Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Suomalaisten historiallinen etä­työ­jakso päättyy pian: Kuka siitä hyötyi ja halutaanko avo­konttoreille palata enää lainkaan?

Kulunut kevät jää historiaan aikakautena, jolloin suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin. Hallitus linjasi maaliskuussa, että etätöitä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen vain mahdollistavat. Suomalaiset tottelivat: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin selvityksen mukaan likimain 60 prosenttia työntekijöistä Suomessa siirtyi etätöihin. Luku on EU-maiden korkein. Monella ei ollut aikaisempaa kokemusta etätöistä. Tilanne oli outo esimerkiksi monelle opettajalle, tutkijalle, lääkärille, liikunnanohjaajalle ja konsultille. Jäljelle jäi myös paljon aloja, joissa etätyö ei ole mahdollista. Sellaisia olivat muun muassa fyysinen hoitotyö, teollisuus-, kuljetus- ja rakennusala sekä maa- ja metsätalous. Hallitus ilmoitti kesäkuun lopulla purkavansa suosituksen etätöiden tekemisestä 1. elokuuta alkaen. HS tiedusteli verkkokyselyssä, miten suomalaisten etätyö on sujunut. Kyselyyn tuli lähes 600 vastausta. Miten etätyö on vaikuttanut työn tuottavuuteen? Monet HS:n verkkokyselyyn vastaajat kertoivat, että etätyö tuntui lisänneen työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtavan asiantuntijan Mika Tuuliaisen mukaan vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, kuinka paljon etätyövaihe on vaikuttanut työn tuottavuuteen tai tehokkuuteen. Takana on vasta lyhyt aika laajamittaista etätyötä, ja vallinneet poikkeusolot mutkistivat tilannetta. Siksi suorien syy-seuraussuhteiden vetämistä työn tehokkuudesta kannattaa välttää. ”Se ei ole vielä mitenkään mielekästä. Syksy näyttää, mihin asentoon Suomi laskeutuu”, Tuuliainen sanoo. Tuuliaisen mukaan arvioita ja selvityksiä voidaan tehdä aikaisintaan ensi vuoden alussa. Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin toteaa, että olemassa on kuitenkin kiistatonta tutkimusnäyttöä siitä, että ylempien toimihenkilöiden kohdalla etätyö on tuottavaa ja tuloksellista. Jo pelkkä tunne kasvaneesta tuottavuudesta on merkittävä motivaation kasvattaja. ”On jo arvo sinällään, jos työntekijä tuntee, että nyt tapahtuu ja nyt minä saan asioita aikaan”, Melin sanoo. Useat vastaajat kokivat myös uudenlaista autonomiaa työssään. Kotitoimistossa olikin enemmän mahdollisuuksia rytmittää työpäivä haluamallaan tavalla. Sekä Melinin että Tuuliaisen mukaan autonomian tunne on merkittävä motivaatiotekijä kaikessa työssä: työntekijä kokee, että hän voi itse vaikuttaa siihen, miten työtään tekee. ”Eli pystyy itse määrittämään työaikansa ja -tapansa sekä sen, mikä on työn lopputuloksen kannalta kaikkein optimaalisin tapa työn organisoimiseksi”, Melin sanoo. Miten etätyö on vaikuttanut työpäivien sisältöön? Selvä enemmistöverkkokyselyn vastaajista näki etätöiden tuoneen runsaasti positiivisia muutoksia työpäiviin. Työmatkojen poistuminen on ollut selvä etu. Kun työntekoa varten matkattiin toimiston sijaan työ- tai olohuoneeseen, säästyi päivässä parhaimmillaan monta tuntia. Monien työpäivät rytmittyivät edelleen erilaisten kokousten ja palavereiden kautta. Ne kuitenkin tehostuivat: ennen tavallisesti tunnin kestänyt palaveri saatettiin taputella etäyhteydellä 30–45 minuutissa. Työmatkojen puuttumisen ohella moni kiitteli sitä, ettei työhön tullut kotona samalla tavalla keskeytyksiä kuin työpaikalla. Moni tietotyöläinen työskentelee avokonttorissa, joissa melutaso nousee helposti korkeaksi. Töitä on usein tehtävä kuulosuojainten turvin. Ongelmia etätyössä tuotti etenkin rajan vetäminen työn ja vapaa-ajan välille. Kotona työt valuivat herkemmin vapaa-ajalle ja työasioita mietti helposti pitkälle iltaan. Lisäksi tauot saattoivat kotona helposti unohtua. Päivät venyivät helposti pitkiksi, ja moni vastaaja valitteli lähes huomaamatta tekemäänsä ylityön määrää. ”Työ tunkeutuu ihmisten ajankäyttöön enemmän kuin silloin, kun meillä on selvät työajat ja menemme töihin työpaikoille”, professori Melin sanoo. Miten etäjakso vaikutti työn sosiaalisuuteen? HS:n kyselyssä suurimmaksi puutteeksi koettiin sosiaalisuuden vähentyminen. Työkavereita ei tavannutkaan enää sattumalta kahvia hakiessaan, ja työilmapiiriä normaalisti keventänyt huumori loisti poissaolollaan. Työpaikoilla käytetyt kokousohjelmat eivät taivu kovin helposti spontaaniin jutusteluun ja ideoiden heittelyyn. Siihen sai myös tottua kyselyyn vastannut Metsähallituksen erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Juvonen . ”Kahvihuoneessa törmää usein työkaveriin, jonka kanssa ei varsinaisesti tee töitä. Siinä saatetaan samalla puhua työasioita tai sitten jostain ihan muusta. Myös yhteiset lounaat jäivät, ja ne ovat tosi tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia”, Juvonen sanoo. Harri Melinin mukaan työpaikan ihmissuhteilla on valtavan suuri merkitys työn tekemisen ja työssä viihtymisen kannalta. ”Nyt kun sosiaalisuus on pakotetusti katkennut, moni on joutunut tyhjän päälle. Työkavereiden kohtaamisella ja epävirallisilla tapaamisilla välittyy hiljaista ja työnteon kannalta tärkeää tietoa”, Melin sanoo. Juvosen työyhteisölle etäkokoukset ovat sopineet. ”Päätimme jo etukäteen yhden ryhmän kanssa, että syksyllä pidettävistä kokouksista osa hoidetaan etänä. Ihmiset nimenomaan halusivat kokoustaa etänä.” Osa kyselyyn vastanneista koki, että esihenkilöstön työnohjaus on jäänyt etätyöskentelyssä taka-alalle. ”Osalle yrityksistä tämä on varmasti ollut oppimisen paikka: miten johdetaan etänä ja mitä se tarkoittaa asiantuntijatyössä”, EK:n Mika Tuuliainen sanoo. Videopalaverit ja viestit myös syövät ison osan elekielestä, jolloin viestintä saattaa vaikuttaa tylymmältä, mitä on todellisuudessa tarkoittanut. Lisäksi videopalavereissa saaduista johtopäätöksistä syntyi useammin ristiriitoja. Tämän koki myös kyselyyn vastannut keravalainen Juha Koivisto , joka työskentelee Aalto-yliopistossa kokeellisen fysiikan tutkijatohtorina. ”Meillä käydään paljon keskusteluja kasvokkain, ja ne jäivät nyt kokonaan pois. Etäyhteydellä tuli paljon enemmän väärinkäsityksiä”, Koivisto sanoo. ”Ilmoitin jo kollegoille, että jos tulee toinen aalto, me lyömme pillit pussiin. Syksyllä emme enää rupea tekemään etäryhmätöitä.” Miten etätyön sekä perheen yhteensovittaminen on onnistunut? Monille työnteko oli ajoittain tahmeaa, kun puoliso oli etätöissä ja lapset kävivät etäkoulua saman katon alla. Tutkija Virpi Ruohomäki kirjoittaa Työterveyslaitoksen raportissa , että monille koti on muuttunut monitoimitilaksi. Siellä ei vain työskennellä, vaan käydään etäkoulua, ruokaillaan, hoidetaan sairaita sekä vietetään vapaa-aikaa. Useimpia suomalaisia koteja ei kuitenkaan ole suunniteltu kahdeksan tunnin työpäiviä varten. Työergonomia kärsi, kun kotona tarjolla oli sähköpöydän sijaan keittiönpöytä ja toimistotuolin korvasi nojatuoli. Myös monet etäyhteydet yskivät. Kaistat ruuhkautuivat eivätkä VPN-yhteydet toimineet. Osa ei osannut tai viitsinyt opetella etätyölaitteiden käyttöä. Tällöin jotkut joutuivat olemaan epävirallisena IT-tukena kollegoilleen. Juha Koivisto kuvailee omaa etätyöskentelyään täydeksi katastrofiksi: projektit etenivät vain näennäisesti ja jatkuvat etäkokoukset tuntuivat tehottomilta. ”Etäyhteysasiat kasaantuivat kaikkien muiden hommien päälle. Se oli kaikista pahinta”, Koivisto sanoo. Moni yhteyksiin tai laitteisiin liittyvä ongelma kuitenkin korjaantui ajan mittaan, myös Koiviston työyhteisössä. Tilanne on nyt parempi kuin huhtikuussa, mutta silti kaukana ihanteellisesta. Miten etätyöjakso on vaikuttanut hyvinvointiin? Osa HS:n kyselyyn vastanneista koki henkisen hyvinvointinsa kärsineen, kun kontaktit työtovereihin vähenivät tai muuttuivat virtuaalisiksi. Moni myös myönsi suoraan, että ovat olleet yksinäisempiä, kun elinpiiri supistui kotioloihin. Yksinäisyys onkin yksi esille noussut tekijä, joka vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen koronakriisin aikana. Työterveyslaitoksen raportin mukaan suomalaiset työntekijät ovat kokeneet kuitenkin muihin eurooppalaisiin verrattuna vähiten yksinäisyyttä koronakriisin aikaan. Etenkin moni yksin asuva kuvasi työntekoaan Päiväni murmelina -elokuvaksi: päivät toistivat toisiaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan. Toisaalta esimerkiksi unen määrä kasvoi monella, mikä taas säteili positiivisesti jokaiselle elämän osa-alueelle. Yleisen vireystilan koettiin kohonneen. Moni näki myös, että stressi ja työpaineet vähenivät etätöissä. Työmatkojen loppuminen oli osalle kaksiteräinen miekka: aikaa vapautui, mutta samalla hyötyliikunta hävisi. Päivittäisestä liikunnasta oli erikseen pidettävä huolta, kun työmatka vaihtui viidestä kilometristä viiteen metriin. ”Koti on paljon pienempi kuin toimisto, eikä siellä tule samalla tavalla liikuttua”, Sanna-Kaisa Juvonen sanoo. Jotkut taas olivat ottaneet tietoisesti päiväänsä uudella tavalla liikuntaa esimerkiksi aamulenkin tai lounastauon yhteydessä tehdyn kävelylenkin muodossa. Liikunnasta tuli uudella tavalla osa päivärutiineja. Kotiolojen puutteellinen työergonomia tuotti monelle fyysistä tuskaa. Jumittuneet niskat ja selkäkivut ovat tulleet kevään ja kesän aikana usealle tutuiksi. Miten etätyöjakso vaikuttaa työelämään jatkossa? Moni kyselyyn vastaaja harmitteli, että joutui tai joutuu lähitulevaisuudessa palaamaan toimistoon. Osa toivoi, ettei vanhaan toimistomalliin tarvitsisi palata enää koskaan. Niin Mika Tuuliainen kuin Harri Melin näkevät, että etätyö on osa suomalaisten tietotyöläisten tulevaisuutta. Molemmat kuitenkin korostavat, että etätyö ei ole itseisarvo. ”Uskon yhdistelmään, jossa on sekä etä- että toimistotöitä. Meillä on hyvä tuntuma eri työorganisaatioissa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Uskon vahvasti, että parhaat käytännöt jäävät elämään”, Tuuliainen sanoo. Melinin mukaan nyt on miljoonan taalan paikka lisätä etätyötä. Hän ei silti usko, että Suomesta tulee etäyhteiskunta. ”Etätyö on yksi osa rikasta ja hyvin organisoitua työn maailmaa, mutta sen pitää tapahtua niin, että voittajia ovat sekä työntekijät että työnantajat”, Melin sanoo. ”Etätyön pitää perustua yhteiseen kiinnostukseen. Näen pulmallisena, jos ihmiset pakotetaan siihen.” ”En tajua näin jälkeenpäin, miten selvisin” – Näin HS:n kyselyn vastaajat kommentoivat etätyötä ”Nautin työrauhasta verrattuna aikaisempaan meluisaan avokonttoriin. Keskeytyksiä ei ole enää yhtä paljon. Vaikka töitä on ollut paljon, en päivän päätteeksi ole ollut yhtä nuutunut kuin ennen. Olen saanut nukkua vuorokaudessa yli tunnin pidempään, kun työmatkoihin kulunut aika on säästynyt.” Myyntiassistentti ”Kaikki spontaani kanssakäyminen työkavereiden ja asiakkaiden kesken jäi pois, ja ne ovat minulle todella tärkeitä vapaan ideoinnin ja ajatusten pallottelun hetkiä. Työnteosta tuli suorittamista ja melko itsenäistä ja yksinäistä puurtamista.” Asiantuntija ”Etäopiskelu kyllä lannisti omaa opiskelumotivaatiota, sillä kynnys kysyä ja pyytää apua etäluentojen lomassa oli todella korkealla. Kontaktiopetuksessa kysyminen on paljon helpompaa.” Kemiatekniikan opiskelija ”Raskainta oli, kun joutui kerta toisensa jälkeen sanomaan Teams-palavereiden lomassa lapselle: Äiti tekee töitä, ei nyt.|Sain toimistona käyttämälleni keittiön pöydälle viestilappuja, joissa luki huteralla käsialalla: Äiti tuletko leikkimään, kun sinun työt loppuu?” IT-alan konsultti ja projektipäällikkö ”Olen leski ja kahden pienen lapsen isä. Etäkoulun, kodinhoidon ja päiväkoti-ikäisen viihdyttämisen lisäksi minun piti tehdä myös työt: tukiverkkoni on lähes kokonaan riskiryhmää. Pystyin tekemään noin neljä tai viisi tuntia töitä päivässä. Jatkoin iltaisin lasten nukahdettua muutaman tunnin. Joka päivä. 12 viikkoa. En tajua näin jälkeenpäin, miten selvisin. Mutta kaikesta selviää.” Innovaatiokonsultti ”Nautin valtavasti siitä, että työn ja vapaa-ajan yhdistäminen onnistuu saumattomasti, kun työmatkat ja laittautumiseen ja muut töihin lähtöön liittyvät toimet jäivät pois. Liikunnan ja unen määrä lisääntyi ja niiden laatu parani.” Valtion viraston asiantuntija ”Etätyö oli ihanaa. Minulla on kotona työhuone ja hyvä työrauha. Sain sekä tehtyä tehokkaasti töitä että ehdin nauttia enemmän kodistani. Nautin, että työmatka oli muutamia metrejä ja työpäivän päätteeksi olin heti kotona. Lisäksi tuntui turvalliselta olla kotona, kun ei tarvinnut olla niin huolissaan tartunnan saamisesta.” Järjestöalan työntekijä Sitaatit ovat HS:n kyselyyn vastanneilta lukijoilta, joiden nimet ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.