiin jopa kirja siitä, miten vanhasta viinitynnyristä rakennettiin tynnyrisauna. Kyseinen tynnyri oli 140-vuotias ranskalainen viinitynnyri, josta rakennettu sauna oli pystytyyppinen. Niemelän mukaan pitää paikkansa, että suomalaisten tynnyrisaunaihastus voi johtua saunan helposta liikuteltavuudesta. Toinen voi olla vain ajatuksen tuottama ilo. –Veikkaan, että yksittäisiä tynnyrisaunakeksijöitä löytyy muistakin saunamaista, loihtii Niemelä kuvaa venäläisestä kyläoriginellista, joka saunoo omassa tynnyribanjassaan. –Tosin tynnyrisauna on tällaisena suurena ilmiönä vain suomalaisten. Niemelällä on myös sukumuistoja tynnyrisaunasta. –Yksi omakohtainen tynnyrisaunamuisto liittyy siihen, että edesmenneellä papallani oli tynnyrisauna. Tynnyrisaunan hyviä puoliahan tosiaan on, että se lämpenee varsin rivakasti. Pappa oli sodan käynyt mies ja sen verran oli jäänyt hampaankoloon, että kun saksalaiset turistit tulivat vuosikymmeniä myöhemmin kylpemään hänen tynnyrisaunaansa, oli sitä varmuuden vuoksi lämmitetty niin hartaasti, että jatkosodan epäreiluudetkin tulivat samalla kuitatuiksi - sisälämpötilan ollessa 140 asteen reilummalla puolella.  Niemelä on saunonut monissa tynnyrisaunoissa ja saanut hyviäkin löylyjä, mutta löytää tynnyristä myös ongelmansa. –Kiuas sijaitsee lattian päällä ja lauteet ovat verraten matalalla. Kiukaan yläpinta jää saunojiin nähden aika korkealle ja vaikka ylävartalolle löylyt olisivat hyvät, voivat varpaat jäädä viileämpään. Tietenkin tämä on vain oma kokemukseni. Joka tapauksessa tynnyrisaunakonstruktiota voisi miettiä paranneltavaksi. Voisiko kiuas olla alempana ja lämmitettävissä ehkä ulkopäin, heittää Niemelä ajatuksen ilmoille. –Kiukaan korkeusongelmaa tietenkin helpottaa se, että saunan halkaisija on suurempi, jolloin lauteet saadaan korkeammalle. Katosta pyörähtelevät löylyt voivat tynnyrisanassa olla pitkään löylyttelijälle nautinto, mutta mitään hyppyheikkejä ei pitäisi tynnyrisaunaan päästää. –Ulko-ovi on saunan kokoon nähden aika iso ja sauna jäähtyy, jos jatkuvasti käydään ulkona. –Mutta joka tapauksessa sympaattinenhan tällainenkin sauna on.