Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Jos kaiteet ja ovenkahvat tappaisivat pöpöjä, taudit eivät leviäisi niin helposti – Tutkimusverkosto kehittää uusia pinnoitteita esimerkiksi sairaaloihin

Rauman merikoulunmäeltä Satakunnan ammattikorkeakoulusta johdetaan kamppailua yhdellä rintamaosalla maailmaa ja kansanterveyttä uhkaavia näkymättömiä vihollisia eli bakteereja ja viruksia vastaan. Samkin tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori Minna Keinänen-Toivola on vetäjänä tutkimus- ja kehittämisohjelman verkostossa, jossa laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä kehitetään pinnoiteratkaisuja, jotka tappavat rakennusten pinnoilla olevia mikrobeja. Ensisijalla ovat terveydenhuollon palvelulaitokset ja sairaalat, joissa suojaa mikrobeilta tarvitsevat potilaat ja henkilöstö. Asialla on tiedeväkeä, terveydenhuollon ja eri teknologia-alojen asiantuntijoita 33 maasta. Euroopan valtioiden lisäksi mukana tutkimus- ja kehitysprojektissa on Yhdysvallat. Minna Keinänen-Toivola kertoo ratkaisuja haettavan rakenteiden materiaaliparannuksista ja pinnoitteista, jotka tappavat mikrobeja. Parin menneen kuukauden aikana ovat uuden merkityksen saaneet esimerkiksi ovenkahvat ja kaiteet, jotka voivat olla mahdollisia tartunta-alustoja. – Ihmelääkettä ei ole näistäkään tiedossa bakteereihin tai koronavirukseen, mutta ne voivat olla osaratkaisu. Käsiä pitää vastakin pestä, pitää fyysistä etäisyyttä ja huolehtia hygieniasta, hän painottaa. Jos pinnat voisivat tappaa mikrobeja, taudit eivät leviäisi niin herkästi Mikrobeja tappaville pinnoille tuli parissa kuukaudessa yhä kipeämpi tarve ja infektioiden torjuntaan Minna Keinänen-Toivolan johdolla verkosto nyt hakee ratkaisuja, jotka toimivat isossakin mittakaavassa ja voisivat tarjota myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Kehitysohjelma ePlatform on näiden vaatimusten testipenkkinä ja kiihdyttäjänä. Tuloksia odotetaan vuoden kuluessa. Jo ennestään on tiedetty, että kupari, messinki sekä hopea ovat metalleja, joilla mikrobit eivät menesty. – Tuore tutkimustulos on, että esimerkiksi ruostumattomalla teräksen pinnalla koronavirus säilyy kertaluokkaa pidempään, Keinänen-Toivola vertaa. Ratkaisuja etsitään siis ensisijassa terveydenhuollon laitoksiin, joissa on potilaisiin ja henkilökuntaan sekä muihin kävijöihin kosketuksissa on metallipintojen lisäksi tekstiilejä, muovipintoja ja puutakin. Hopeasta ei kaiteita ja kahvoja voi tietenkään voi ryhtyä laatimaan, vaan ratkaisuja on pelkästään taloudellisista syistä etsittävä vaihtoehdoista, jotka kantavat monistukseen teolliseen mittakaavaan. – Ratkaisuina voivat olla esimerkiksi kemialliset pinnoitteet tai materiaalit, joita mikrobit hylkivät. Niiden pitää kuitenkin olla ihmisille turvallisia, huollettavissa ja puhdistettavissa sekä toimivia todellisissa terveydenhuollon toimitilojen olosuhteissa. Ongelmana bakteerit, joihin antibiootti ei tehoa Satakunnan ammattikorkeakoulu on ollut mukana vuodesta 2015 Euroopan tiede- ja tutkimusjärjestö (European Cooperation in Science and Technology (COST) ) -tutkimus- ja kehitysyhteistyössä. Pääkumppanina on ollut Hollannista Zyud -ammattikorkeakoulu. Vetovastuu siirtyi Hollannista Satakuntaan loppuvuodesta 2018. Hygienian parissa Satakunnan ammattikorkeakoulu on työskennellyt vuodesta 2012 ja on päässyt mukaan monen valtion voimavarat yhdistävään tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön. Tiede- ja teknologiayhteisö COST on Euroopan valtioiden yksi vanhimmista yhteistyöfoorumeista ja tutkimustyön rahoittajista. Viime vuonna sen alaisuudessa työskenteli lähes 300 tutkimus- ja kehitysprojektia sekä noin 45 000 tutkijaa ja asiantuntijaa. Näistä yksi on COST AMiCI -verkosto ja sen työtä Minna Keinänen-Toivolan johdolla jatkava ePlatform -projekti, joka on läpäissyt tarkan tieteellisen seulan jatkokehitykseen. Tutkimus- ja kehitysohjelman lähtöaiheena ovat maailmalla yleistyvät antibioottilääkkeille vastustuskykyiset mikrobit. Bakteerien aiheuttamat tulehdussairaudet ovat vakava ongelma, sillä Euroopassa arvioidaan vuosittain noin neljän miljoonan potilaan altistuvan vakaville tulehdussairauksille, joihin eivät antibiootit tehoa. Vuosittain ne aiheuttavat yli 100 000 kuolemaa. Tutkimus- ja kehitysverkoston ePlatform -ohjelmaa esiteltiin tieteellisille arvioitsijoille 3. maaliskuuta Belgiassa Brysselissä. Minna Keinänen-Toivola sanoo päivämäärän tallentuneen muistiin lähtemättömästi, koska koronavirus Covid-19:n epidemian vakavuus valkeni tuolloin ja runsasta viikkoa myöhemmin Suomi asetettiin poikkeustilaan. Antibiooteille ja desinfiointiaineille vastustuskykyiset bakteerit saivat uudesta koronatyypistä rintamavahvistukseksi uuden näkymättömän virusuhan, jonka tartunnat ovat kohtalokkaat osalle väestöä.