Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Juha Hämäläisen peltolohkot ovat vuodenaikaan nähden harvinaisen märkiä ja roudattomia – kevään sää ratkaisee syysviljojen kohtalon

Syysruispellon laidalla käy navakka tuuli, joka saa neljän lämpöasteen tuntumaan lähes pakastuneelta. Pakkasista ei kuitenkaan ole ollut tietoa pitkään aikaan, sillä kulunut talvi on ollut harvinaisen lämmin ja sateentäyteinen. Viljelijä Juha Hämäläisen puheesta käy ilmi, että moni asia on vuodenaikaan nähden tänä vuonna toisin. Pelloilla makaa yhä vettä, routaa ei maaperässä ole ja salaojassakin käy edelleen tasainen virtaus. Metsä- ja harvennustöihinkään ei ole juuri ollut menemistä ilman kunnon pakkasia. – Miesmuisti on aika lyhyt, mutta kyllä yleensä tässä kohtaa on jo ollut kylmää, vuodesta 2002 veljensä Vesan kanssa maata viljellyt Hämäläinen tiivistää. Torstaipäivänä Ulvilan Kaasmarkussa ruispellon päällä pystyy juuri ja juuri kävelemään, sillä pinta on ehtinyt hieman kohmettua. Silti vain muutama minuutti paikallaan seisoskelua riittää siihen, että kengät alkavat hieman vajota. Keskiviikkona pellolle ei runsaan sateen vuoksi olisi ollut lainkaan asiaa. Hämäläisen mukaan tähän aikaan ei usein joudu arvuuttelemaan, uskaltaako pellolle astua. – Nyt tuntuu, että vettä on tullut lähes joka toinen päivä, hän päivittelee. Jo joulukuussa alkaneet ja ainakin tammikuun ajaksi povatut lämpöasteet eivät silti toistaiseksi ole vaikuttaneet merkittävästi viljelysten tilaan Satakunnassa. Pro Agrian kasvinviljelyn asiantuntijan Mari Koskelan mukaan kevätkasvien puolesta huolta ei vielä tarvitse kantaa ja syyskylvötkin ovat selviytyneet lämpöisessä ja ajoittain hyvin sateisessa tilanteessa hyvin. Alueellisia eroja ei maakunnassa hänen mukaansa juuri näy, vaan erot ovat lähinnä peltolohkokohtaisia. – Tällä hetkellä näyttää oikeastaan vielä hyvältä syysviljojen osalta. Ne lohkot, joita on tullut nähtyä, ovat olleet kauttaaltaan vihreänä, eikä varsinaista tuhoutumista ole päässyt tapahtumaan, hän kertoo. – Vaikka vettä on tullut paljon ja lammikoita on ollut pelloilla paikoin runsaasti, sulassa maaperässä ne ovat myös päässeet kuivumaan pääasiassa hyvin. Erojen lohkokohtaisuus näkyy hyvin ulvilalaisen Hämäläisen pelloilla. Siinä missä syysvehnä vihertää nyt kauniisti, syysruispellolla väriä ja korkeutta saisi olla enemmän. Huonossa tapauksessa lohko täytyy kylvää uudelleen keväällä. – Syysvehnänkin todellisen tilanteen näkee kunnolla vasta toukokuun alussa, Hämäläinen muistuttaa. Vaikka tilanne Satakunnassa on Koskelan mukaan hallinnassa, pidempään jatkuvana nykyisellä säätilalla voi olla syysviljoihinkin vaikutuksia. Loppujen lopuksi niiden kohtalon ratkaisee kuitenkin tuleva kevät, jonka säätilaa on vielä hankalaa ennakoida. Vaikeinta kasveille on Koskelan mukaan se, jos keli alkaa tulevaisuudessa kovasti heitellä tai jos takatalvi sattuisi iskemään. Akuutein ongelma tällä hetkellä liittyy Koskelan mukaan routaan, joka syntymättä jäädessään vaikuttaa olennaisesti maaperän rakenteeseen. Esimerkiksi savimaat ovat Koskelan mukaan nyt todella märkiä. Roudattomasta ja märästä maaperästä tulee kuivuessaan erittäin kovaa. – Ilman routaa siitä tulee ikään kuin betonia. Keväällä voi olla vastassa todella hankalasti muokattavia savimaita, Koskela sanoo. Maan rakenteen ongelmien lisäksi roudattomuus voi aiheuttaa tauti- ja tuholaispainetta pelloilla. Myöskään peltoihin jääneet jääntikasvit, kuten peruna, eivät ilman sitä pääse talven aikana tuhoutumaan tehokkaasti. – Alueilla, joissa on nyt tulvinut paljon, täytyy ottaa lisäksi huomioon se, että vesi on voinut tiivistää maata aika paljon. Kohdissa, joissa vesi virtaa ja vie multaa mennessään, on voinut tapahtua eroosiota ja sitä kautta ravinnehuuhtoumia, Koskela lisää. Entä kuinka on kasvukauden alkamisen laita, mikäli lämpöasteita riittää? – Kasvukaudella on ollut tapana pidentyä. Sillä on hyviäkin vaikutuksia, koska se suosii sellaisiakin kasveja, jotka eivät aiemmin ole meillä pärjänneet, Koskela valottaa. – Tässä hetkessä ei onneksi ole syytä pelätä kasvien heräämistä, koska esimerkiksi auringonvaloa on ollut aika niukasti. Nyt ne ovat lepotilassa. Vilejlijöiden toiveissa on, että säätila alkaisi pian kylmetä ja kuivua, sanoo Hämäläinen. Vettä saisi tulla ennemmin alkukesästä kuin jo syksyllä, kuten tällä kertaa on tapahtunut. – Saisi olla kunnon talvi. Harvoin nämä toiveet kuitenkaan toteutuvat täysin. Täydellistä keskivertovuotta ei ole vuosien varrella tullut vastaan, hän pohtii. Tulevaisuuden sää on vielä kysymysmerkki, mutta viljelyksille parasta Pro Agrian Koskelan mukaan olisi, että mahdollisiin muutoksiin luisuttaisiin vähitellen. Sää vaatii myös viljelijöitä pohtimaan suunnitelmiaan tarkemmin. – Viljelymenetelmät ja kasvivalikoima vaativat tarkastelua ja ennen kaikkea tulee kiinnittää huomiota maan rakenteeseen. Maan rakenne on yhtä kuin sen kasvukunto, ja tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden aikana kaikki kiteytyy lopulta siihen, Koskela sanoo. Ensi syksyä varten Hämäläisen veljeksillä jäi useampi säkki syysvehnän siemeniä kylvämättä. Syy ei enää yllätä: – Satoi niin, ettei kylvöhommiin ollut asiaa.