Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Jesse Keinänen seuraa isoisän ja isän renkaanjäljillä jokamiesluokassa – mutta mitä tapahtuu, kun isä ja poika kohtaavat samalla lähtöviivalla?

Kun Markku Keinänen ajoi ensimmäisen kilpailunsa jokamiesluokassa vuonna 1977, hän tuskin arvasi, että 43 vuotta myöhemmin hänen poikansa ja pojanpoikansa asettuvat yhdessä lähtöviivalle kilpailemaan toisiaan vastaan samassa lajissa. Marko ja Jesse Keinäsen ensimmäinen perheen sisäinen mittelö tapahtuu 8.–9. elokuuta Honkajoen Pesämäessä, joka on käytännössä isän ja pojan kotirata. – Siitä ei hyvä seuraa, naurahtaa isä-Marko. – Kyllä siinä voi olla ylimääräistä latausta. Isän päihittäminen ja muuten menestyminen ovat kumpikin tavoitteinani, poika-Jesse tuumaa ja hymyilee leveästi. Isä ja poika ovat kuitenkin vahvasti yhtä tiimiä, ja Marko onkin viime aikoina keskittynyt pitkälti Jessen uran tukemiseen. Hän säätää Jessen auton viimeisen päälle kuntoon ennen jokaista kilpailua. Tiimityö kantaa hedelmää. Jesse sijoittui upeasti toiseksi pääluokassa Kuninkaisten moottoriradalla Huittisissa. Tämä oli koronan viivyttämän kauden ensimmäinen kilpailu. Vuonna 1997 syntynyt Jesse kiersi pienestä pitäen isän ja isoisän kanssa jokamiesluokan kilpailuissa ympäri Suomea. Mieleen ovat jääneet kohokohtina erityisesti isän SM-kilpailut sekä ajot Jämin moottoriradalla. Kipinä syttyi roihuksi, ja Jesse ryhtyi itse ajamaan jokkista 15-vuotiaana eli heti, kun lajin voi nuorten luokassa aloittaa. Ajamiseen tuli kuitenkin monen vuoden tauko, kun opinnot sekä pesäpallo ja muut harrastukset veivät yhä enemmän aikaa. – Kai siinä jäi vähän hampaankoloonkin, kun auto ei pysynyt kintaassa, Jesse tunnustaa. Veri alkoi kuitenkin pikku hiljaa vetää uudelleen, ja Jesse teki paluun jokamiesluokkaan vuonna 2019. Jo ensimmäiset kilpailut olivat lupauksia herättäviä. Tänä vuonna Marko Keinänen viritti Jessen avustuksella Volvo 240 -merkkisen auton huippuiskuun tavoitteenaan SM-kisat Pieksämäellä. Suomen mestaruudesta taisteleminen siirtyi poikkeusolojen takia ensi vuoteen, ja debyytti tapahtuikin Huittisissa. – Olen todella tyytyväinen kakkossijaan. Ei haittaa, vaikka auto meni siinä, Jesse iloitsee. Jokamiesluokan kantava ideahan on se, että auto on kisan jälkeen myytävä, jos halukas ostaja löytyy. Ostohinnaksi on määritelty 1500 euroa. Jos halukkaita on useampia, ostaja arvotaan. Eikö se turhauta, että tehdään autoon kovat satsaukset, ja sillä saa ajaa yhden kilpailun? – Toisaalta saa toisen auton sillä 1500 eurolla, Marko kuittaa. Siinä se lajin suola onkin – aina on uusi auto ja uusi haaste. Nyt Keinästen hallissa viritellään toista Volvoa, 360-mallista. Jokainen auto on myös kuljettajan kannalta aivan erilainen. – Tämä on edellistä Volvoa kevyempi ja akseliväli on lyhyempi, mikä vaikuttaa paljon ajettavuuteen. Viimeisenä ennen kilpailua auto saa pintaansa keltamustan maalauksen. Se on suvun perinne. Marko Keinänen on saavuttanut urallaan useita palkintosijoja SM-tasolla, mutta ei yhtään suomenmestaruutta. Onko siinä siis luonnollinen tavoite Jesselle? – Toivon, että olisi tavoitteena, ehättää Marko sanomaan. – Kun on päästy jo kisoissa finaaleihin, niin nälkä kasvaa. Eihän se vielä ensi vuonna ole tavoitteena, mutta tulee varmasti jossain kohtaa olemaan, Jesse tarkentaa. Onko jokamiesluokassa mikään muuttunut vuosikymmenten varrella? Markku Keinänen on sopiva henkilö vastaamaan tähän. – Kustannukset ovat nousseet, kun jotkut ovat valmiita maksamaan auton virittelystä järjettömiä summia, Markku kritisoi. Lajin viehätys on kuitenkin Keinästen mukaan pysynyt samana. – Tämä on katsojaystävällinen laji, kun radalla ajaa auto autoa vastaan – ei niin kuin ralli, jossa ajetaan yksikseen puiden välissä.