Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen tekee tuloaan?

Oletko koskaan miettinyt, että rakennusmateriaalin tai rakennuksen lämmitysjärjestelmän valinnalla on merkitystä myös ympäristön kannalta? Nämä molemmat vaikuttavat siihen, kun tutkitaan rakennuksen elinkaaren tai energiankulutuksen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkiajattelu on nyt paljon esillä, sillä esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa tavoitteena on ohjata hiilijalanjäljen pienentämistä rakentamisessa ja asumisessa, sekä parantaa jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta sekä päästötöntä lämmöntuotantoa (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019). Ihmisen neljä suurinta hiilijalanjälkeen vaikuttavaa toimintaa ovat asuminen, ruokailu, liikkuminen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus (WWF:n sivut). Näihin vaikuttamalla vaikutamme eniten omaan hiilijalanjälkeemme. Asumiseen kuuluu sekä rakentaminen että energiankulutus. Rakennuksen suunnitteluvaiheen ratkaisuilla vaikutetaan rakentamisen kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Energia- ja käyttökustannukset määräytyvät suurelta osin suunnittelun aikaisten valintojen perusteella. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. (Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen www-sivut) Ympäristöministeriö on kehittänyt uuden laskentamallin ja luonut työkalun rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennuslupaa haettaessa tulisi esittää uuden rakennuksen hiilijalanjälkilaskelma samalla tapaa, kuin nykyään rakennukselta vaaditaan energiaselvitys. Satakunnan ammattikorkeakoulu osallistui keväällä 2020 ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen laskentamallin pilotointiin. Hiilijalanjälkilaskelma tehtiin Porissa rakenteilla olevaan Karhukorttelin yhteen kerrostaloon. Kun pohtii koko rakennuksen hiilijalanjälkeä, korostuu lopputuloksissa usein kantavien rakenteiden osuus. Kerrostalot tehdään nykyäänkin usein betonirunkoisina. Kärjistäen voisikin todeta, että koko rakennuksen rakentamisen hiilijalanjälki tulee sen mukaan, kuinka paljon betonia kohteessa on. Rakentamisen hiilikädenjälkeen vaikuttaa suuresti taas se, paljonko kohteessa on puurakenteita. Hiilikädenjälki siis kuvaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita voidaan saavuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen on hyvä ohjauskeino kohti ympäristöystävällisempää rakentamista. Tärkeää on kuitenkin pohtia asiaa kokonaisuutena. Hiilijalanjälkiajattelu tulee nostaa osaksi rakentamista ja panostaa tiedottamiseen. Me kaikki voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa rakennuksen ja sen käytön hiilijalanjälkeen ja hiilikädenjälkeen. On tärkeää tutkia eri ohjausmenetelmien käytettävyyttä, valintojen vaikuttavuutta ja sitä, miten kaiken saa sujuvaksi osaksi rakennuksen suunnittelu- ja rakennusprosessia. Tärkeää on myös muistaa rakennuksen käytön aikaisten toimien eli energiankulutuksen suuri merkitys vähähiilisen rakentamisen toteutumiseen. Kirjoittaja on lehtori DI, Rakennustekniikka, Teknologia-osaamisalue, Satakunnan ammattikorkeakoulu.