Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Marja Arola rakensi kasvihuoneen pihaansa – ”Jokainen nainen ansaitsee oman woman caven”

Miehillä on ollut äijäluolansa kauan. Myös jokainen nainen ansaitsee ihan oman paikan. Niin ajatteli helsinkiläinen kultaseppä, korutaiteilija Marja Arola . Hän rakensi kasvihuoneen vanhan puutalonsa pihaan viime kesänä. – She cave, hän esittelee valkoisen rakennelman ja kutsuu sisään. Hän jakaa naisluolansa kasvien kanssa. Sen toisessa päässä tomaatit pukkaavat hedelmiä ja yrtit versoja. Toiseen reunaan hän sisusti itselleen oleskelutilan. – Kaipasin paikkaa, jossa voisin vain olla. Istun täällä ja kahvittelen ystävien kanssa. Kaikki sanovat, että täällä on hyvä henki. Kasvihuone kierrätysmateriaaleista Joutohetkinä hän lueskelee omassa tilassaan. Arola pelasti sinne kirjat, jotka ystävä aikoi viskata roskiin. Agatha Christietä ja Hemingwayta, hän näyttää kirjojen selkämyksistä. – Hyviä kirjoja. Ne piti pelastaa. Tunnelmaa kasvihuoneeseen tuo kirpputorilta löytynyt patsas, joka seisoo vanhan komuutin eli pesupöydän päällä. Kasveja kasvaa myös ison halkolaatikon kannella. Kaikki sisustustavarat ovat kierrätettyjä. – Komuutti löytyi roskalavalta. Siinä on ollut päällä pesuvati. Penkin sain ystävältä kauan aikaa sitten. Se on alun perin pöytä. Katkaisin siitä jalat ja sain näin ihanan paikan, jossa voin istua. Myös kasvipöydäksi muuttunut vanha halkolaatikko on lahjoitus. Oikea puu kestää kauan, Arola sanoo. – Jos hankin huonekaluja, haluan että niitä voi käyttää ainakin 30 vuotta. Myös koko kasvihuone on pääosin kierrätysmateriaalia. Hän rakensi sen omin käsin kesäkuussa viime kesänä. Inspiraatio rakentamiseen syttyi, kun Arola kaivoi esiin kotitalon ullakon rojukasoista kaksi vanhaa ovea ja pieniä ikkunoita. – Olin toivonut kasvihuonetta kauan. Halusin kasvattaa ruokakasveja ja saada tunnelmallisen tilan pihalle. Päätin kokeilla, saanko rakennettua sen ovista ja ikkunoista. Hän asuu keltaisessa puutalossa Tapaninvainiolla. Talon edustalla kasvaa vanha vaahtera. Sen ja talon väliin jää tasainen, kovapohjainen alue. Siihen paikkaan uusi kasvihuone ei sovi, hän tuumi. Eikä hän sellaista halunnut muutenkaan. Ihmisillä on hirveästi tavaraa, ja hyvää materiaalia heitetään pois, hän sanoo. Sille pitää keksiä hänen mielestään uutta käyttöä. – Kierrätys oli tässä se idea, hän kuvaa. Jämäpuuta rautakaupan roskiksesta Arola naputteli ovista ja ikkunoista pois vanhat saranat, kulmaraudat ja ruuvit. Hän kierteli etsimässä lisää käyttökelpoista tavaraa purkulavoilta. – Niiltä ei saa ottaa tavaraa luvatta. Kannattaa soittaa purkutöistä vastaavalle isännöitsijälle ja kysyä, saako ottaa. Tavaraa annetaan mielellään pois. Se on remonttijätettä. Purkukohteista löytyy yleensä kyltti, jossa kerrotaan remontista. Niistä näkee myös yhteistiedot, hän vinkkaa. Hän bongasi jämäpuuta myös rautakaupan jäteastiasta. Hän sai ottaa sitä ilmaiseksi. Sana projektista levisi Arolan tuttavien kesken. Muita tarvikkeita alkoi ilmaantua sieltä ja täältä. Sisko lahjoitti lattiaksi vanhoja tiiliä, jotka oli purettu leivinuunista. Ystävä kantoi pihalle kaksi isoa ikkunaa. Arolalla oli valmiina työkalut eli vasara, käsisaha ja akkuporakone. Rahaa hän käytti vain katon polykarbonaattilevyihin, oven saranoihin ja pariin pussiin ruuveja. Lisäksi hän osti raakapuuta rungoksi ja kivituhkaa kasvihuoneen alle. – Sitä olisi pitänyt ehkä laittaa paksumpi kerros. Raahasin säkit kaupasta polkupyörällä, enkä jaksanut kuljettaa enempää. Harjoitelma meni vinksin vonksin, varsinainen työ onnistui Kaikki ostetut materiaalit maksoivat yhteensä 125 euroa. Itse rakentaminen vaati nakuttamista, sahaamista ja palojen asettamista paikoilleen. Hän teki ensin raakapuusta rungon, jonka hän kiinnitti kellarin eteisen katokseen. – Olin aiemmin tehty kasvihuoneen harjoitelman. Sen seinät tulivat vinksin vonksin, ja se romahti syystuulissa. Tästä halusin vahvemman. Ja vedin kaikki suoraan vatupassilla. Ullakolta löytyneistä ovista syntyi takaseinä. Ovien koko määritti kasvihuoneen leveyden, 2,10 metriä. Sitten Arola sommitteli tiilistä lattian. Tiilet riittivät alaan, joka on pituussuunnassa 2,70 metriä. Rakennelmasta tuli 5,7 neliön kokoinen. Kun mitat ja runko olivat valmiit, hän sommitteli ikkunoista ja laudankappaleista kaksi muuta seinää. Aurinko paistaa ikkunaseinistä sisään aamusta pitkälle iltapäivään. Oven hän naputteli jämälaudoista. – Olisin halunnut isomman, mutta materiaali riitti tähän. Kun kasvihuone oli valmis, hän maalasi sen valkoiseksi jämämaalilla. Rakentamiseen kului koko kesäkuu viime kesänä. Heinäkuun alussa Arola siirsi kasvihuoneeseen esikasvattamansa tomaatit. Osan kasveista hän osti taimina, sillä niitä ei enää ehtinyt kylvää heinäkuun alussa. Loppukesällä kasvihuoneessa kasvoi jo viidakko. – Tätä voi hyödyntää viljelyssä paljon tehokkaammin. Ensi kesäksi teen ehkä hyllyjä ja laitan amppeleita roikkumaan, Arola silmäilee kasvihuonetta. Kesän mittaan woman cavesta tuli paikka, jossa myös vieraat viihtyivät. – Nautin, kun saamme juoda kahvia ja jutella rauhassa ja katsoa, kun tomaatit kasvavat. Marja Arola osti kasvihuoneeseen: ■ valokate kattoon, 3 levyä, 93 euroa ■ oven saranat, 2 kpl, 10 e ■ rungon puutavara, 65 s/m, 12 e ■ ruuvit 10 e ■ Lisäksi: alle kivituhkaa, 3 säkkiä, n. 40 e