Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Eurovaalikone

Jari Huhtala, 36, yritti ensin jaksaa juosta kilometrin matkan – Näin kankaanpääläinen sähköasentaja treenasi itsensä maratonkuntoon

Lapsena ja nuorena kankaanpääläinen Jari Huhtala tykkäsi juosta ja hiihtää pitkiäkin matkoja. Kuten usein käy, aikuisuuden kynnyksellä urheileminen jäi taka-alalle. Seitsemän vuotta sitten 29-vuotiaana sähköasentajana työskentelevä Huhtala huomasi kuntonsa rapistuneen ja päätti ottaa itseään niskasta kiinni. –En minä nyt rapakunnossa ollut, mutta sähköasentajan työ on fyysistä työtä, joten päätin kokeilla vaikuttaisiko kunnon kohottaminen työssä jaksamiseen. Huhtalan työnantaja, Vatajankosken Sähkö Oy, on profiloitunut liikuntamyönteisenä työnantajana. –Työkavereilla oli jo tuolloin lenkkiporukoita jotka kuntoilivat vapaa-ajalla yhdessä. Kyllä sekin omalla tavallaan kannusti itseäkin kohottamaan kuntoa. Huhtala ei ensimmäisenä rynnännyt työpaikan lenkkiporukoihin, vaan ryhtyi kasvattamaan kuntoaan yksin. –Aloitin maltilla. Kävelylenkkejä ja hölkkää oman jaksamisen mukaan. Ensin tavoitteena oli jaksaa juosta yhden kilometrin matka. Kun se täyttyi, tavoitteena oli jaksaa juosta kaksi kilometriä. Sillä tavoin kuntoni kohosi, hitaasti mutta varmasti. –En katsonut mitään harjoitusohjelmia tai vastaavia netistä, vaan toimin oman pääni mukaan kroppaa kuunnellen. Maltti oli koko ajan mukana. Jos olisin aloittanut liian kovaa, todennäköisesti alussa olisi tullut jonkinlaista rasitusvammaa ja kuntoilu olisi loppunut siihen. Huhtala huomasi kuntoilun edut nopeasti jokapäiväisessä arjessaan. –Kunnon kohoamisen huomasi erityisesti töissä. Sitä jaksoi aivan eri tavalla tehdä töitä kuin aiemmin, eikä työpäivän päätteeksi väsyttänyt juuri ollenkaan. Vuoden kuntoilun jälkeen Huhtala uskaltautui mukaan työpaikan lenkkiporukoihin ja päätti osallistua myös juoksutapahtumiin. Ensimmäisen kokonaisen maratonin aika koitti lokakuussa 2013. –Tarkoituksenani oli osallistua Kankaanpään Maratonilla puolimaratonille. Työkaveri kuitenkin hullutti minut osallistumaan koko matkalle. Ajattelin, että mennään nyt kokeilemaan miltä se tuntuu, muistelee Huhtala. Ensimmäisestä maratonista kehkeytyi todellinen tahtojen taistelu. –Juoksin sen nykyistä lenkkivauhtiani. Aika oli hieman yli neljä ja puoli tuntia. Se oli melkoista taistelua, mutta kynnys keskeyttämiseen oli niin korkea, että pääsin lopulta maaliin asti. Kulunut fraasi "maraton alkaa vasta 30 kilometrin jälkeen" piti ensimmäisellä kerralla täysin paikkansa. Maalissa ensimmäinen ajatus oli, että ei koskaan enää. Ihmisen mieli on kuitenkin jännä juttu. Ensimmäisen vuoden aikana Huhtala juoksi neljä maratonia. Seuraavana vuonna kymmenen. –Nykyään maratonin maaliin päästyä alkaa heti miettimään, missä ja milloin juostaan seuraava. Sadannen maratoninsa Huhtala juoksi 2. helmikuuta Nokialla järjestetyssä Sorvan Juoksussa. –En yleensä mieti mitään tavoitteita, mutta sadan maratonin rajapyykin lähestyessä siitä tuli eräänlainen tavoite. Mietin, että ehkä minä saavutankin sellaisen rajapyykin. Sadannen maratonin maalissa tuntui hyvältä. Mutta ei mitenkään erikoiselta. Järjestäjät palkitsivat Huhtalan saavutuksestaan komealla lasisella palkinnolla. –Ainahan maratonin jälkeen kropassa on sellainen hyvän olon tunne. Se, että olin juuri juossut sadannen maratonin, ei kuitenkaan aiheuttanut suurempaa tunnetilaa. Aivan kuten seitsemän vuotta sitten Huhtalan aloittaessa juoksuharrastustaan, hän ei edelleenkään noudata mitään harjoitusohjelmaa. Mies kuuntelee kehoaan ja lepää jos siltä tuntuu. –Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että lenkin jälkeen on aina parempi ja pirteämpi olo kuin ennen lenkkiä. Ei sen lenkin aina tarvitse olla 10 kilometrin juoksulenkki, riittää kun käy vaikka kävelemässä muutaman kilometrin. Sekin riittää piristämään mielen ja kehon. Huhtalalla ei ole varsinaista maratonkautta, vaan hän juoksee ympäri vuoden. Talvella maratontahti on kuitenkin verkkaisempi kuin kesällä. –Olen lämpimän kelin juoksija. Minua ei haittaa vaikka lämpötila kohoaisi hellelukemiin. Osalla maratoonareista paikat alkavat kramppailla kun lämpö nousee yli 20 asteen, mutta minulla ei sellaista ongelmaa ole. Talvella taas juokseminen on pukeutumiskysymys. Miehen ennätysaika on 3 tuntia ja 22 minuuttia. –Eihän tuo aika kovin kummoinen ole, mutta en ole koskaan juossut todenteolla aikaa vastaan. Minulle tärkeintä on, että juoksu tuntuu mukavalta. Oli aika mikä hyvänsä. Tavoitteellisella treeniohjelmalla tuota aikaa saisi varmasti pienemmäksi melko helpostikin, mutta olisiko se enää mukavaa? Maratoniin valmistautuminen ei Huhtalan mukaan vaadi mitään poppakonsteja. Kokemus on tuonut miehelle rutiinin. –Onhan se melkoinen rasitus kropalle. Eli polttoainetta pitää olla varastossa. Maratonia edeltävinä päivinä syön perusruokaa, mikä sisältää runsaasti hiilihydraattia. Lisäksi nestetankkaus pitää huomioida etukäteen kelin mukaan. Kokemus on ohjannut Huhtalan myös syömään terveellisemmin. –Kyllä sen selkeästi huomaa, jos on tullut syötyä vähän mitä sattuu. Silloin peruslenkkikin tuntuu raskaammalta. En sano, että pitäisi syödä jotenkin erityisen terveellisesti, mutta ihan perus kotiruualla pärjää pitkälle. Itse olen alkanut kuntoilun myötä katsomaan aiempaa tarkemmin mitä tulee syötyä. Tulevaisuudessa Huhtala aikoo jatkaa juoksuharrastustaan, ilman tavoitteita. –Olen juossut muutamia maratoneja ulkomailla. Ne ovat aina omanlaisia elämyksiä. Esimerkiksi Pariisin maratonille osallistui 50 000 juoksijaa. Siinä voidaan jo puhua ison luokan tapahtumasta. Tuollaisille isoille maratoneille olisi hienoa päästä osallistumaan jatkossakin. Seuraava ulkomaan maraton on varmuudella kesäkuun alussa Tukholmassa, missä olen juossut aiemminkin. 36-vuotias Jari Huhtala on syntynyt Porissa, viettänyt nuoruutensa Pomarkussa ja asuu nykyään Kankaanpäässä. Työskentelee sähköasentajana. Aloitti aktiivisen kuntoilun seitsemän vuotta sitten. Juoksi ensimmäisen maratoninsa lokakuussa 2013 Kankaanpään Maratonilla. Reilun viiden vuoden aikana maratoneja on kertynyt 101 kappaletta. Sadan maratonin rajapyykki ylittyi 2. helmikuuta Sorvan Juoksussa Nokialla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana maratoneja kertyi 14 kappaletta. Sen jälkeen maratoneja on kertynyt 26–28 vuodessa.