Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Tuore selvitys: Taidekehän imagosta voisi saada enemmän irti

KANKAANPÄÄ Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuore selvitys pohtii menetelmiä, joilla julkisen taiteen taloudellista arvoa voidaan mitata. Selvitys pohtii julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia erityisesti alueen asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin sekä alueen yleiseen hintatasoon. Kankaanpään taidekehä on yksi tutkituista tapausesimerkeistä. Selvityksen tehneet Sari Karttunen ja Oona Myllyntaus pohtivat tutkimuksessaan taidekehän aluetaloudellisia vaikutuksia esimerkiksi matkailun ja tapahtumien muodossa. Lisäksi he tuovat esiin kaupunkikehittämisen merkitystä sekä julkisen taiteen imagovaikutuksia. Selvityksen mukaan kankaanpääläisten haastateltavien arvio on, että taidekehän imagopotentiaalista ei ole vielä otettu kaikkea irti. Kankaanpään yritykset eivät esimerkiksi käytä mainonnassaan taidekehää, eikä se houkuttele kaupunkiin mittavia turistimääriä. Kankaanpään taidekehän kohdalla työllistämisvaikutukset ovat olleet projektiluontoisia. Tutkijat uskovat, että Kankaanpään taidekehä-projektit edesauttavat julkisen taiteen tekijöiden työllistymistä pitkäjänteisemmin. Aluetaloudellisesti Kankaanpään taidekehää on hyödynnetty hankealustana, jonka projektien kautta alueelle on saatu huomattava määrä EU-rahaa. Selvitystä varten tutkijat haastattelivat Kankaanpään taideyhdistyksen puheenjohtajaa Maija Anttilaa , koulutusohjelmavastaava Matti Velhonojaa ja lehtori Tomi Kuusimäkeä SAMKin Kuvataiteen yksiköstä sekä Kahvila Postellin yrittäjää Elina Kivikoskea . Taidekehän uusimman teoksen Kukkiva maa viimeistelivät taiteilija Heini Riitahuhta, muurarit Erkki Laaksonen, Aimo Heinonen ja Keijo Kerola.