Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Kevätväsymys on todellinen vaiva – Professori neuvoo tarkkailemaan unirytmiä ja harrastamaan kuntoliikuntaa

Kevään pitäisi olla ihanaa ja virkistävää aikaa. Silti uuvuttaa ja tympäisee. Mistä voi olla kyse? Kevätväsymys on todellinen ilmiö, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka yleistä vaiva on. Kevätväsymys ei koske kaamosväsymystä potevia, joita arvioidaan olevan kolmannes suomalaisista. Heillä olo helpottuu kevään kuluessa. Aiemmin ajateltiin, että vitamiineilla on osansa kevätväsymyksen synnyssä. Se ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa, Partonen sanoo. –Nykyään vitamiineista ei tule pulaa, paitsi jos syö kovin yksipuolisesti. Sellaisessa tapauksessa väsymys vaivaa ympäri vuoden. Nykyään tiedetään, että kevätväsymys johtuu sisäisen kellon jätättämisestä. Valoisat illat houkuttelevat valvomaan. Se kostautuu aamuisin väsymyksenä. –Suomessa valoa tulee enemmän iltapäivän ja illan puolelle kuin aamuihin. Keväisin nukkumaanmeno myöhästyy vähä vähältä ja yöunet jäävät arkisin lyhyiksi. Kun sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, uni kärsii myös laadullisesti. Siitä tulee katkonaisempaa ja kevyempää, Partonen kertoo. Melatoniini vähenee Kevät ja lisääntyvä valo vaikuttavat myös melatoniini-hormonin tuotantoon. Aivojen käpyrauhasen soluissa syntyy yöaikaan suuria määriä nukahtamista edesauttavaa melatoniinia. Se kuitenkin vaatii pimeyttä. –Sisällä parikin tuntia älylaitteiden valossa vaikuttaa niin, ettei melatoniinin tuotanto pääse käynnistymään ennen kuin valot sammutetaan. Valojen sammuttamisen jälkeenkin kuluu vielä noin tunti ennen kuin melatoniinin määrä verenkierrossa on sillä tasolla, että se alkaa selkeästi väsyttää. Kevätväsymyksen torjunnassa Partonen ei suosittele melatoniini-lisän syömistä, vaan pitää parempana keinona uni-valverytmin pitämistä mahdollisimman säännöllisenä. –Jos ongelmana on liian valoisa makuuhuone, pimennysverhot tai kankainen silmämaski voivat auttaa nukahtamisessa. Ole tarkkana näiden oireiden kanssa Kevätväsymys menee yleensä ohi muutamassa viikossa, kun keho tottuu valoisuuteen. Jos näin ei tapahdu, väsymyksessä voi olla kysymys jostain vakavammasta. –Jos olo tuntuu aina vain lyijynraskaalta ja tulee muita oireita, kuten ongelmia nukkumisessa, syömisessä, läheisten kanssa syntyy jatkuvasti riitoja tai olo tuntuu itkuiselta, voi kysymys olla masennuksesta. Siitä voi kertoa myös vaikeus tehdä päätöksiä ja keskittyä. Masentuneella voi olla myös muistivaikeuksia. –Jos samanlaista oloa on ollut jo alkuvuodesta lähtien ja se tuntuu voimistuvan kevättä kohti, se on vaarallista, koska kesää kohti masennus pyrkii usein syvenemään ja pahenemaan. Kliinisten havaintojen mukaan tähän on syynä se, että masentuneen elimistö reagoi poikkeavalla tavalla keväällä tulvivaan valoon. Jos epäilee väsymyksen taustalla olevan masennusta, apua kannattaa hakea, sillä ajoissa aloitettu hoito estää sairauden pahenemista. Tarpeeksi unta Kaikista tärkeintä kevätväsymyksen torjunnassa on pitää kiinni unirytmistä. –Jos on minuuttiaikataulu, joka jatkuu iltaan asti eikä huomaa korjata sitä ajoissa, kevätväsymys voi näyttäytyä voimakkaampana. Kevätväsymykseen kuten kaamosväsymykseenkin auttaa myös säännöllinen kuntoliikunta. Se tasaa mielialaa ja parantaa unenlaatua. –Sitä voi harrastaa joko sisällä tai ulkona, pari kolme kertaa viikossa kolme varttia kerrallaan. Liikunnan harrastaminen kannattaa sijoittaa mielellään iltapäivän puolelle, jottei se häiritse unta illalla.