Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Sekasortoinen taistelu Viipurista

Jatkosodan ratkaisutaisteluista on kirjoitettu paljon. Kesällä 1944 tilanne Karjalan kannaksella oli kaoottinen, miestä kaatui kuin viljaa ja Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Tähän tilanteeseen tarttuu neljännessä sotakirjassaan Kristian Kosonen , joka tällä kertaa käsittelee faktaa ja fiktiota sekoittavassa teoksessaan Viipurin sekasortoista tilannetta kesäkuussa 1944. Kososelle ominaiseen tyyliin teoksesta on vaikeaa löytää vain yhtä päähenkilöä, vaan tarinassa seurataan useamman sotilaan taivalta epätoivoisessa tilanteessa. Se tekee kirjasta mielenkiintoisen, sillä juuri kun luulet löytäneesi tarinan päähenkilön, huomaatkin olevasi väärässä. Tällä tavoin rakentuu kokonaiskuva taistelusta, koska tarinassa seurataan usean miehen taivalta rivisotilaasta upseeriin. Henkilökattauksessa kirjailija on säilyttänyt tyylilleen kuuluvan yllättävyyden. Taistelujen melskeessä yksi jos toinenkin päähenkilö saattaa saada surmansa vihollisen luodeista jo alkuvaiheissa kirjaa, aivan kuten Kososen muissakin teoksissa on käynyt. "Ne kokeneet rivimiehet, jotka eivät paenneet, ostivat Suomen armeijalle aikaa kalliilla hinnalla. kaivelee vanhaa ja tuttua tarinaa. Loppuun ajetut sotilaat taistelevat epätoivon vimmalla ylivoimaista vihollista vastaan. Ihmishenki on halpaa, kun suurvalta-armeija iskee täydellä teholla heikkoihin puolustusasemiin. Vaikka tarina onkin historiaa lukeneille tuttu, antaa kirja kuitenkin hyvän kuvan siitä sekasortoisesta tilanteesta, mikä Viipurissa todella oli kesällä 1944. Kokeneet rivimiehet pakenivat kauhun vallassa, kun täydennyksenä rintamalle tuodut nuoret upseerit yrittivät parhaansa mukaan pitää puolustajien rivejä kasassa. Monessa paikassa ne kokeneet rivimiehet, jotka eivät paenneet, ostivat Suomen armeijalle aikaa kalliilla hinnalla. Vaikka taistelu Viipurista olikin jo lähtökohtaisesti hävitty, kaikki eivät pötkineet pakoon, vaikka se sekasortoisessa tilanteessa olisikin käynyt helposti. Yllätyksiä Viipurin menetys ei lukijalle tarjoa, mutta sotahistoriasta kiinnostuneille teos on toki viihdyttävää luettavaa. Taistelujen melskeen lisäksi kirjan viihdyttävin episodi käydään asevarikolla, missä puolustajat joutuvat toden teolla väittelemään takaportaan varastomestarin kanssa saadakseen ammuksia. Ammuksia olisi, mutta pelkkä pikaisesti käsin kirjoitettu määräys ei varastomestarille riitä.